Lue keskustelun säännöt.
Anteeksi vain kaikille, jotka olivat eilen meidän kanssa samassa lentokoneessa
20.07.2010 |
Väsynyt 5-vuotias repi pelihousunsa niin totaalisesti matkalla Barcelonasta Helsinkiin, ettei sitä karjumista voi oikein edes käsittää. Matkaväsymys kulminoitui tuohon yhteen hetkeen lentokoneessa, ja tyttö flippasi täydellisesti, kunnes sammui mun syliin. Sellaista raivotarta ei onneksi ole koskaan ennen näkynyt eikä toivottavasti enää vastaisuudessakaan näy.
Kiva reissu, mutta aika helvetillinen viimeinen puoli päivää. Multa heruu nyt ihan tippa ymmärrystä nyt niille vanhemmille, jotka reissaavat ilman lapsia. Mutta ihan pikkuisen siis vain. Raivarista huolimatta uskon, että tuo meidän nuorimmainenkin sai matkasta paljon irti.
Kommentit (18)
Olisit pyytänyt eilen siinä samalla kun tyttö karjui. Sillä tavalla olisi mennyt paremmin perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä sattuu. Meillä on yksi totaalinen hermoromahdus lentokoneessa takana ja matkustamme paljon. Väsyneinä hermot menee sekä aikuisilla että lapsilla...onneksi aikuisilla on enemmän (yleensä) kontrollia. Varmasti lapsesi nautti lomastanne. Hauskaa kesänjatkoa
tuosta.
Ollaan metelöity mekin. Kerran huudettiin 6 tunnin lennosta lähes 5 tuntia putkeen...
tuosta.
Ollaan metelöity mekin. Kerran huudettiin 6 tunnin lennosta lähes 5 tuntia putkeen...
ettekö osaa suunnitella reissujanne. Meillä ei kukaan 5-vuotiaana enää karju lentokoneessa.
Ei heru ymmärrystä pikku Jannica-Jesssican äideille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä poika (3v) on aina hankala matkoilla, potkii, tuijottaa ja häiritsee muita matkustajia koko ajan.
Elämä on!
Meillä poika (3v) on aina hankala matkoilla, potkii, tuijottaa ja häiritsee muita matkustajia koko ajan.
Elämä on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
te, joilla ei koskaan voisi vastaavaa tapahtua, koska olette kasvattaneet lapsenne niin hyvin. Väsynyt lapsi reagoi usein ennalta arvaamattomalla tavalla. Ja väsynyt lapsi voi olla, vaikka periaatteessa olisi nukkunut hyvin, koska vieraat paikat stressaavat lasta.
Teidän hyvin kasvatetut lapsenne tulevat sitten minun opetettavakseni muutaman vuoden kuluttua, ja kummasti saan teiltä lukuisia puhelinsoittoja, kun ette vaan voi tajuta, että se pieni enkeli ei olekaan muiden mielestä niin enkeli. Kyllä on vanhemmassa vika, jos ei todellakaan lapsi uskalla/pysty näyttämään tunteitaan. Ne purkaantuvat sitten jossakin muualla, turvallisessa paikassa.
Ap, tsemppiä. Meillä on matka vasta loppukesästä edessä, ja vähän jännittää, miten meidän kolmen alle 5-vuotiaan kanssa sujuu. Onneksi lento kestää vajaa kolme tuntia, ja onneksi on melkein kuukausi paluulentoon. :)
te, joilla ei koskaan voisi vastaavaa tapahtua, koska olette kasvattaneet lapsenne niin hyvin. Väsynyt lapsi reagoi usein ennalta arvaamattomalla tavalla. Ja väsynyt lapsi voi olla, vaikka periaatteessa olisi nukkunut hyvin, koska vieraat paikat stressaavat lasta.
Teidän hyvin kasvatetut lapsenne tulevat sitten minun opetettavakseni muutaman vuoden kuluttua, ja kummasti saan teiltä lukuisia puhelinsoittoja, kun ette vaan voi tajuta, että se pieni enkeli ei olekaan muiden mielestä niin enkeli. Kyllä on vanhemmassa vika, jos ei todellakaan lapsi uskalla/pysty näyttämään tunteitaan. Ne purkaantuvat sitten jossakin muualla, turvallisessa paikassa.
Ap, tsemppiä. Meillä on matka vasta loppukesästä edessä, ja vähän jännittää, miten meidän kolmen alle 5-vuotiaan kanssa sujuu. Onneksi lento kestää vajaa kolme tuntia, ja onneksi on melkein kuukausi paluulentoon. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika outoa käytöstä kyllä 5-vuotiaalta, 1-vuotiaalta ehkä ymmärtäisin, mutta ei 5-vuotiaalta. Erityislapsi?
