Tehty abortti kaduttaa.
Odotan toista lastani. Olen herkkänä muutenkin ja nyt mieleeni on palannut abortti, jonka tein ollessani teini-ikäinen. Pelkään, että minua rangaistaan siitä kohdussani kasvavan vauvan kautta :( Kamala ahdistus.
Kommentit (15)
Itse uskon jälleensyntymiseen ja siihen, että sielut ovat tuolla taivasmaailmassa odottamassa tänne tuloa ja ehkä nyt se sama sielu on tulossa ja voi olla onnellinen, kun saa nyt tulla luoksesi. Helli siis häntä jo kohdussa ollessaan ja ole onnellinen lapsistasi.
Teini-iässä useat vammaiset lapset syyttävät äitiään siitä, että tämä synnytti heidät sairaana maailmaan. Jotkut vihaavat äitiään, koska tämä ei tehnyt aborttia, vaan saattoi maailmaan lapsensa kärsimään vuosikymmeniksi. Toki se vaihe kai menee ohitse, mutta jotenkin minua järkytti lukea sellaista, että kaikkien raskaiden vuosien jälkeen oma lapsi latelee kovia syytöksiä äidilleen.
Sinun tilanteessasi voisi ajatella niinkin, että mennyt lapsi tulee sinulle nyt uudelleen, onnellisena ja kiitollisena. No en tiedä, miten pähkäilet. Muista kuitenkin, että tulevalla lapsella on oikeus sinun rakkauteesi.
Jos joutuu tekemään abortin, siihen on hyvä syy olemassa silloin ja yleensä se syy on ihan loistava vielä vuosien päästäkin. Ihan niinkuin sinun nuoruutesi. Teit silloin aikuisen ratkaisun.
Ole nytkin aikuinen ja ymmärrä, että päätös oli silloin ja nyt oikea. Kukaan ei rankaise sinua tai lasta, sellainen ajattelu on oikeastaan aika hullua. Tai ainakaan se ei ole kauhean tervettä. Otapa nyt itseäsi niskasta kiinni, tee sovinto menneisyyden kanssa ja ala elämään tätä päivää.
Tein abortin ja olen saanut sen jälkeen kaksi tervettä lasta ihan normaalisti (raskaus + synnytys + kehitys)
En ole suoranaisesti ylpeä abortista, mutta en siitä huolimatta koe tehneeni mitään suurta vääryyttä siinä elämäntilanteessa kun päätöksen tein.
Odotan toista lastani. Olen herkkänä muutenkin ja nyt mieleeni on palannut abortti, jonka tein ollessani teini-ikäinen. Pelkään, että minua rangaistaan siitä kohdussani kasvavan vauvan kautta :( Kamala ahdistus.
Itselle on myös tehty aikanaan ja olin alusta sujut sen asian kanssa ja oon saanut jo aikoja sitten lapsen josta oon todella hyvin kiitollinen.
Muista nyt käyttää lähdekritiikkiä vahvasti tätä ketjua lukiessasi. Joillekin abortti on pakkomielle, eikä sellaisen ihmisen ajatukset muutenkaan ole ihan terveitä. Älä mene lukemaan blogeja, äläkä oikeasti usko kaikkea mitä luet. Netti on täynnä mielenterveydenhäiriöistä kärsiviä ihmisiä, opi erottelemaan ne joukosta!
kuullostaa kamalalta
mutta
jos olisit jatkanut raskautta ja antanut lapsen adoptioon, niin aivan varmasti pelkäisit nytkin
Jos abortti kaduttaa, yritä päästä puhumaan siitä jonkun kanssa, sillä se kuormittaa sinua enemmän kuin olisi hyväksi. Uusi raskaus tietysti herättää aiemmat raskauskokemukset ja siihen liittyvät traumat, mutta niistä on mahdollista selvitä. Olet tehnyt muinoin ratkaisun, mikä oli eittämättä siinä tilanteessa paras ja ehkä sinulle ainoa mahdollinen silloin. Armahda itsesi, anna itsellesi anteeksi ja keskity siihen hyvään mitä nyt sinulle tapahtuu, jos vain pystyt. Kaikkea hyvää jatkoon!
itsekin olen itselleni selittänyt, että olisin ollut mahdoton alkoholistinuoriäityli, joka olisi pilannut lapsensa elämän (ehkä jo pelkästään juomalla, saati henkisesti kyvyttömänä kasvattamaan ketään, edes itseään). Ei minullekaan huonosti käynyt, sain vanhemmalla iällä terveen lapsen, mutta totta kai, jonakin päivänä hänet voidaan "ottaa minulta pois" sairauden tai onnettomuuden myötä. Niin voi käydä myös täydellisen kunnollisille ihmisille, mikään ei ole elämässä varmaa. Mutta siihen ajatukseen tarrautuminen, että olisit entisellä käytökselläsi ansainnut huonoa onnea, ei ole näyttöä. Kaikkea hyvää sinulle, elä päivä kerrallaan, nauti elämästä ja raskaudestasi.
Itse olen myös samassa tilanteessa eli tehty abortti kaduttaa myös minua. Minulla la olisi ollut nyt toukokuun alussa ja olo oli minulla ihan sietämätön. Olen saanut paljon voimaa ja lohdutusta tuosta kirjasta.
http://www.bookplus.fi/kirjat/kauranen,_viveka/abortti_ja_siit%C3%A4_se…
http://www.bookplus.fi/kirjat/kauranen%2c_viveka/abortti_ja_siit%C3%A4_…
Abortti ja siitä selviytyminen - Viveka Kauranen
seuraavana vuonna syntyneen lapseni kautta.
Abortoin siis vammaisen ja "tein" tilalle terveen.
Pelkään koko ajan että jotakin sattuu...
Kyse on vain maagisesta ajattelusta (mikä pitäisi olla länsimaista hävinnyt - mehän uskomme tieteeseen ja rationaaliseen maailmankuvaan).
Kuka teille kostaa? Jumalako? Onko Jumalan perusluonne kostonhimoinen? Kuinka väärin olette oikeasti tehneet ja ketä kohtaan? Tarvitseeko syyllisyyden seurata teitä loppu elämän?
Uskon abortin olevan vaikea paikka ja sen jälkivaikutukset joskus massiiviset, mutta hakeutukaa ihmeessä ammattiavun piiriin, jos syyllisyys meinaa pilata elämänne ja heikentää kykyänne pärjätä arjessa. Sillä tarvitsette tosiaan voimavaroja tulevan lapsenne kanssa elämiseen.