Älkää menkö naimisiin! Säästytte monelta ikävältä!

Jos kuolen ennen miestäni niin hän perisi minut. Kun hän kuolee niin hänen lapsensa perivät hänet. Eikö teillä ole mitään tietoa avio-oikeuksista?

osallisena kuolinpesässä, missä oli vanha lapseton pariskunta kuollut. vaimo jo jotain 90-luvulla ja mies ihan hiljattain. Kyllä se mies peri ensin vaimonsa, mutta hänen kuoltuaan sitten myös ne aiemmin kuolleen vaimon sukulaiset tulivat kuolinpesän osakkaaksi. Eli ensin perii puoliso, sitten puolison kuoltua molempien vainajien sukulaiset puoliksi jos avioehtoa ei ole ollut.

kertaa naimisiin. Mitä hltin järkeä koko touhussa?

Eikö yhtään polla säteile, ettei kannata mennä naimisiin, koska tietää ettei suhde tule kestämään. Voihan sitä kihloihin mennä, jos haluaa sormuksen. Tai sitten nämä ovat niitä tyhjätaskuja, jotka yrittävät saada elettäjän.

Naimisissa kumppanit perivät toisiaan jos avioehdolla ei sitä rajata. Ja avioehtoa en halua tehdä. Parasta siis olla naimaton.

Naimisissa kumppanit perivät toisiaan jos avioehdolla ei sitä rajata. Ja avioehtoa en halua tehdä. Parasta siis olla naimaton.

tähänkin tulossa muutos. Muistaakseni se menee niin, että kun takana on 5v avoliittoa, voidaan se rinnastaa avioliittoon ja silloin joutuu eron sattuessa maksamaan toiselle samalla tapaa kuin avioerossa ja myös kuoleman sattuessa on oikeutettu perimään... Eli jos et halua, että toinen perii, älä muuta yhteen. Jos olette jo olleet kauemmin kuin 5v saman katon alla, on myöhäistä, ellet sitten muuta pois.

Naimisissa kumppanit perivät toisiaan jos avioehdolla ei sitä rajata. Ja avioehtoa en halua tehdä. Parasta siis olla naimaton.

silloin, jos ei ole lapsia.

Mikä ihme siinä avioehdossa on niin kamalaa, että sen takia kannattaa naimattomana pysyä?

Minä ainakin odotin kauan ja valiten tarkemmin sen oikean,enkä todellakaan tyytynyt huolimaan vain hyvähköä sulho ehdokasta.Lisäksi seurustelin yhdessä asuen pitkään,että näen myös mitä se on huonona päivänä ja siivotessa.ym.Eipä ole tarvinnut katua.Ihanaa kun on toinen ja olisi vähintä,jotta toinen perisi edes jotain apua elämäänsä,jos minulle sattuisi kurjasti esim.auto.onnettumuudessa.Eipä se paljon tosin lohduttaisi,mutta ei tulisi mieleenkään mikään avio-ehto.10-vuotta naimisissa oltu ja päivääkään en vaihtaisi pois.Tulevaisuudesta en tiedä,mutta mitä sitä pelkäämään ennakkoon.Jos pelkäisin en osaisi nauttia ja elää onnellisena nyt.Toki ei kannnata renttuun yrittää luottaa!Mä menisin vaik uudestaan naimisiin saman kanssa,kun se oli niin mukavaa sekin.Tosin on tärkeämpiäkin rahanreikiä.