Olenko liian laiska äiti?
Tuntomerkkejä?
Minä kai olen:
- en imuroi kuin kerran viikossa, ja silloinkin vain keittiön, olohuoneen ja eteisen, harvemmin makuuhuoneita ja lasten huoneen tarvittaessa (max kerran viikossa kuitenkin).
- pesen wc:tä harvoin, sitten jos on ihan pakko tai tulee vieraita
- en jaksa ja muista aina pestä aamuin illoin lasten hampaita. Onneksi ovat jo 5 ja 7 joten itsekin osaavat mennä vähintään sen kerran päivässä.
- en jaksa laittaa pyykkiä kaappiin, ne on kasoissa, vain jos tulee vieraita niin yritän, tai sitten piilotan jonnekin ne kasat
- en jaksa patistaa joka päivä lapsia suihkuun
- tiskivuori on enemmän sääntö kuin poikkeus, vaikka joka päivä toki astianpesukone pyöriikin
- en välitä pikkutahroista vaatteissa, ne menee vielä... ainakin kotona, joskus päiväkodissa ja koulussakin ja myös töissä
- En laita lapsia nukkumaan joka päivä tarkalleen klo 20, vaan laitan sen mukaan miten ehditään tai lapsia alkaa väsyttää
- lapset katsoo ehkä liikaa tv:tä
- en jaksa leikkiä niin paljon kuin lapset haluaisivat
- lelut ovat ihan epäjärjestyksessä laatikoissa kun en viimeksikään jaksanut lajitella niitä, lapset kaataa ne kuitenki lattialle ja sekoittaa, eikä korjaa itse pois
- en laita ruokaa pitkän kaavan mukaan, vaan teen miten aita on matalin, mutta ei meillä pelkkiä eineksiäkään syödä.
- lapset eivät harrasta mitään "hienoa", käymme vain yhdessä uimassa tai ulkoilemassa. Mutta toisella lapsella on tiheitä toimintaterapiakäyntejä, joita "harrastamme".
- Lapset saavat syödä olkkarissa
- En jaksa komentaa enempää kuin pakko, mutta tulee komennettua kyllä paljon
- 5-vuotias ei itse halua pukea tai riisua. Osaa kyllä. Mutta teettää sen äidillä jos minä olen läsnä.
- Unohtelen yleensä kaikki hammaslääkärit ja neuvola-ajat sun muut "ylimääräiset" lasten menot vaikka ne olisivat kalenterissakin.
Miten tästä nousta ylös, tai tuntea olonsa riittäväksi äitinä?
Kommentit (30)
En jaksa ottaa paineita siitä, että täytänkö jotkin "hyvän äidin kriteerit".
Jos lapsiltani kysytään, että onko heillä hyvä äiti (ja isä), niin tiedän heidän vastaavan että on. Mitä sitten jos villakoirat juoksee, pyykit lojuu kasoissa ja ruuaksi on ranskalaisia ja nakkeja (ei tietenkään aina). Voisi olla NIIN paljon huonomminkin...
ja pidä huolta niistä, esim. minusta lasten nukkumaan meno ajoissa on tärkeää, samoin hampaiden pesu, mutta siivoaminen, tahrattomat vaatteet, itse tehty ruoka (kunhan einekset on suht. terveellisiä, sellaisikin nimittäin löytyy) tms. eivät ole maailman tärkeimpiä asioita.
Jokainen meistä pitää jotain asioita tärkeinä, lapsen elämän ja tulevaisuuden kannalta, tai ylipäätään sellaisena, jotka tahtoisi lapsen aikuisena muistavan hyvänä juttuna lapsuudestaan. Kun huolehdit niistä, niin tunnet olosi paremmaksi ja voit hyvällä omalla tunnolla olla laiska muissa asioissa - ihmiset kun ovat erilaisia, kaikki eivät vaan saa aikaan niin paljon kuin muut, ja jos on sellainen, se on parempi hyväksyä.
t: toinen laiska äiti
Meilläkin imuroidaan kerran viikossa yläkerta, alakerta harvemmin. Hampaat kyllä pestään aina iltaisin mutta aamuisin unohtelen. Wc pyritään pesemään kerran viikossa, joskus useammin ja joskus harvemmin. Aina ennen vieraiden tuloa ja joskus sen jälkeenkin.
Pyykkejä on kasoissa kodinhoitohuoneen tasoilla ja silityslaudalla, mutta välillä saan purettua kasoja kaappeihinkin.
Suihkussa meillä ei lapset käy joka päivä vaan keskimäärin 4 kertaa viikossa, joka toinen päivä siis. Kasvot ja kädet pestään aina ennen ateriaa ja sen jälkeen ja vauvan pylly pestään aamuin ja illoin.
Tiskivuori on meillä vakio, samoin se, että kone käy kerran päivässä vähintään. Ruokaa teen joka päivä, joten aina tulee paljon tiskiä.
