Itsekkyys huipussaan! Äiti ei voi "pysähtyä" vaikka vauva uhkaa syntyä!

itse olen samasta syystä maannut kuusi viikkoa, josta osan sairaalassa, joten tiedän mistä puhun!



Kyllä siinä oli niin suuri huoli vauvasta, että ei halua ottaa mitään riskiä.

Vaikka vaikeaa oli, mutta lopputuloksena terve lapsi.



ap

ei voi lopettaa tupakan polttoa tai juomista raskausaikana kun "ei se oo niin helppoo..."

lääkäreihin ja nykyaikaiseen hoitoon.



Eivät usko että olisi mitään haittaa keskosena syntymisestä nykyaikana.

Ei paikat repee ja silleen.

ekat viikot.

Kaverilla raskausviikkoja vasta reilu 30. Lääkärit määränneet lepoon, koska vauva meinaa syntyä. Mutta tämä kaveri vaan jauhaa, että ei osaa olla tekemättä mitään. Mä en tajua!

Ei ole ehkä itsekkäämpää, kun viuhtoa hulluna menemään ja lapsi syntyy keskosena, joka on AINA riski! Voi sitten sanoa aikuisena astmaatikko-kehuhkovaurio-oppimisvaikeuksista kärsineelle lapselleen että sori, siks sulla on noita vaikeuksia, kun äitis ei jaksanut KYMMENTÄ viikkoa ottaa rauhallisesti!

Miks tollasten pitää ylipäätään hankkiutua raskaaksi!

Jos tuntee oman kropan ei repeä.

Ei paikat repee ja silleen.

Jos tuntee oman kropan ei repeä.

Ei paikat repee ja silleen.

Miten liittyy oman kropan tunteminen siihen, että paikat ei repeä??

Mutta todella super, superhienoa, että sä tunnet omasi, etkä sen takia revennyt!

ei ole riittävästi todisteita että vuodelepo olisi se auttava tekijä mikä lääkärit sanovat sen olevan.



Yhden tutkimuksen mukaan koyhemmät äidit joilla ei ollut mahdollisuutta maata sängyssä eivät saaneet sen enemmän keskenmenoja kuin mitä varakkaammat äidit saivat, jotka olivat voineet maata koko ajan sängyssä niinkuin lääkäri oli käskenyt



Aika harvoin se on edes mahdollista

noudattaisi ohjeita ja lepäisi, olisi kuoro naisia tuomitsemassa, ettei raskaus ole mikään sairaus ja jotkut vaan haluavat laiskotella ja minäkin tein viimeiseen päivään saakka töitä. Ja nykyajan naiset ovat niin heikkoja ja laiskoja, eikä sitä entisaikoihin mitään levätty vaan heinätöiden lomassa synnytettiin. Jnejne.



Teit niin tai näin raskaana (tai äitinä), aina saa hirveän arvosteluryöpyn niskaansa. En yhtään ihmettele, jos jotkut eivät "uskalla" levätä tai ainakaan myöntää sitä kenellekään.

Mutta jos supistelee jatkuvasti kipeästi, ja täytyy käydä monta kertaa viikossa synnärillä tarkistuttamassa, onko paikat auenneet, mutta silti juoksee kaupungilla ostoksilla, siivoaa hullun lailla ja elää muutekin kun vauvaa ei olisikaan, niin ei ole mielestäni tervettä.



Ja kuittaa lääkärien rauhallisestiottamismääräykset sanomalla tosiaan että HÄN ei osaa olla paikoillaan. Ja on tyhmää kun ei saisi tehdä mitään kivaa! Nii-i. Ei ole tämä elämä aina pelkkää kivaa.

Sääliksi käy syntyvää lasta. :(

jos todella olet huolissasi, niin ehdota että hän antaisi sinun pestä hänen keittionlattiat

niin tietänet varmaan ettei ystäväsi suinkaan kymmentä viikkoa tarvitsisi maata. 34+0 ei enää estetä vauvaa syntymästä ja liikkuakin saa äiti normaalisti (jos nyt ei sit hikijumppaa vedä mutta muuten).



Ymmärrän pointtisi, mutta voi olla että ystäväsi on vaikea ymmärtää riskin todellinen läsnäolo. Itse en ihan kunnolla tajunnut aluksi mtien vakavasta asiasta oli kyse kun jouduin vuodeosastolle, koska kukaan ei oikein kertonut miksi ja mitä tapahtui. Minua oli supistellut jo kauan (rv16 asti) ja menin tarkistuttamaan säännöllisetn supistusten takia taas kerran kohdunsuun rv 30. Silloin sanottiinkin että jäät nythetkeksi osastolle. Ei oikein selitetty. Supistukset eivät olleet kipeitä, tuntuivat vähän mutta eivät sattuneet, en osannut jotenkaan tajuta mitä oli tapahtumassa.



Silti tein kyllä miten käskettiin ja lepäsin. Lapsi syntyi lopulta täysiaikaisena.