Missä suhteessa muistutat äitiäsi?
Itse olen yhtä ylihuolehtivainen lapsieni suhteen, kuin äitini oli minuun. Välillä se ärsyttää itseäkin.
Äsken huomasin tiskatessa muistuttavani myös äitiäni, kun samalla kuuntelin kansanradiota ja sanoin lapsille "hys, äiti kuuntelee nyt radiota.." kun lapsi tuli pyytämään jotain.
Näin sieluni silmin äitini hääräämässä lapsuuden kodin keittiössä ja kuuntelemassa kansanradiota :)
Kommentit (13)
Toisaalta ärsyttää itseäkin mutta samalla mä niin ymmärrän omaa äitiäni!
ylihuolehtivainen. Äsken huolehdin 7-luokkalaiselle kaulurin ja kintaat rukkasten alle.. Äiti osaan pukea itsekin, lapselta vastaus.
Tosin mieheltänikin varmistin, että, onko villapaita takin alla ja villasukat etsin valmiiksi. Olivat menossa metsään puita sahaamaan ja pakkasta -24.
Mä vaan olen tämmöinen kanaemo..
Hän on sellainen "tähtiluonne" jota kaikki rakastavat ja ihailevat. On minussakin samoja piirteitä kuin hänessä, mutta vesitettynä...
No, ruumiinrakenteeltamme olemme hyvin samanlaisia.
kroppa on samaa mallia, siinäpä ainoa yhtäläisyys
En siis välitä, jos vähän on vaatteet huonosti tai ei mennä kellon mukaan. Ja paljon muitakin juttuja.
Toiset pitää minua täysin tohelona ja epäkypsänä äitinä, vaikka olen yli 30v, mutta olen omanlaiseni.
Mieheni pitää kuitenkin tarpeeksi hyvänä äitinä. Hänkin on samanlainen, huoleton. Mutta tykätään lapsista, ja tietysti huolehditaan perusjutuista vaikka ei kellon mukaan mentäisikään. Jos vaikka valvotaan ja on vieraita, niin lapsetkin saa joskus valvoa niin pitkään kuin jaksavat, ja vieraat saa olla vaikka aamuun asti, tietystikin lasten nukkumaan mentyä vältetään turhaa metelöintiä.
- Tietynlainen uusavuttomuus: mulla nyt kaikenlaisten "asioiden hoiden" kanssa, ja äidillä kaikenlaisen nykytekniikan ja -käytäntöjen kanssa.
- Lapsellisuus ja heikkotahtoisuus. Emme osaa suunnitella, teemme mitä huvittaa.
- Tyhmyys. Äippä uskoo mielikuvituksensa tuotteisiin, ja minä taas en osaa toimia järkevästi, esim. hetken väsymättömyyden vuoksi voin pilata loppuelämäni.
- Alistuvuus. Äiti antaa hakata itseään ja ymmärtää kaikkia ihmisiä. Minä taas häpeän itseäni ja tiedän olevani muita huonompi, mutta välttelen ihmisiä enkä ole niin ihmisriippuvainen, että mikä vain kelpaisi.
Eroina on sitten ulkonäkö ja käytännöllisyys. Äiti on naisellinen ja minä miehekäs. Toivoisin näyttäväni enemmän äitiltä. Äiti osaa kaikkee käytännön juttuja, siivoukset ja kokkaukset, ja mä oon niissä täys tunari.
ja äiteinä ylihuolehtivia.
Viimeksi tänään jäätiin kahvipöydässä jankkaamaan kumpikin omia vastakkaisia mielipiteitämme eräästä asiasta. Mieheni ja isäni siinä sitten hirnuivat vieressä, että eipä ole kauas omena puusta pudonnut...
Siinä, etten pidä siitä, kun lapsen isä tiuskii lapselle. Äitini myös pahoitti mielensä, kun isä tiuski minulle.
Ja siinä, että olen aika tiukka koulutyön suhteen. Käyn lapsen kanssa läpi läksyjä ja kyselen, miksei matikan asioita muka ole selitetty tunnilla. Oma äitini oli myös aika tiukka tällä tavalla.
Äiti läks kun olin 1-vuotias
Poikani on nähnyt isoisänsä tasan kerran 1-vuotiaana, silloinkin vain nähnyt ilman kummempaa kontaksia.
Häkellyn oikein usein, miten samanlaiset ilmeet ja eleetkin hänellä on isoisänsä kanssa, vaikka ei olekaan oppinut niitä häneltä. Eleetkin on täysin geeneissä, sen olen huomannut, ei ole pelkkää mallioppimista. Poika on nykyisin 15-vuotias, hän mujistuttaa isoisäänsä myös ulkoisesti hyvin paljon.
Äiti läks kun olin 1-vuotias
Poikani on nähnyt isoisänsä tasan kerran 1-vuotiaana, silloinkin vain nähnyt ilman kummempaa kontaksia.
Häkellyn oikein usein, miten samanlaiset ilmeet ja eleetkin hänellä on isoisänsä kanssa, vaikka ei olekaan oppinut niitä häneltä. Eleetkin on täysin geeneissä, sen olen huomannut, ei ole pelkkää mallioppimista. Poika on nykyisin 15-vuotias, hän mujistuttaa isoisäänsä myös ulkoisesti hyvin paljon.
hyvin monesta äidiltä oppimastani jutusta pyrin aktiivisesti ja tietoisesti eroon.
tärkeyden. Saan voimaa kun lähden metsään. Yritän opettaa lapsilleni saman.