Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pakkoruotsi pois - tässä perusteluja

Vierailija
15.02.2010 |

- Kenelläkään yksilöllä ei ole velvollisuutta opiskella tai osata ruotsia ruotsinkielisten takia. Jos ajattelisimme että on, tällöin voisimme ajatella, että jokaisella ruotsinkielisillä on velvollisuus opiskella suomen kieli suomenkielisten takia, jolloin ruotsin taidon vaatimukset suomenkielisille voitaisiin taas poistaa.



-Pakkoruotsin perusteeksi on annettu myös se, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä. Asiassa käytetään väärin identiteetin käsitettä. Identiteetistä voidaan esimerkiksi erottaa kansallinen identiteetti ja yksilön identiteetti. Esimerkiksi kristinusko on olennainen osa Suomen historiaa ja osa suomalaista identiteettiä. Uskonto on kuitenkin myös osa yksilön identiteettiä ja tämän takia Suomessa on uskonnonvapaus.



Myös kieli on osa yksilön identiteettiä. Kun ruotsin pakollisuutta perustellaan sillä, että ruotsi on osa suomalaista identiteettiä, on kysymyksessä vastaava ajattelu, kuin jos vaadittaisiin poistamaan uskonnonvapaus sillä perusteella, että kristinusko on osa suomalaista identiteettiä. Tältä perustalta katsottuna pakkoruotsi voidaan nähdä jopa ihmisoikeusrikkomuksena, pyrkimyksenä pakottaa tietynlainen kielellinen identiteetti kansalaisille.



-Matematiikkaa, historiaa, biologiaa ym. pakollisia aineita on vain yksi jokaista. Näin nämä aineet eivät voi olla keskenään valinnaisia (ei voida puhua "pakkomatematiikasta", "pakkobiologiasta" jne.). Ei ole olemassa esimerkiksi toista matematiikkaa, jonka kanssa matematiikka voisi olla valinnainen aine. Kieliä sen sijaan on useita. Maailmassa puhutaan arviolta yli 6 000 kieltä. Kouluihin ei voida laittaa kaikkia maailman kieliä, tai edes eniten puhutuimpia, pakolliseksi, joten kielten kohdalla keskinäinen valinnaisuus on ainoa keino saada monipuolisesti eri kielten osaajia yhteiskuntaan. Kouluopetuksessa on oltava pakollisina aineina kieliä, mutta jokin yksittäinen kieli voi olla pakollinen aine vain silloin, jos voidaan argumentoida sen kuuluvan yleissivistykseen. Ruotsin kielen kohdalla näin ei ole enää 2000-luvun Suomessa.





Kommentit (64)

Vierailija
41/64 |
16.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

no englanti on sikäli pakko kieli jos koulussa eisaada kasaan muuta ensimmäistä kieltä lukevaa luokkaa.. ennen oli englanti yhtä pakollinen kuin ruotsi ja molempia olen tarvinnut. tuntuu että ap:tä harmittaa eniten ettei itse osaa vai mikä sua niin tässä pännii.? eläisit sitä omaa elämää vaan.

tietenkin ruotsinkielisten lapsilla on oikeus omankieliseen hoitoon mutta samalla tavalla kaksikielisessä kunnassa jossa ruotsi majoriteetin kieli on suomenkielisillä oikeus suomenkieliseen hoitoon, pääkaupunki seudulla kaikkiin hoitopaikkoihin joutuu odottamaan kauan, tiettyyn päiväkotiin jos haluaa niin varmasti enemmänkuin 4kk..

Vierailija
42/64 |
16.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitäisi olla näitä järjettömiä kielitaitovaatimuksia (ruotsin kielen taito) työpaikoissa? Sitä varten että Tohmajärvellä käy kerran vuodessa yksi ruotsinkielinen ja häntä on osattava palvella ruotsiksi?

ja tätä ketjua kun lukee ei ihme että ne muutamat jäljellä olevat suomenruotsalaiset pitävät kynsinhampain kiinni omista oikeuksistaan.

jos ruotsinkieli ei ole pakollista koulussa, se parantaa entisestään niiden työ- ja koulutusmahdollisuuksi jotka sen valitsevat lukea!

eli kannatan! kuitenkin perustuslaki takaa ruotsinkielisille palvelun virastoissa ym omalla äidinkielellään =)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/64 |
16.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko sinusta järkevää että Ruotsissa olisi vastaavasti pakkosuomi?



Yhtä suuri osa siellä on kansasta suomenkielistä kuin Suomessa ruotsinkielisiä ja yhteinen historia löytyy sieltäkin.



