Anna esimerkki ihmisestä, joka ei ole "penaalin terävin kynä"?

Se on sellaista yleistä hitautta keskustelussa (enkä puhu ujoudesta tms, vaan henkilöstä, jotka kyllä osaavat puhua turvallisista asioista ihan hyvin, vähänkin luovuutta ja oivaltamista vaativissa jutuissa jäävät kelkasta). ja sitä, ettei havaitse tarinan yditä, vaan tarttuu ihan epäoleellisiin juttuihin ja vetelee vääriä johtopäätöksiä.

Mä tunnen olevani juuri tuollainen edellisen kuvaileman henkilön tapainen, mutta mua on kyllä aina sanottu älykkääksi. Missähän vika?

ja sitä, ettei havaitse tarinan yditä, vaan tarttuu ihan epäoleellisiin juttuihin ja vetelee vääriä johtopäätöksiä.

Joskus ne tekee tota tahallaan, joskus se johtuu just siitä, että OVAT luovia ja huomaavat ne erilaisuudet, jotka sitten kiinnostavat heitä enemmän kuin se "tarinan ydin" (jonka kyllä huomasivat, mutteivät kiinnostuneet siitä).

Mun tuntemani "ei terävin kynä" taas on ihminen joka puhuu ja pajattaa suuna ja päänä, paljon ja nopeasti ja besserwisseröi joka jutussa kun omasta mielestään ymmärtää kaiken, mutta oikeastaan on tosi ennakkoluuloinen ja sykpuolinen ajattelussaan. Ei ymmärrä muiden näkökantoja eikä edes sitä, että sellaisia voi olla olemassa. Voi mollata erityislapsia erityislapsen äidille ja esim kannattaa kuolemanrangaistuksia...

Astrid Thors.

Ihminen joka ei ole sosiaalisesti kovinkaan herkkä: puhuu kovaan ääneen omasta hiivatulehduksestaan vaikka huomaa, että muut huoneessaolijat vaivautuvat ja yrittävät vaihtaa puheenaihetta.



Tai jumiutuu johonkin juttuun moneksi päiväksi. Kuulee vaikka jonkun juorun ihmisestä B. Soittelee kaikille tutuilleen kertoakseen tämän juorun. Loppujen lopuksi kertoo samoille ihmisille samaa juorua jo toista kertaa, eikä huomaa, että kuuntelija on kohteen B paras kaveri.

Läheisriippuvainen, kun edellinen suhde katkeaa niin heti samantien ottaa uuden miehen. Pari kertaa on antanut oman asuntonsa pois ja muuttanut heti uuden luo, ja parin kuukauden päästä on ollut asunnoton kun ei siitä suhteesta mitään tullutkaan. No, ei siinä mitää, etsii uuden miehen. Tällä samalla naiselle joutuu yksinkertaisenkin asian vääntämään rautalangasta. Virastoissa sillä on aina joku kaveri jeesaamassa kun se ei yksinkertaisesti ymmärrä, esim. sähkösopimus oli sille ihan ylivoimaisen vaikeaa tehdä, siihenkin tarvittiin kaverin apua.

Myöskin pyytelee rasittavuuteen asti anteeksi, kokoajan "anteeks anteeks". Raivostuttavaa!

Veikkaan että äo on reilusti alle sadan. Ajatuskulku on hidas ja hänelle joutuu asioita yksinkertaistamaan jatkuvasti. Koulussa joutui aikanaan tuplaamaan luokkia.

Veikkaan, että ei ole geneettistä (poikansa on akateemisesti lahjakas) vaan johtuu ongelmista hänen äitinsä raskausaikana ja vaikeasta ennenaikaisesta synnytyksestä. Anopin eloojääminen vauvana oli pieni ihme.

mollaamassa toisia vaikka itsellään on luottotiedot mennyt ja sanoo olevansa vieläpä viisas.

esimerkiksi kaikki, jotka katsoivat jonkun silikonijulkkiksen ohjelmaa eilen. Ja jotka vielä keskustelevat siitä täällä.

Tai toinen ääripää: itseänsä mollaava "surkimus", jolle vaan sattuu ja tapahtuu eikä itsellä ole mitään kontrollia mihinkään. Esimerkkinä taloyhtiön kokous, jossa sovittiin tulevasta remontista josta on kinattu jo kuukausia. No, eiköhän yksi "surkimus" sielläkin nostanut kätensä ja puhui: "Suokaa anteeksi, minä kun vain olen tälläinen...enkä tajua aina kaikkea...mutta mites tuo kohta C ehdotuksessa, minä kun en ymmärtänyt yhtään mitä se tarkoitti? Niin että voisikos joku tälle tyhmälle selittää..." Ja äänensävy mateleva, yleisvaikutelma nelikymppisestä naisesta "tupakkimuija". Tietenkin hänelle selitettiin uudestaan nämä helpot (edustin toista ihmistä kokouksessa ja jopa MINÄ tajusin mistä oli kyse vaikka en ollut aiemmin paikalla) jutut, mutta taas parin minuutin päästä käsi nousi: "niin...anteeksi, sitä vaan että kun minä taaskaan tajunnut tätä". Satapäinen porukka alkaa huokailemaan ääneen ja aikaa tuhlaantuu...

