Nimitteleekö miehesi sinua? Millä tavoin?
Missä tilanteissa? Jos nimittelee, niin mitä sinä teet? Pyytääkö hän myöhemmin anteeksi? Toistuuko sama kuitenkin uudestaan aina vaan?
Mä olen sitä mieltä, etten entää tuota rähjäämistä ja nimittelyä kuuntele. Olen todellakin antanut anteeksi jo tarpeeksi monta kertaa. Mun mies nimittelee mua, kun en tee asioita hänen mielensä mukaan. Mä olen mm. huora, idiootti, kusipää, puupää, tyhmä. Saan kuunnal ihan kunnon haistatteluakin: "Haista v...u".
Silloin kun asiat on hyvin, yhdessä on tosi mukavaa olla. Mutta nyt olen saanut tarpeekseni.
Kommentit (18)
Muuten ei negatiivisesti nimittele.
Kulta ja rakas
eikä pyydä anteeksi.
Nimittelen vaimoani kullaksi, kultsiksi jne. Ei ole tullut koskaan mieleen pyytää anteeksi.
Ei ikipäivänä sano minulle tai minusta pahasti!
minulla samanlainen, valitettavasti, kun ap:llä. Tässähän näitä; Horoperse, lehmä, vammanen, huora. Yleensä riitojen aikana, aina ei tarvitse kun väärä sana, niitähän riittää. Ei ole normaalia käytöstä, todellakaan. LApsen asteelle jääneen säälittävän miehen, ja pätee myös naiseen, kuvatuksen käytöstä tuollainen
ja samalla hellä läppäisy perseelle En ole ikinä pannut pahakseni... :D
kuulema mutissut itsekseen, että venäjän lehmä, ja joskus olen kuullut "paskapää", mutta ihan piti pinnistää, et muisti, mikä se harva kerta nyt olikaan.
En kuuntelis haukkumista kovin pitkään!
Kulta, hani, muru tai pupu...
Eikä täälläkään pyydellä anteeksi :D En voi kuvitellakaan, että tulisi sellaista tilannetta, että alkaisi minua haukkumaan! Koska on hyvä mies ja minä en ole mikään huora, lehmä tms... ;)
kuinka te naiset annatte miestenne kohdella itseänne tuolla lailla? vai haukutteko te miehiänne yhtälailla? onko se teistä normaalia parisuhteessa? Mun miesystäväni ei ikimaailmassa haukkuisi mua enkä todellakaan olisi miehen kanssa joka niin tekisi. Vähän itsekunnioitusta!!! Pahinta mitä miesystäväni on joskus sanonut on varmaan että mulla on aika iso pää, sitäkään ei kyllä ollut tarkoitettu haukuksi ja taitaa jopa pitää paikkansa.
Minua se lähinnä huvittaa nyt jälkeenpäin (en ole lihava tai isotissinen) mutta pidin kyllä semmoisen metelin, että ei ole viime vuosina nimitellyt.
Luulen muuten, että nämä nimittelyt oppii pojat ja tytöt kotonaan. Siitä syystä meillä ei kiroilla eikä nimitellä.
Vain kullaksi, rakkaaksi ja kaikeksi muuksi ihanaksi
ei ole koskaan anteeksi pyytänyt, ja mies ei ole suomalainen, joten tuo "beba" etenkin kuulosti alkuun hassulta, nyt olen hyvinkin tottunut siihen :)
"Are you idiot?"
Nämä ovat kaksio vakiolausetta, kun riitelemme. Mieheni on veitsen terävä älyltään ja kaikki on hänelle helppoa ja yksinkertaista, mä olen se tyhmempi osapuoli, jolla välillä kestää asioiden hoksaaminen. Ja kun mä lyön päätäni seinää tai teen asioista vieläkin monimutkaisempia, muuten kärsivällisellä miehellä menee pinna.
Mutta ei paha. Riitoja meillä on tuskin ollenkaan. Viimeksi riita oli joskus alkuvuonna ja se meni näin: mies näki, kuinka taapero nautti muiden lasten seurasta ja ehdotti, että mitäs jos hän menisi päiväkotiin ensi vuonna. Mun reaktio oli: "Ai, mies ei pidä mua hyvänä äitinä, jos päiväkoti noin vain syrjäyttää mut." Tätä mä sitten vollasin ja mies käski mua lopettamaan idioottimaisuuden. Ja tän jälkeen vollasin lisää, kunnes tajusin, kuinka älytön mun reaktio oli.
että niin tekisi. 10 vuotta ollaan oltu ja vielä sanoo joka päivä kullaksi tai rakkaaksi.
Tolleen se mua kehuu.
Mahtavia miehiä meillä.