lapsi puhuu mitä sattuu
tyttöni, alle 3 vuotias, puhuu mitä sattuu. välillä tuo makaa maassa ja sanoo että minä kuolin. kerran selitti mummille että äiti lyö. papalle pyllisti ja sanoi että haista mun peppua. esimerkkejä ois paljon, nuo jutut tulee isoilta veljiltä, alkaa jo nolottaa, ihmiset pitää meitä varmaan ihan outoina. miten saisin tuon ikäisen ymmärtämään ettei höpise ihan mitä sattuu, vai pitäskö antaa puhua omiaan, ja odottaa että tuo vaihe menee ohi? kummi-tyttöni oli samanlainen, mutta vähän vanhempana, 5 vuotiaana, selitti ihan pokkana että äidin vatsa aukesi ja piti mennä sairaalaan, ja juu, just tänä aamuna. (oikeesti äiti oli ihan kunnossa kotona)
Kommentit (15)
Tuonikäinen ei voi paljoa muualta vaikutteita ja outoja ajatuksia muualta "imeä", jos on kotihoidossa eikä ole sisaruksia.
Kuulostaa siltä kun lapsi näkee ja kuulee liikaa asioita, sellaisia joita ei pysty vielä käsittämään
2 v tyttö joka puhuu tosi hurjia juttuja vaikkei ole sisaruksia eikä ole hoidossa. Milloin on mikäkin elukka pään sisälle ja kuristaa niin pahasti että kuolee, käskee haistaa ties mitä paikkojaan, pyllistelee, puhuu IHAN mitä sattuu. Tänään oli hattivatteja sormien sisällä mut ne oli onneksi ihan kilttejä. En ymmärrä...
Ap:lle sama kysymys ja toisekseen, jos pikku lapsi kuulee isommilta tuollaisia juttuja, rajoittaisin isompien touhuja jollain lailla. Pienen korville ei sovi kaikki heidän juttunsa lainkaan.
vai annatko höpistä vaan? mitähän pienten päässä oikeen liikkuu kun tuollaisia puhuvät? :)
ap
jolloin puhui ihan levottomia. Kertoi esim. tarhassa, että isi menee huomenna vankilaan ja äidin täytyy lukita se makuuhuoneeseen, että se ei karkaa... Kertoi mummille, miten äiti antaa hänen juoda väkevää viiniä, kertoi myös serkuilleen, jotka kertoivat omassa tarhassaan sitä...
Monta kertaa pelkäsin ihan lastensuojeluilmoitusta, kun jutut olivat niin pahoja. Kerran autossa kuulin, kuinka alkoi oikein tapailla uutta juttua. Pohti väliin ja vähän tapaili sanoja ja lopputuloksena se, että minä olin lyönyt häntä. KUn yritin jankata, että en ole lyönyt, niin ihan suuttui.
Onneksi on nykyään vähän vähemmän satuilija, vaikka juttua vieläkin riittää eikä suurin osa edelleenkään totta/järkevää. Nykyään vaan selkeästi enemmän sellaista mielikuvitusjuttua eikä niin tosielämäpohjaista. Ihanaa! Ei ole tarhasta kyselty yli puoleen vuoteen, onko meillä kotona ongelmia...
meidän 2 v ei katso muutakuin subjunioria, muuten meillä ei kukaan telkkaria juurikaan katso. Ehkä sitten niistä todella pienistä pätkistä ottaa kaiken irti jotka vilaukselta näkee... On kyllä äärimmäisen älykäs lapsi vaikka itse sanonkin. Esim. aikuisten laulujen sanatkin jää kerrasta päähän. Eli kuulee vaikka tänään yö:n biisin niin seuraavana päivänä jos tulee sama radiosta niin osaa jo laulaa mukana.
vai annatko höpistä vaan? mitähän pienten päässä oikeen liikkuu kun tuollaisia puhuvät? :) ap
ihan sekopäisiä juttuja on ollut aika lyhyen aikaa ja olen aivan puulla päähän lyöty näistä enkä ole oikein osannut reagoida. Toki yrittänyt kysyä että mistä tuollainen tuli mieleen, tms. mut ei sieltä mitään järkevää vastausta saa.
Lapsesi on fiksu, kielellisesti kehittynyt ja mielikuvitusrikas, kokeilee rajojaan ja ympäristön suhtautumista käytökseensä ja juttuihinsa. Höpöjutut kannattaa kuunnella ja huomioida, mutta ei kauheasti naureskella tai kauhistella. Kaikki ok, sinulla on ihana lapsi! :)
"omituisia höpöttäjiä". isoista veljistä vielä, olen kyllä heille sanonut että rajoittavat vähän juttuja pienen läsnäollessa, mutta tämä pikkuinen kuulee kyllä kaiken, vaikka toisesta huoneesta. telkkarista on meillä ehdoton rajoitus, että vaan kakkosen lastenohjelmia katsotaan, siitä ei ole edes purnattu. pk:ssa tyttö ei vielä ole, kai siellä on totuttu näihin höpötteliöihi, kai niiden kuuluukin varmistaa että kaikki on kotona hyvin, jos oikeen levottomiksi jutut menee.
ap
mutta rajoittaisin just siks myös sitä mitä lapsi kuulee. Jos mietit radiosta tulevaa tekstien tulvaa, sielläkin on paljon sellaista esim. just laulujen sanoituksissa, joita tuonikäinen ei käsitä ja hahmota.
