Oletko enemmän kallellaan curling- vai natsivanhemmuuteen?

yhdessä hyvä kompromissi

Mä olen myös natsityyppiä ja olen pyrkimässä siitä pois. Ihan yhtä vastenmielistä kuin curlingvanhemmuus.

yhdessä hyvä kompromissi

enkä halua tehdä sitä karhunpalvelusta lapselle, ettei hänellä ole turvallisia rajoja. Kaikkeen aikuisten mielivaltaan ei lapsenkaan tarvitse alistua, etenkään perheen ulkopuolelta tulevaan.

Ei muuten ole, jollette neuvottele lasten kuulematta.

yhdessä hyvä kompromissi

Tarkoitatko tässä nyt että kumpaa kannattaa vai kumpaa on?

Eli jos katsoo peiliin, niin kumpaan suuntaan on omassa vanhemmuudessaan enemmän kallellaan. Tuskin kukaan täällä tunnustaa olevansa curling tai natsi, mutta varmasti tunnistaa jompaa kumpaa sorttia omasta käytöksestään. :)

Joissain asioissa tosi tiukka, ja joissain löperö. Säännöt kyllä on selvät, mutta monia "yleisiä" sääntöjä en vaan ymmärrä, eikä niitä meillä siksi noudateta.

Olenkin aina sanonut, että meillä on koirakoulutetut lapset: istu! paikka! anna tassu! :-D



Mutta sitten välillä curlataan ja hemmotellaan ja pehmoillaan ihan urakalla. Kun asialliset hommat hoituu jämptisti, voidaan välillä löysätä ja pehmentää lasten elämää.

että curling. Yritän kyllä koko ajan päästä siitä eroon =D

joissain asioissa curling, joissain natsi.

Olen monen silmissä melko hirveä, mutta toisaalta olen saanut myönteistä palautetta lasten käytöksestä.



Heti jos mun otteeni vähän lipsuu, meillä on kaaos ja anarkia...

Olen monen silmissä melko hirveä, mutta toisaalta olen saanut myönteistä palautetta lasten käytöksestä. Heti jos mun otteeni vähän lipsuu, meillä on kaaos ja anarkia...

että materiaaliset olosuhteet on lapsillani ihanteelliset. Olen melko höveli shoppailija.

tulevan esikoisemme kanssa, mutta pahoin pelkään että natsi-puolelle mekin kalistustaan..

Joissain asioissa tosi tiukka, ja joissain löperö. Säännöt kyllä on selvät, mutta monia "yleisiä" sääntöjä en vaan ymmärrä, eikä niitä meillä siksi noudateta.

Ja haluankin olla natsi, koska natsin lapsista tulee kuitenkin terveempiä kuin curling-vanhemman.

siis sillä tavalla, että lapselle kaikki mietitään valmiiksi ja vanhemman mielestä parhaalla tavalla. Omaa harkintaa ei saa käyttää. Curlingissa taas lapsi saa valita liikaakin, mutta opettavaisia pettymyksiä ei tule siinäkään.



Minusta curlingin vastakohta on sellainen vapaa kasvatus, jossa ei puututa mitenkään lapsen touhuihin eikä tueta vaikeissakaan asioissa.



Keskitie on paras, selkeät perussäännöt ja niiden rajoissa vapautta yrittää ja epäonnistuakin, mutta myös tukea isoissa ja hankalissa jutuissa.

Kun rupeen ajattelemaan tarkemmin, niin harvoin ollaan jouduttu mitään rajoja vetämään tai lapsia rankaisemaan.

Mielestäni sellaisia tilanteita ei ole tullut vastaan.

Ja näitä on nyt kolme, 15,16 ja 2v.

Ei meillä ole erikseen mitään sääntöjä,tapauskohtaisesti sovitaan miten toimitaan.

Lapsi esim. kysyy ulos lähtiessään että monelta pitää tulla kotiin.

Mielummin tiukka kasvatus, olen sitä mieltä.

mutta mun heikkouteni on kyllä enemmän siihen natsisuuntaan. Olen itsekin ollut tosi yllättynyt siitä, etukäteen ajattelin että olisin varmaan aika rento ja sallivainen äiti. Käytännössä sitten päivät kuluvat käskyjä ja kieltoja ladellessa...