Miksi Suomessa pakkoruotsi on rikkaus mutta Ruotsissa pakkosuomi ei sitä olisi? Tätä mieltähän suurin osa pakkoruotsin kannattajista on.

Vierailija
44/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen EU:hun maksamat netto-osuudet ovat vuosina 2007 - 2013 397 milj. euroa vuodessa. Kuinka esimerkiksi tämä pystytään kattamaan, kun Suomen terveydenhoidosta eikä koulutusjärjerjestelmästä pystytä enää tinkimään? Ainoa kohde, josta Suomessa ei ole vielä milloinkaan tingitty, on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää 5 %:n kielivähemmistön vuoksi.



Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäeet sitä, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, hoitolaitosta jne. on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan. Sen sijaan Suomessa ei ole virallisesti edes laskettu, kuinka paljon kaksikielisyys maksaa.



Sosiaali- ja koulutuspalveluiden lisäksi esimerkiksi YLEssä ruotsinkielinen toiminta saa noin 17 % koko YLE:n budjetista. Kuitenkin ruotsinkieliset katsovat esimerkiksi Pohjanmaalla omilla antenneillaan ja Uudellamaalla kaapelista Ruotsin TV:n lähetyksiä. Uusi YLE:n pääjohtaja kertoi astuesssaan virkaansa 2005, että YLE joutuu tekemään budjettiinsa leikkauksia, jotta talous saadaan tasapainoon.

Vierailija
45/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomen väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä on 91,2 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja saamenkielisiä 0,03 %. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia on 3,3 %. (Tilastokeskus. Suomen väestö 2007. www.stat.fi.)



”Vaikka Suomen muunkielisten määrä onkin muihin Euroopan maihin verrattuna pieni, voidaan Suomea nykyisin pitää monikielisenä maana.”

(Oikeusministeriö. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006. Verkkojulkaisuna: www.om.fi.)



”Noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista (ahvenanmaalaiset mukaan lukien 57 000, joka on noin yksi prosentti Suomen väestöstä, toim.huom.) suomen kielen taito on heikko tai olematon, loput käyttävät suomea vaihtelevassa määrin arkielämässään tai työkielenä. Kaksikielisyyden tarve ja siksi myös asenne ilmiötä kohtaan vaihtelee ruotsinkielisessä Suomessa. Etelä-Suomen kaupunkitaajamissa käytännössä kaikkien työssä käyvien suomenruotsalaisten on oltava kaksikielisiä ja osattava suomea hyvin. Niissä solmitaan myös paljon avioliittoja kielirajan yli. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla tilanne on toinen. Siellä yksityis- ja työelämä sujuu helposti yksinomaan ruotsiksi ja siellä voi törmätä näkemykseen, jonka mukaan kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat vähemmän suomenruotsalaisia kuin muut.”

(Folktinget, 2003. Suomenruotsalaiset. Verkkojulkaisuna: www.folktinget.fi.)



Folktingetin kyselytutkimuksessa Suomenruotsalainen identiteetti 32 prosenttia vastanneista suomenruotsalaisista ilmoitti suomen kielen olevan heille äidinkielen vertainen kieli. Näin ollen voitaisiin sanoa, että Manner-Suomessa on ruotsinkielisiä 3,5 %, loput ovat kaksikielisiä, suomenkielisiä, saamenkielisiä tai muunkielisiä, josta suurin ryhmä on venäjänkieliset.



”Jos taas kysytään, miten hyvin suomenruotsalaiset katsovat osaavansa suomea, useat barometritutkimukset osoittavat, että 45 % katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti.”

(Folktinget, 2006. Identitet och framtid - Suomenruotsalainen identiteetti. Verkkojulkaisuna: www.folktinget.fi.)



”Mitä kaksikielisyys Suomessa tarkoittaa? Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kaksikieliset avioliitot ovat yleistyneet Suomessa kaiken aikaa ja tätä nykyä maassa on noin 42 000 kaksikielistä kotitaloutta. Perheistä, joissa toinen vanhemmista puhuu suomea ja toinen ruotsia, miltei 70 prosenttia lapsista on merkitty väestötietojärjestelmään ruotsinkielisiksi. Mitä muita kieliä Suomessa puhutaan? Suomessa noin 3 prosentilla väestöstä on jokin muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Saamelaisilla, romaneilla ja viittomakieltä käyttävillä henkilöillä on erityisiä kielellisiä oikeuksia. Yhteensä Suomessa arvioidaan puhuttavan noin 130 muuta kieltä, joista viisi tavallisinta ovat venäjä, viro, englanti, somali ja arabia.”