Meillä on useampi lapsi, ainoastaan nuorimman kanssa on ollut hieman tuollaista käytöstä. Johtui varmasti isosta ikäerosta vanhimpaan sisarukseen. Eli ajoittain kuuli ja näki sellaista, joka ei pienelle sopinut.
meidän 2 v ei katso muutakuin subjunioria, muuten meillä ei kukaan telkkaria juurikaan katso. Ehkä sitten niistä todella pienistä pätkistä ottaa kaiken irti jotka vilaukselta näkee... On kyllä äärimmäisen älykäs lapsi vaikka itse sanonkin. Esim. aikuisten laulujen sanatkin jää kerrasta päähän. Eli kuulee vaikka tänään yö:n biisin niin seuraavana päivänä jos tulee sama radiosta niin osaa jo laulaa mukana.
mutta rajoittaisin just siks myös sitä mitä lapsi kuulee. Jos mietit radiosta tulevaa tekstien tulvaa, sielläkin on paljon sellaista esim. just laulujen sanoituksissa, joita tuonikäinen ei käsitä ja hahmota. Meillä on useampi lapsi, ainoastaan nuorimman kanssa on ollut hieman tuollaista käytöstä. Johtui varmasti isosta ikäerosta vanhimpaan sisarukseen. Eli ajoittain kuuli ja näki sellaista, joka ei pienelle sopinut.
meidän 2 v ei katso muutakuin subjunioria, muuten meillä ei kukaan telkkaria juurikaan katso. Ehkä sitten niistä todella pienistä pätkistä ottaa kaiken irti jotka vilaukselta näkee... On kyllä äärimmäisen älykäs lapsi vaikka itse sanonkin. Esim. aikuisten laulujen sanatkin jää kerrasta päähän. Eli kuulee vaikka tänään yö:n biisin niin seuraavana päivänä jos tulee sama radiosta niin osaa jo laulaa mukana.
täytyy kiinnittää huomio kaikkeen mitä kuulee. Ei nyt ihan hirveesti radiokaan auki ole mut niistä vähäisistä rippeistä tosiaan ottaa kaiken irti...
itku kurkussa kun "isi pakkasi laukut ja lähti, ei tule enää takaisin."
Tai "Eilen mä vaan jouduin katselemaan vierestä kun aikuiset juo, enkä mä saanu ees vetta vaikka pyysin nätisti"
Tilanne nro.1 mieheni matkustelee paljon työnsä vuoksi. Yleensä max 1 yön on pois, mutta pienelle tyttölle se on jotenkin niiiiiin suuren draaman paikka ja naapurille sitten sanoi noi. Tarkoitti ettei isi tule enää tänään takaisin.
tilanne nro.2 Leikkasin tyttäreni hiuksia ja loppusuoralla alkoi valitella janoa. Sanoin, että äiti leikkaa nopeasti loppuun ja sitten saat juotavaa. Telkkarista tuli jääkiekkoa ja katseli siinä kun pelaajat joivat pulloista ja seuraavana päivänä päiväkodissa sitten kertoi tuon tarinan lyhennettynä versiona.
Meillä siis tyttö kertoilee mielellään asioita, jotka tavallaan on totta, mutta noin kerrottuna kuulostaa ihan hirveiltä =)
naapureilla ja pk:n tädeillä tuollaisten juttujen jälkeen! aika hurjaltahan tuo kuullostaa noin kerrottuna. :) (edelliselle kirjoittajalle)
aloitti päiväkodin kesällä ja nyt on ruvennut höpisemään päiväkodissa kuinka äiti hakkaa häntä ja kuinka äidin poikaystävä lyö äitiä kun äiti ei tottele, höpisee myös muuttamisesta tätinsä luokse ja kotona selittää kuinka tarhatädit huutavat ja lyövät häntä ja eivät anna leikkiä tai syödä... jään aina sanattomaks noissa tilanteissa koska kaikki on aivan puppua... olen yrittänyt selittää pojalle ettei saa valehdella noin vakavista asioista, mutta ei ilmeisesti ymmärrä tai halua ymmärtää... päiväkodin kanssa ollaan käyty asiat läpi ja hekään eivät tajua että mistä poika saa tollasia juttuja päähänsä... keinot lopussa meiltä...
että jokaikinen suomen lapsi olis huostaanotettu myös sijaiperheistä jos pk tädit ottais kaikki lasten höpinät tosissaan.
Höpinät kuuluu lasten mielikuvitukseen, ja sitten kun on oikeasti kyse siitä, että laspi tarvii sosiaaliviraston apua, niin kyllä ne avuntarvitsiat osaataan sieltä välistä napata. Pelkkä höpötys ei ole syy, lisäksi tarvitaan käytökessä tapahtuvia muutoksia ym.
Joten no hätä,tosin naapurit saatta ihmetellä jos ei oo kokemusta höpötyksistä :)
Parhaiten hullunkurisiin juttuihin saa kontrollin, kun ei kiinnitä mitään huomiota, on kun ei olisikaan. Ja ohjaa lapsen muihin hommiin.
juttelee myös aika hurjia juttuja. Sepittelee kaikenlaisia tarinoita. Olen puuttunut vain niihin, joissa hän tappaa jonkun tai joku kuolee tms.
Lapsi ei paljoa telkkariakaan katsele, tykkää enemmin leikkiä mikä on tietenkin hyvä. Kait tuokin sitten on vain ohimenevä vaihe, jota ei sen kummemmin kannata noteerata.
2 v tyttö joka puhuu tosi hurjia juttuja vaikkei ole sisaruksia eikä ole hoidossa. Milloin on mikäkin elukka pään sisälle ja kuristaa niin pahasti että kuolee, käskee haistaa ties mitä paikkojaan, pyllistelee, puhuu IHAN mitä sattuu. Tänään oli hattivatteja sormien sisällä mut ne oli onneksi ihan kilttejä. En ymmärrä...