Lue keskustelun säännöt.
miten suostutella mies 3.lapseen?
03.05.2010 |
Täältä saa jotenkin sen käsityksen että useimmilla miehet lähtevät helposti mukaan uuden vauvan yritykseen. Meillä tilanne että minulla on kova vauvakuume, ollut jo muutaman vuoden ja vain yltyy. Meillä 4-v. ja 6-v. lapset, joiden kanssa toki jo suht helppoa. Aikasemmin oli syynä miehen mielestä, toki myös minulla järki mukana, mm. tilanpuute, mutta nyt päästiin isompaan taloon. Miehen opiskelut töiden (vakityö) ohella hyvällä mallilla jne. Sanoo että se vauva-aika on niin raskasta (hänellä 3.vuorotyö) ja että kaksi lasta riittää hänelle. Mutta kun minulla on niin voimakas tuo vauvakuume ja ikäkin jo kohta 35-v. Olisi niin ihanaa olla sitten kotona vauvan kans kun esikoinen menee reilun vuoden päästä kouluun. En tiedä mitä tässä tekee, jommankummanhan on joko myönnyttävä toisen kantaan tai muutettava omaa kantaansa. Tää on niin vaikeeta, kortsuja en tähän taloon ainakaan minä enää osta (yksi näkyy olevan jäljellä) ja muuta ehkäsyä meillä ei ole. Mies toki niin ärsyttävän tarkka ja kestävä että vahinkoakaan turha odottaa.
Kommentit (82)
Kuulepa sinä mikä numero nyt olitkaan. Väität minua itsekkääksi ja käsitit han täysin väärin että aiemmat lapset on muka hankittu kun minä päätin. Kyllä me yhteisymmärryksessä ja yhteisestä halusta jätettiin ehkäisy poiskun mentiin naimisiin, no melkein vuosi meni ja aloin odottamaan esikoista, kumpikin miestä oli onnemme kukkuloilla. Esikon jälkeen ehkäisy käyttöön, esikko oli n. 1 v 5 k, kun aloin odottamaan kuopusta (tärppäsi 2. kierrosta). Kyllä mies suostui pari viikkoa mietittyään kuopukseen, niin olin jopa laskenut kalenterista että saan opiskelut päätökseen ennen vauvan syntymää. Että mikään ajattelematon ja hetken mielijohteesta toimiva en ole. Eikö nämä vauva-asiat yleensä naisen kaipuusta vauvaan lähde? Tai no jotkuhan vaan nai ilman sen kummempia suunnitelmia ja hups taas ollaan paksuna. Ja tuo minun osa-aikatyöhön viittaaminen, en ymmärrä mitä ajat takaa, kokopäivätyötä en silloin saanut, ja tiukilla oltiinkin. Ja mies lähti opiskelemaan vasta kun lapset oli jo 3-v ja 5-v, eikä todellakaan ole mitään missannut, nyt puolisen vuotta vielä jäljellä, töiden ohella opisk., paitsi harj.ajat opintovapaalla. On kuule lasten kanssa ja heihin taatusti tutustunut ja hyvä isä!!! Joo ja en ala vinkumaan uutta vauva, jos 3.lapsi tehdään, töissä perhetyöntekijänä näen ihan tarpeeksi isoja perheitä, en itse sellaista halua. Taidat itse olla jotenkin elämään katkeroitunut ihminen ja asiat päin p:tä, kun pitää toisia mollata!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ymmärrän sinua. Ei sille lapsenkaipuulle mitään voi, ja minusta on turha arvostella ketään, joka haluaa lapsen "itsekkäistä syistä", eihän muita syitä olekaan kuin että "minä haluan", tietysti mieluiten niin että molemmat haluvat. Meillä samantyyppinen tilanne. Kaksi lasta on, mistä olen onnellinen. Rakastan heitä, onneksi meillä on heidät! Mutta...toivoisin niin kovasti vielä yhtä. Haluaisin kokea raskauden synnytyksen, kaikein vielä kerran...vauva-ajan, lapsen kasvamisen. Mies on tehnyt selväksi, ettei tahdo enää koskaan yhtään lasta. Tietenkin hänellä on oikeus olla haluamatta lasta. Ikävää on, että toiveet menevät ristiin. Minä enpääse eroon vauvakuumeestani, en tiedä miten voin olla katkeroitumatta. Ajatus siitä, etten enää koskaan saa vauvaa tuntuu kovin surulliselta. Tsemppiä sulle!