(Folktinget. Ge ditt barn en gåva - Anna lapsellesi lahja.)



Edellinen tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisten osuus Suomessa on saatu pysymään yli 5 %:n sillä, että täysin kaksikielisissä perheissä, joissa lapset voitaisiin rekisteröidä suomenkielisiksi, rekisteröidäänkin lapset huomattavasti useammin ruotsinkielisiksi. Lasta ei Suomessa voi rekisteröidä kaksikieliseksi.



Aidosti kaksikielisiä alueita Suomessa on kolme: Itä-Uudenmaan maakunta, lounaisrannikon rannikkokunnat välillä Kirkkonummi – Ahvenanmaa sekä Pohjanmaan maakunta. Näiden alueiden ulkopuolella ei Suomessa ole ainoatakaan kaksikielistä kuntaa (kielilainsäädännössä saamen kieli ei tee kunnasta kaksikielistä).



Alun perin kielilainsäädännössä kaksikielisen kunnan rajana on ollut 10 %. Esimerkiksi kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) ruotsinkielisiä on alle 10 %. Yhteensä ruotsinkielisiä em. kaupungeissa on 6,5 %. Turussa ruotsinkielisiä on 5,2 % (v. 2006).

Suomen suurimmista kaksikielisistä kaupungeista Helsingissä, Vantaalla ja Turussa asuu enemmän ulkomailta tulleita kuin ruotsinkielisiä. Suomen maakuntia katsottaessa suurin osa suomalaisista asuu maakunnassa, jossa on enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. (Tilastokeskus, 2005. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain.)



Manner-Suomessa on 416 kuntaa (v. 2006), joista 26 kunnassa on enemmistön (yli 50 %) kielenä ruotsi, mikä on 6,25 % kaikista kunnista. Näistä yksikielisesti ruotsinkielisiä (kunnassa alle 3 000 suomenkielistä) on kolme: Närpiö, Luoto ja Korsnäs, jotka kaikki sijaitsevat Pohjanmaan maakunnassa. Kuntien määrään katsominen ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa, sillä kuntien väestömäärä vaihtelee erittäin paljon (esim. vuonna 2006 Helsingissä oli n. 565 000 asukasta, Iniössä n. 250 asukasta). Ruotsienemmistöiset kunnat ovat pieniä kuntia.



Manner-Suomen kunnat, joissa ruotsi on enemmistön kieli:

Itä-Uudenmaan maakunta:

Pernaja ja Liljendal.

Lounaisrannikko välillä Kirkkonummi – Ahvenanmaa:

Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Dragsfjärd, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Parainen, Iniö, Houtskari.

Pohjanmaan maakunta:

Kristiinankaupunki, Närpiö, Korsnäs, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vöyri, Luoto.



Virallisissa lähteissä Ahvenanmaan kunnat lasketaan Suomen ruotsinkielisten kuntien joukkoon, jolloin saadaan tilastoihin 16 ruotsinkielistä kuntaa lisää. Ahvenanmaalla on noin 26 000 asukasta eli kuntaa kohden keskimäärin n. 1 600 asukasta. Suomen kielilainsäädäntö ei kuitenkaan koske Ahvenanmaata.



Esimerkki Suomen kaksikielisyydestä: Etelä-Karjalan maakunnassa on noin 135 000 asukasta, näistä yli 2 000 venäjänkielisiä. Ruotsinkielisiä on alle 200. Maakunnassa valtion virkoihin vaaditaan todistus ruotsin taidosta ja valtion viranomaisten tulee antaa palvelua suomeksi sekä ruotsiksi.

Vierailija
46/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ihmeen takia monen tuttavani lapsi on alkanut kuitenkin ihan vapaaheetoisesti lukea ruotsia peräti A2-kielenä ala-asteella? Pelkään pahoin, että meidänkään lapsi ei haluamaansa saksan ryhmään pääse, kun kuulemma kaikki haluavat lukea ruotsia. Lapsetko sitä haluaa vai heidän vanhempansa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korkekoulujen ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus ns. täydellisestä ruotsin kielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsin kielen kokeeseen. Ruotsinkielisiltä ei vaadita suomen kielen koetta mihinkään suomenkieliseen koulutukseen. Ruotsinkielisistä 45 % osaa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti. Noin puolelle ruotsinkielisistä, jotka osaavat lähes täydellisesti suomea, on kaksi linjaa tarjolla miltei kaikessa koulutuksessa – suomenkielinen ja ruotsinkielinen – kun suomenkielisille, jotka pääsääntöisesti eivät osaa ruotsia hyvin, on vain yksi eli suomenkielinen.

