Pari sanaa ja paha mieli
Rupesin tossa äsken selittämään miehelleni ihan innoissaan yhtä ideaa, jonka sain tässä illalla... Ei sillä väliä oikeastaan mitä, työhöni liittyvää inspiraationpuuskaa vaan (taidealalla).
Miehellä rupesi siinä nopeasti katse harhailemaan - tietokoneella se istui iltaa, selaili jotain harrastusjuttuja - joten keskeytin hämillään höpinäni ja ja sanoin että joo, ei tää ehkä kauhean kiinnostavaa ole. Ja mies katsoi mua suoraan silmiin ja sanoi (ei mitenkään vihaisesti, ainoastaan kärsimättömänä): ei niin, ei kiinnosta yhtään.
Mumisin sit vaan että ai jaa, ja jätin siihen. Lähdin huoneesta ja teki mieli vaan vetäytyä pienenpieneen kippuraan ja lakata olemasta.
Ollaan muutettu miehen työn perässä, mulla ei ole yhtään ystävää. Tälläsina hetkinä se yksinäisyys jyrää ku tiilirekka. Oikeasti, ei ristinsielua kenelle kertoa (kaiketi tylsistä) ajatuksistaan. Ei ketään joka edes kohteliaisuuttaan kuuntelisi sen parin minuutin ajan. :(
(Ja jos joku luulee että toi äskeinen johtui siitä että mies on väsynyt mun jatkuvaan äänivalliin, niin en mä yleensä näistä tai juuri muistakaan asioista miehelle puhu. Ilta oltiin istuttu ihan hiljaa vaan omissa puuhissamme. Joskus tulee vaan hetki jollon tuntuu että ratkeaa jos ei saa jakaa jotain ajatusta, varsinkin jos siitä innostuu,ja varsinkin kun ei ole koskaan ketään kelle puhua.)
No niin, nyt sit avauduin teille.
Hyviä öitä palstalaisille.
Kommentit (6)
Kun tuntee olevansa pilven päällä, jotain hienoa uutta tulossa... ja toinen pudottaa alas. Ymmärrän täysin. Voimia, olen sun kanssa.
Hassua miten sitä saakin lohtua ihan tuikituntemattomien myötätunnosta. Lämmittää mieltä... Maailmassa on niin kultaisia ihmisiä kuitenkin. Pikkuinen suruhan tämä, moniin verrattuna. Huomenna taas sitten aurinkoisempi päivä.
T: AP
Selvästikään hän ei tajua arvostaa suhdettanne eikä halua panostaa siihen asiaankuuluvalla tavalla. Se, että tällainen on yleistä, ei ole mikään puolustus. Noin kiittämättömän luonteen kanssa voi olla vaikea olla onnellinen. Jos olette yhdessä, voitte olla todella onnellisia vain, jos olette onnellisia yhdessä. Jos tähän ei edesx pyritä, on kyseenalaista, kannattaako yhdessä olla. Kannattaisiko keskustella miehen kanssa asiasta vai onko hän toivoton tapaus? Näytä vaikka aluksi tämä viestiketju hänelle.
eikä minulla ole yhtään ystävää. Hyvänpäivän tuttuja on muutama, mutta ei yhtään ystävää.
Onneksi mies ei ainakaan toistaiseksi ole onnistunut loukkaamaan täällä pahasti, joskus aiemmin kyllä. Ja onneksi ystäviä on sähköpostin päässä Suomessa.
Mutta siis virtuaalihaleja lähtee täältäkin, parempaa huomista päivää sinulle. Ja toivon, että löydät pian jonkun ystävän itsellesi uudestan asuinpaikastanne!
minullekin on joskus käynyt noin, on kauheaa. Yritä vielä joskus puhua sen kanssa, ehkä se ymmärtää joskus. Haleja.