Aivopestyjä fanaatikkoja
Kuuntelin eilen iltapäivällä huvikseen suviseuraradiota, ja siellä jotkut nuoret puhuivat omasta uskostaan. Teennäistä ja omahyväistä roskaa että huh-huh. Tuli vain mieleen, ettei näillä nuorilla ollut mitään omaa sanottavaa, niin epäaitoa se oli. Voiko aivopesu purra näin pahasti?
He sanoivat esimerkiksi:"Ihmisen omatunto on kuin kello joka raksuttaa kun on tehnyt jotain väärää.”
"Epäuskoisen ihmisen kanssa ei saa ystävystyä niin kuin uskovaisen kanssa.” ja ”Kun saa synnit anteeksi, olo on kuin olisi taivaassa."
Kuulosti kuin nuoret olisivat lukeneet vastauksensa suoraan paperista.
Kommentit (24)
Eikä kukaan ole aivopessyt minua, olen vain poiminut niistä elämän tarkoituksen ihan itsekseni täällä kotona yksin ollessani!
Olen miettinyt seurakuntaan liittymistä, mutta tiedän, että oma usko riittää,kun se on aitoa! Tosin samanhenkisiä ystäviä puuttuu, koska olen tosiaan ainut koko perheestä ja suvusta, joka on uskoon tullut.
on ymmärrettävää että lestadilaisnuoren on vaikea sitoutua aidosti noudattamaan liikkeen kieltoja. Eihän hän ole itse sitä uskoaan valinnut eikä niitä määräyksiä.
Monelle älykkäälle lestadiolaisnuorelle on ylivoimaista ymmärtää miksi ohjelman katsominen television kautta on syntiä mutta tietokoneen kautta katsottuna sallittua.
Sepä se just onkin. Kun ihminen ei ole itse uskoa valinnut vaan hänet on siihen kasvatettu. HÄn on "syntynyt" vanhoillislestadiolaisuuteen, se on kuin ihonväri tai muu sellainen jota ei itse edes tiedosta miksikään "oppijärjestelmäksi".
Kateellisen panettelua vai tietämättömän vuodatusta?