Vierailija
48/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä siitä olekaan syytä "vouhkata".



Itse olen lukenut aikoinani pitkän ruotsin eli aloitin sen kolmannella. Tunnen kuitenkin monia, jotka ovat pakkoruotsiaan lukeneet seiskasta lukion kolmanteen eivätkä silti ihan oikeasti edes pärjää ko. kielellä! Voiko enää turhempaa ajankäyttöä kuvitella? Ei se pakkoruotsin opiskelu takaa millään tavalla, että kieltä oikeasti osaisi. Se on minun syyni vastustaa pakkoruotsia! Olisi varmasti paljon hedelmällisempää (ja ihan oikeasti myös hyödyllisempää) opiskella jotain muita maailman valtakieliä ruotsin asemasta. Varsinkin, kun tämä meillä opetettava suomenruotsi eroaa melko tavalla Ruotsissa puhuttavasta riikinruotsista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on noin 5,2 miljoonaa asukasta, joista suomenruotsalaisia on noin 290,000. Idealisoidussa tilanteessa jokaista suomenruotsalaista kohti olisi siis 16 ruotsia puhuvaa suomalaista. Suomenruotsalaisista kuitenkin arviolta vain noin kolmannes osaa huonosti tai ei ollenkaan suomea, jolloin jokaista ruotsinkielistä ummikkoa kohden olisi lähes viisikymmentä ruotsia opiskellutta suomalaista, joista valtaenemmistö ei ikinä joutuisi puhumaan sanaakaan ruotsia. Tämä on järkyttävää opiskeluajan tuhlausta, etenkin kun keskimääräisen suomalaisen suurella vaivalla ja kalliilla rahalla hankittu ruotsintaito taantuu käytön puutteessa parissa vuodessa "tak-vassokuu"-linjalle.

Vierailija
50/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huvittavimman perustelun palkinnon voittaa se väite, että ruotsi olisi helppo kieli oppia ja sen jälkeen muiden vieraiden kielien, kuten saksan, oppiminen on paljon helpompaa. Ruotsin kielen asettaminen jonkinlaiseksi porttikieleksi muiden kielien opiskeluun on jälleen älyllistä epärehellisyyttä. Minkä tahansa germaanisen kielen opiskelu helpottaa toisten germaanisten kielten oppimista, ja hyödyllisempää olisikin opiskella toisena vieraana kielenä esimerkiksi saksaa, jonka puhujia on Euroopassa yli sata miljoonaa, ja jonka avulla halukkaat oppisivat ruotsin helpommin. Mikäli opetellaan ensin pikkukieli että opittaisiin maailmankieli, mennään niin sanotusti perse edellä puuhun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä korostetaan selvästi, että ruotsi on pääkieli, jota jokaisen tulee oppia ja muilla kielillä on oikeus saada palveluja tietyissä kunnissa, EI KAIKKIALLA Ruotsissa. Suomessa tämä tarkoittaisi, että ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnissa voisi saada palvelua ruotsiksi, mutta yksikielisissä kunnissa tätä ei tarvitisisi järjestää.



Ja jos ruotsinkieliset on niin huolissaan palveluista omalla kielellään, niin he pystyvät kyllä hoitamaan palvelut itse, ei siihen tarvita pakkoruotsia opiskelleita suomalaisia.

Vierailija
52/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että tuskin 9v lapsi nyt kauheasti ymmärtää mitä eroa on saksalla, ruotsilla tai ranskalla. Luulisin. Ihmettelinkin siis, että mistä ihmmestä ne keksivät haluavansa lukea juuri ruotsia? Itse olen sitä kouluissa lukenut, oppinutkin enkä suinkaan vastusta kyseistä kieltä. Mielelläni vain haluaisin, että oma lapseni alkaisi lukea jotain laajemmin käytössä olevaa kieltä. Mutta jos ruotsin ryhmä muodostuu, niin hyvä kai sekin. Lapsi on kielellisesti lahjakas, joten ei kai ruotsinkaan lukeminen hukkaan mene.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

taas näitä jotka varmaan matkustaa "Matkaoppaat"-ohjelman tyyppiseen paikkaan ja ihmettelevät kun ihan jokainen vastaantulija/kauppias/tarjoilija ei puhukaan suomea.

Vierailija
54/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun aletaan puhua tuosta TURHASTA ajankäytöstä.

Koulussa opiskellaan aika paljon tällaisia "turhia" oppiaineita, mitkä eivät ehkä suoranaisesti hyödytä kaikkia myöhemmin.