Jokainen lapsi kypsyy omaa tahtiaan. Meillä esikoinen oli juuri tuollainen, sai hirveitä huutoitkuraivareita jotka eivät olleet laantua millään. Kakkonen ei ole (onnekseni) sellaisia saanut, niin ne luonteet on erilaisia.
kun lasten kanssa matkustelee :-)
Te jotka ihmettelitte miten JO 5v voi saada raivarin voin kertoa seuraavaa
- kaikki lapset eivat ole samanlaisia. Lapset reagoivat eri tilanteisiin eri tavoin.
- Matkustaessa sattuu ja tapahtuu - matkat ovat hauskoja, mutta joskus myos vasyttavia lapselle ja joskus saattaa ylireagoimisia tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkin n. 6-vuotiaille tulee vielä monesti pikkumurkkuikä. Silloin koitellaan ovatko säännöt todellakin tehty noudatettavaksi.
Kaikille ei tule, mutta työni puolesta olen nähnyt, että useille kuitenkin:)
Turvallisessa ympäristössä lapsi saa kokea kaikkia tunteita.
En tarkoita tässä ap:n tilannetta, 5-vuotias varmaan oli tosiaan matkasta väsynyt, barcelonassa lienee ollut myös todella kuuma viikko.
Lapset ovat hyvin erilaisia ja itsellänikin sattuu olemaan 6-vuotias drama queen talossa. Hän on temperamentiltaan ollut aina hyvin taipumaton ja intensiivinen, mutta samaan aikaan herkkä ja arkakin. Se, että lapset näyttävät tunteensa erilaisin intensiteetein ei tarkoita sitä, että kyseessä olisi erityislapsi. Voi miten vihaankaan tuota sanaa ja sitä, että yhteiskunnassamme halutaan tunkea jokainen lapsi samaan muottiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt vain on niin, että lapsista lähtee ääntä, 5v on kuitenkin vielä niin pieni, ettei voi vaatia käyttäytymään aikuisen tavoin väsyneenä ja keskustelukaan ei onnistu siinä tilanteessa.
Se, että lapsi saa potkia muita ihmisiä, on sitten ihan vanhemman syy. 3v on vielä sen verran pieni että vanhemman pitäisi pystyä pitämään lapsesta kiinni. Jos vanhemmalla on valmiiksi asenne, että näin meidän lapsi vain käyttäytyy ei voi mitään, niin pysyy sitten kotona tai valitsee edes sellaisen istumapaikan, jossa ei pääse potkimaan toisia.
5-vuotias enää karjuisi missään. Tuskin heruisi kovin suurta sympatiaa noin huonosti käyttäytyvälle lapselle ja hänen vanhemmilleen.
jotka lukevat aloituksia kuin piru raamattua, eli tahallaan väärin.
Tuskinpa ap nyt oikeasti osoitti kirjoitustaan mukana matkustaneille, kunhan vaan muotoili hauskalla tavalla aloituksen, jolla halusi osallistua palstan ikuisuuskeskustelunaiheeseen eli "Lapset ihmisten ilmoilla, riesa vai väripilkku"...
Tuollainen on tietenkin rassaavaa kanssamatkustajille, mutta erityisesti lapsen vanhemmille. Joten ainakin minulla on tuollaisina hetkinä myötätunto sen hikisenä ponnistelevan vanhemman puolella, joka yrittää saada lasta rauhoittumaan suuttumatta tai olematta toisaalta liian lepsukaan (kun siinä takana penkkirivillä kuitenkin istuu joku AV-mamma suu norsunvitulla tekemässä merkintöjä Tiimarin vihkoon siitä, miten väärin vanhempi on tilanteen hoitanut)...
Ja kyllä:
1) lapsella on uusi uhmaikä 5-7-vuotiaana. Se eroaa 2-vuotiaan uhmasta siinä, että kiukku ei kumpua niinkään kommunikaatiokyvyn ongelmista kuin siitä, että lapsi kyseenalaistaa aikuisen sääntöjä ja auktoriteettia.
2) terve ja normaalikin lapsi suuttuu ja temperamentiltaan herkästi tulistuva voi suuttua aika LUJAA ja VÄRIKKÄÄSTIKIN.
3) kun kaikki ovat väsyneitä ja kuumissaan, vanhempikaan ei välttämättä osaa hoitaa tilannetta kovin tyylikkäästi, mikä pahentaa sitä huutoa.
Antakaa armoa toisillenne, niin saatte sitä joskus itsekin!
Mä en kyllä voi kuvitella, että meidän 5-vuotias enää karjuisi missään. Tuskin heruisi kovin suurta sympatiaa noin huonosti käyttäytyvälle lapselle ja hänen vanhemmilleen.
Eikö vielä näy merkkejä 2.uhmaiästä? Meillä ja monilla muilla tutuilla tässä vaiheessa pikku enkelistä kehkeytyy pikkumurkku... Eiköhän se kaikilla tule jossain vaiheessa
aika outoa käytöstä kyllä 5-vuotiaalta, 1-vuotiaalta ehkä ymmärtäisin, mutta ei 5-vuotiaalta. Erityislapsi?