Tahroja meilläkin on vaatteissa aika usein - varsinkin minulla. Huolehdin lasten ulkonäöstä paremmin kuin omastani. :(
Lapset eivät todellakaan mene nukkumaan klo 20 vaan vauva menee klo 20.30-21.00 ja isompi klo 21.30-22. Viikonloppuisin isompi saa valvoa joskus jopa pidempäänkin.
Eineksiä ei syödä usein mutta joskus vaan on pakko! Vauva syö silloin purkista.
Meilläkin isompi katsoo liikaa tv:tä. Pikkukakkosen katsoo päivittäin ja nyt kipeänä on saanut katsella tallennettuja ohjelmia iltapäivälläkin. Isommalla on kaksi tärkeää harrastusta, johon tsemppaamme, mutta emme ole jaksaneet käydä luistelemassa ja hiihtämässä kuin satunnaisesti (alle 10 kertaa koko talvena). Meillä ei ulkoillakaan säännöllisesti - viime aikoina ei ollenkaan, kun joku on ollut koko ajan sairas.
Meillä on selkeät säännöt esim. olkkarissa ei syödä, mutta välillä tuntuu, että joka toinen sana on ei. Joskus en jaksa "huomata" kaikkia kiellettyjä juttuja. :(
En yleensä unohtele lasten menoja mutta omiani kyllä. Tosin olen yhden nla-ajan unohtanutkin...
En pidä huolta ulkonäöstäni ja näytän useimpina päivinä variksenpelättimeltä. Kampaajalla olen käynyt 4 kk sitten.
Yritän aina lupailla, että tekisin enemmän kuin teen. Riittävän hyväksi äidiksi en tunne itseäni mutta sopivaksi kuitenkin. Lapset eivät kärsi suunnattomasti, vaikka eivät pääsekään ulos joka päivä ja vaikka äitiä välillä laiskottaakin. Ollaan miehen kanssa peruslaiskoja, ja välillä tsempataan yhdessä, välillä erikseen. Nyt on viikko menty matalalla vanhemmuudella, kun toinen lapsista ja minä olemme olleet kipeinä. Nyt tauti siirtyy sitten toiselle lapselle. Tsemppaan sitten ensi viikolla. :)
-imuroin max 2kertaa viikossa kaikki huoneet 6huonetta
pesen vessan kans kun jaksaa, ehkä 2-3 kertaa viikossa
-lasten hampaat myös ehtoisin pestään
-nukkumaan menevät 20-21 v.loppuisin 21-22
-saunassa käydään 2kertaa viikossa
-tiskikone löytyy mutta silti tiskiä kertyy altaaseen ja käytän sitä melkein joka päivä
-vaatteita pesen melkein joka päivä 2koneellista mutta puhdästa pyykkiä kasaantuu ja silitän kun tuntuu että vaatteet loppuu kaapista, mutta kasa ei koskaan häviä kokonaan jos ei ole juhlia tiedossa.
-meilläkin lapset katsoo liikaa tv.tä
-en leiki lasteni kanssa, enkä juuri ulkoile (menevät kahden ulos kun pakotan)
-lapset harrastavat 1-2kertaa viikossa lentopalloa ja kerhoa.
-huoneensa ovat yleensä sekaisia, siivoavat itse minun avustuksella min.kerran viikossa
-teen myös ruokaa einesruuista sekä omista perunoista
-meillä lapset pukevat itse mutta jos on kiirus niin minä puetan. siis tuttua juttua.
lapset 10, 6, ja 1v
Mutta olen vain joskus laiska, en joka päivä:D
joilla ei ole tarvetta päteä! Ihanaa!
-Meillä hampaiden pesu unohtuu myös toisinaan aamuisin.
- Syödään einestä ainakin kerran viikossa. Inhoan ruoanlaittoa, onneksi mies tykkää.
- Lapsilla ei ole tarkkaa karkkipäivää, eivät joka päiväkään kyllä syö
- Yksivuotias kulkee usein päivän ruokalista rinnuksillaan kun en viitsi vaihtaa kun parin tunnin päästä paita on samannäköinen. 4-vuotias vaihtaa itse vaatteensa jos sotkee.
- Ei ulkoilla joka päivä näillä keleillä
En kyllä unohtele asioita, rakastan pyykkäämistä ja tykkään että lapset harrastaa. Telkkarin katsomista olen alkanut rajoittaa entisestään koskan meillä 4-vuotias ihan selvästi on levottomampi jos katsoo enemmän kuin pikkukakkosen.
No alapeukkuja supermammoilta sataa, mutta kun mielestä kuulostat ihan normaalilta äidiltä. Tunnistin monta juttua itsestänikin.
On oikeasti vaikeaa olla edes anonyymisti rehellinen, kun sitä silloinkin pelkää toisten arvostelua. Joten rohkea olet, kun kerrot kaiken.
Jos teillä lapset saa aitoa kiinnostusta ja empatiaa vanhemmiltaan, niin kyllä kaikki on ihan hyvin. Älä stressaa ja tunne huonommuutta. On meitä muitakin laiskoja :)
Lapset eivät hikoile ja liika jatkuva suihkuttelu kuivattaa ihoa.