Itsekin voisin sanoa vaikka, että minulle kemia on ollut täysin turha oppiaine, sillä en ole koskaan ymmärtänyt siitä mitään, enkä näin ollen ole koskaan hyötynyt siitä mitenkään. Pitäisikö nyt vaatia PAKKOKEMIAN lopettamista?

Eipä siitä olekaan syytä "vouhkata".

Itse olen lukenut aikoinani pitkän ruotsin eli aloitin sen kolmannella. Tunnen kuitenkin monia, jotka ovat pakkoruotsiaan lukeneet seiskasta lukion kolmanteen eivätkä silti ihan oikeasti edes pärjää ko. kielellä! Voiko enää turhempaa ajankäyttöä kuvitella? Ei se pakkoruotsin opiskelu takaa millään tavalla, että kieltä oikeasti osaisi. Se on minun syyni vastustaa pakkoruotsia! Olisi varmasti paljon hedelmällisempää (ja ihan oikeasti myös hyödyllisempää) opiskella jotain muita maailman valtakieliä ruotsin asemasta. Varsinkin, kun tämä meillä opetettava suomenruotsi eroaa melko tavalla Ruotsissa puhuttavasta riikinruotsista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

A2 on VALINNAINEN ruotsi,

B1 on PAKKO.

Vierailija
56/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi lapset sankkoina joukkoina valitsevat sen ruotsin kielen jo ala-asteella, kun vaihtoehtona olisi joku merkityksellisempikin kieli eli ranska, saksa tai venäjä. Eikö sitä ruotsia ehtisi ihan tarpeeksi lukea, kun tulee pakollisena ylä-asteella? Kun tosiaan kauhulla odotan, että lapseni kouluun ei muodostu haluamaansa saksan ryhmää, kun kaikki haluavat ruotsin kielen. Mistä se halu tulee? Vanhemmistako (jotka täällä vastustavat pakkoruotsia) vai onko lapsilla synnynäinen viehtymys toiseen kotimaiseen?

Vierailija
57/64 |
15.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

- Kenelläkään yksilöllä ei ole velvollisuutta opiskella tai osata ruotsia ruotsinkielisten takia. Jos ajattelisimme että on, tällöin voisimme ajatella, että jokaisella ruotsinkielisillä on velvollisuus opiskella suomen kieli suomenkielisten takia, jolloin ruotsin taidon vaatimukset suomenkielisille voitaisiin taas poistaa.

Vierailija
58/64 |
12.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Som finlandssvensk upplever jag att vi behandlas nuförtiden på samma sätt som judarna i början på 1930-talet. Vårt språk motarbetas aktivt från myndigheter som borde se om våra rättigheter. Det svenska språket har funnits i Finland i över 800 år, först 600 år under Sverige, sedan 100 år till under ryssen och nu 100 till som självständiga. Men nu anses en naturlig kontakt med det övriga Norden vara onödig, man hänvisar till engelskan. Kontakten till Norden fungerar inte bra på engelska, det vet jag av erfarenhet. Dessutom har det svenska språket ungefär samma uppbyggnad som engelskan så kan man svenska har man stor hjälp av det vid engelska studier. Det finska språket måste väl anses som utdöende för det är så få som talar det i världen. Skulle vi vara praktiska skulle hela världen tala samma språk, engelska, ryska eller kinesiska, vem vet. Så småningom kommer vi antagligen att hamna där att större språk blir gemensamt. Finnarna uppmanas inte läsa svenska för att serva finlandssvenskarna. Det är ett påhitt av "Suomalaisuuden liitto". Dom för en propaganda som baserar sig på fantasier och förvrängningar av fakta.

Vierailija
59/64 |
15.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

vedä homo käteen

Vierailija
60/64 |
31.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitan tätä Kööpenhaminan lentokentällä. Ikäväkseni paluusuunta Suomeen päin hyvistä bileistä. Kouluruotsilla sain hyvää kohtelua ja ihmiset olivat avoimen kiinnostuneita Suomesta. Kaikki täällä, myös maaseudulla mitä kohtasin osaavat kyllä englantiakin, mitä ei voi sanoa Suomesta.

Lentolippu tuli oikeastaan bonuksena työn kautta, jonka saamisessa auttoi kun osoitin osaavani ruotsia. Virkamiesruotsi eli ämbetsmansvenska auttaa maailmalla ja avaa oikeasti ovia, suhteita ja tuottaa puotia. Ilokseni ymmärrän jopa hiukan tanskaa ja norjaa paremmin selkäni takana. Tunnen itseni pohjoismaiseksi, mikä myös oli joku Suomen vientivaltti.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan neljä