Miten on mahdollista että äitini toivoi meille koiraa kun olin lapsi,
vaikka pelkää koiria?
Vai onko kyse taas jonkun muun asian salailusta?
Äidilläni outo tapaa kyseenalaistaa toisten haaveet ja elämä,jos ei itse saanut tahtoaan läpi.
Kommentit (5)
pyytää koiraa.Isäni taas erittäin allerginen,ei siis tullut 40vuotiaana lasta eikä koiraa.
Mun elämässä juuri toisinpäin!!
Äiti siis väittää pelkäävänsä taas koiria.
Äidistäsi en tiedä, mutta itse pelkään osaa koirista. Voisiko kyse olla tästä. Pelkaan esimerkiksi rotwailereita, dobermanneja, susikoiria jne isoja koiria paljonkin. Omasta pikkukoirasta pidän kovasti, enkä sitä luonnollisestikaan pelkää.
Onko ketjun tarkoitus vain saada haukkua äitisi? Vai voisitko vaikka kysyä häneltä tarkemmin mistä on kysymys. Maailma ei räjähdä, jos asioista keskustelee pelkän av-palstan sijaan myös asianomaisten kanssa. Toisaalta sitten taas, olet nyt aikuinen ja elät omaa elämääsi. Ei sinun tarvitse välittää äitisi koirapeloista tai pelottomuuksista. Jos otat ison ja "pelottavan" koiran, voi olla että äitisi siihen hyvinkin tottuu ja ihastuu. Jos ei totu, ongelma on hänen, ei sinun.
EN pelännyt ennen koiria. Nyt pelkään, koska naapurin koira puri minua (syyttä).
Siis onko ongelmasi tämä: haluat koiran, muttet voi ostaa, kun äitisi sanoo pelkäävänsä koiria. Sä taas muistat, että hän on toivonut joskus koiraa ja ihmettelet ristiriitaisuutta.
Että siis pelkää.Ei ole mahdollista jos oli aikeissa hankkia koiran kun olit lapsi.
Saattaa olla kateellinen sinulle ulkonäöstä,nuoruudesta jne.Ajattelee että pääset elämässä helpommalla kuin hän.Saattaa olla katkeroitunut juopotteleva eläkemummo!Pidä varasi!