Olen niin onnellinen ihminen, ettei minun tarvitse kadehtia ketään!
Rahaa ei aina ole tarpeeksi, mutta pihistelemällä selvitään. Kaikki tarpeellinen löytyy: kotina vanha ok-talo (jota ei ole sisustettu/remontoitu muodin mukaan, mutta jossa viihdymme), autona pari 90-luvun vanhaa koslaa (toimivat hyvin).
Lapsilla ei ole merkkivaatteita eikä Reimateccejä, mutta markettihaalarilla on aina pärjännyt ihan yhtä hyvin kun laittaa kurahousut päälle.
Ulkomailla meillä ei ole varaa matkustella, jos nyt Tallinnaa ja Tukholmaa ei lasketa.
Meillä ei ole säästöjä, vaan kaikki menee kädestä suuhun.
Olemme silti onnellisia, lapset ovat terveitä ja hyviä koulussa, meillä on vakityöpaikat, olemme itse terveitä, ja edelleen rakastuneita toisiimme miehen kanssa.
Tottakai rahaa voisi olla enemmän, mutta ei se onnea tuo.
En vaihtaisi osia kenenkään kanssa. Jos jollain toisella on paljon rahaa, hyvä niin. Minun ei ole silti syytä sitä kahehtia.