Mitä mieltä miehen siskosta

tai vastaavasti aikuinen itsenäinen nainen, jolle sinä et ole mitään.

niillä huonot välit? Onko veli esim. käpälöinyt siskoaan murrosiässä?

Erilaiset perhetaustat kaikilla ja erilaiset ihmissuhteet perheen sisällä, olosuhteista, iästä, luonteesta, kiinnostuksista, sukupuolesta, yms. johtuen,



Lopuksi kannattaa muistaa se, että itse on kasvanut pumpulissa, ei tarkoita sitä, että kaikki muut olisivat kasvaneet. Ihan vaan, että ennen kuin rupeaa arvostelemaan toisia.

onko veli, sun mies siis, pitänyt yhteyttä? Mikä tarina heillä? Onko miehesi kertonut heidän "historiastaan"? Avartaisi aika paljon...

Tapaan heitä joskus vanhempiemme luona mutta en tiedä edes heidän puhelinnumeroitaan enkä osoitteitaan. Kumpikaan ei tullut sukujuhliin, jotka järjestin hiljattain ja kutsuin myös heidät vanhempiemme kautta. Meillä vallitsi lapsena viidakon lait eivätkä vanhempamme puuttuneet mihinkään. Näin ollen minua kiusattiin kotona jatkuvasti aivan samaan tapaan kuin koulukiusautuille tehdään koulussa. Minulle koulu oli pakopaikka.

niillä huonot välit? Onko veli esim. käpälöinyt siskoaan murrosiässä?

eiköhän se vika löydy sieltä....

sisarusten kähmintä on yllättävän yleistä.

joka ei ole koskaan tullut toimeen veljensä kanssa. Niin erilaiset luonteet kuin olla voi, erilaiset kiinnostuksen kohteet. Eivät ole missään tekemisissä keskenään. Viimeksi on välit olleet hyvät ihan lapsena eli joskus 70-luvulla. Käytännössä eivät ole tekemissä toistensa kanssa 80-luvun lopun jälkeen millään tapaa. Jos käyvät lapsuudenkodissa, menevät sinne eri aikaan. Eivät ole esitelleet toistensa perheitä toisilleen jne.

eiköhän se vika löydy sieltä....

ihminen kestää vaikka millaista puolison sukulaista. Tässä lie kyse siitä, että tämä sukulainen ei halua pitää yhteyttä, eli hän on se, jolla viiraa.

enpä ole minäkään mieheni siskoa tavannut, eivätkä he pidä yhteyttä tai itse asiassa ole edes väleissä. Eivät siis yksinkertaisesti tule toimeen keskenään. Ei asia minulle kuulu, enkä ole tuota sen kummemmin ikinä pohtinut. Käytännössä elämä on ihankuin tuota siskoa ei olisi olemassa ollenkaan.

Olen nähnyt häntä viimeksi 2 v sitten ja soittelemme / sähköpostittelemme 1-2 kertaa vuodessa. Ei ole mitään riitaa tai emme inhoa toisiamme, ei meillä vaan ole mitään yhteistä.

miehen siskoon on välimatkaa 15km. Eivät ole mieheni ja siskonsa missään yhteyksissä. Ei haittaa minua.

Olen nähnyt häntä viimeksi 2 v sitten ja soittelemme / sähköpostittelemme 1-2 kertaa vuodessa. Ei ole mitään riitaa tai emme inhoa toisiamme, ei meillä vaan ole mitään yhteistä.

Pidän sisaruksiini hyvin harvakseltaan yhteyttä. Vuotuiset yhteydenotot voi laskea yhden käden sormin.

En inhoa heitä, ei ole riitaa, sisarussuhteemme on ollut lapsuudessa melko tavallinen (ei siis rajuja kiusaamisia tms.), ei huikeita ikäeroja...

Olemme vain aika erilaisia ihmisiä, erilaisissa elämäntilanteissa.

Miehelläni sama juttu siskonsa kanssa. Muutaman kerran olen siskon tavannut, ihan mukava tyyppi! :)

Siksi jaksaakin toisinaan huvittaa paljonkin nämä "kyllä pitää lapsella olla sisaruksia, heistä on paljon iloa" -moralisoijat. Voi ollakin iloa. Voi olla olemattakin.