Eräässä tuttavaperheessä tapahtunutta...

Rouva aina kehui kovasti miten kaikki oli Helsingissä hienosti (hän oli siis asunut pääkaupunkiseudulla olleessan lapsi)... Mies kuunteli aikansa kehumista ja totesi sitten, "että mene sinne Helsinkiin jos kaikki täällä kehäkolmosen ulkopuolella on noin huonosti..."

Rouva oli aivan ymmällään ja sanoi sitten "onko aina pakko käyttää noita nyrkkeilytermejä kun ei niistä kukaan ymmärrä mitään"...

Ja usein se tietolähde on vielä jokin epävirallinen taho, joka muuttuu uskottavaksi sillä logiikalla että viralliset tahot yrittää kuitenkin sumuttaa.

puhuvat koko ajan vain itselle tärkeästä asiasta ja eivät huomaa, että jollekulle aihe saattaa olla kiusallinen.



Kertovat esim. työpaikalla ihan kaiken yksityiselämästään ja eivät huomaa, että kaikki eivät halua olla tietoisia kollegansa/alaisensa/esimiehensä alapäävaivoista, ummetuksesta tms.



Eivät osaa olla koskaan hienotunteisia ja pitää jotain asiaa tai kuulemaansa juttua vain omana tietonaan, vaan kertovat sen kaikille eteenpäin välittämättä asian kohteena olevan tunteista.



Kyselevät ja utelevat toisilta sellaisia asioita, jotka saavat kyselyn kohteen vaivautumaan.

2, millaisia aihepiirejä tarkoittamasi keskustelut käsittelevät?

mietin nyt esim. työpaikan kahvipöytää. Turvallinen aihe voisi olla vaikka herukkapensaan leikkaus tai nastarenkaat vs. kitkarenkaat. Luovempi aihe vaikka itse spontaanisti kehitetty salaliittoteoria siitä, miten se joulupäivän(?) pommimies olikin Niken fanaattinen kannattaja, joka aikoi parantaa myyntiä kylvämällä omat nikelenkkarinsa Detroitin ylle pieninä palasina. Tai vähän vähemmän älyvapaa esimerkki: miten suhtautua lentokenttien vartaloskannaukseen ja miksi joillekin on ahdistavaa tulla nähdyksi anonyyminä, vaikka näkijä ei voi tunistaa ihmistä (näkee vain skannauksen, ei ihmistä skannerissa).

Ensimmäiseen tylsempikin kynä osallistuu innolla, usein jopa paatoksella, jälkimmäisessä menee mykäksi tai möläyttää jotain typerää siitä, miten on kamalaa, kun niitä pommeja räjäytellään lentokoneessa.

Minusta besserwisserit ovat usein vähän yksinkertaisia. Vaikka tietävätkin kaiken kaikesta (heh) niin silti eivät välttämättä tiedä mitään mistään. Nostavat itseään jalustalle.



Samoin tuo että uskoo yhtä tietolähdettä jonain jumalana. Kuten äitini joka uskoo jotain Hymyn terveysliitteen hömppää. Ihan kuin se olisi asiatietoa kun se on vain MAINONTAA!

se on hauskaa! Jos keskustelukumppani on normaaliälyinen, on oikeastaan aika viihdyttävää joskus kontrolloida keskustelua ja höystää kaikki keskustelut voimakkailla mielipiteillä (jotka eivät siis ole omia vaan äärimmäisyydessään hauskoja). Osa pysyy kelkassa, osa putoaa, mutta niiden kanssa jotka tajuaa homman luonteen, saa usein hyvät naurut. Itse keskustelen tähän Pirre ja Hansu-tyyliin bestikseni kanssa, ja meillä on tosi hauskaa.

Miten penaalit ja kynät tähän liittyy? Siis jostain opiskelustako tässä on kyse?

ihminen, joka ei osaa alkeellistakaan matematiikkaa, edes suuntaa antavasti laskea.

Esim. on kaupassa, näkee tuotteen, jossa lappu -40%.

"Paljonko tää siis maksaa?", kysyy tyhmänä. Säälittävää ja huvittavaa.



Ja ylipäänsä ihminen, jolta puuttuu arviointikyky, vaikkapa ajan- ja rahankäytön suhteen.

Täällä roikkuva yhryppyinen sossunelätti.

Luovempi aihe vaikka itse spontaanisti kehitetty salaliittoteoria siitä, miten se joulupäivän(?) pommimies olikin Niken fanaattinen kannattaja, joka aikoi parantaa myyntiä kylvämällä omat nikelenkkarinsa Detroitin ylle pieninä palasina. Tai vähän vähemmän älyvapaa esimerkki: miten suhtautua lentokenttien vartaloskannaukseen ja miksi joillekin on ahdistavaa tulla nähdyksi anonyyminä, vaikka näkijä ei voi tunistaa ihmistä (näkee vain skannauksen, ei ihmistä skannerissa).