Miten suhtautua väkivaltarikollisiin miehiin isinä?
Siis, jos mies on esim yrittänyt tappaa jonkun ja istuu vuosien kakkua. No, Suomessa pääsee puolella, jos on ensikertalainen, mutta pienelle lapselle vuosi, parikin on piiitkä aika.
Entäs mies, joka eronnut, istuu vuosien tuomiota, ja ehkä äiti ei päästä/vie lapsiaan tapaamaan isäänsä? Yhtäkkiä isä siis on poissa kuvioista.
Onko kenelläkään kokemusta? Veisitkö itse lapsia tapaamaan isiä? Vai onko isän oikeudet ja samalla lapsen oikeudet isäänsä viety sillä hetkellä, kun isä teki rikoksen, moniksi vuosiksi? Nyt ei ole tarkoitus keskustella siitä, miten kamalia nuo miehet ovat, tai ettei niillä ole oikeuttakaan nähdä lapsiaan tms, vaan toivon ihan asiallista keskustelua, ja lähinnä juuri lapsen näkökulmasta, kiitos.
Minulla on tuttava, joka istuu vuosien tuomiota, ja on eronnut lapsensa äidistä, eikä äiti vie lasta tapaamaan isäänsä. No, eihän hänellä ole mitään velvollisuuttakaan, mutta jäin vain miettimään tätä asiaa. Pahimmassa tapauksessa lapsi ei näe isäänsä n. viiteen vuoteen, haluaakokaan enää sen jälkeen?
Vaikeita ja raskaita juttuja nämä.
Kommentit (12)
Mulla mies istuu pitkää tuomiota väkivaltarikoksesta (murha) Meille syntyy ensimmäinen yhteinen lapsi keväällä. Olemme siis onnelisesti naimisissa ja aion todellakin viedä lasta isäänsä tapaamaan. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, että ihminen olisi pelkästään murhaaja, kyllä hän on ihminen siinä missä muutkin
kiven sisään hankkinu, niin olkoot siellä sitten yksin. Vankila ei ole lasten paikka.
Mies ollut kunnollinen ja niin kaukana rikollisesta kuin vaan voi olla ja silti sortuu rikoksen tielle. Suomenkin vankiloissa on paljon "unelmaisiä", joiden tie on käynyt vankilaan esim. talousrikoksen takia.
Oikeastaan meillä varsin epärealistista ajatella, että se isä sinne lusimaan joutuisi, ei ole näkynyt mitään merkkejä tällaisesta.
riskiä jos mies olisi tappanut jonkun naisen. Moraali löystyy ja jos ihmisen on surmannut niin seuraava kerta ei ole ainakaan pahempi. Myös muut väkivaltarikokset tuppaavaat olemaan uusiutuvaa sorttia.
Eli pysyisin jatkossa erossa ja lapseakaan en ilman viranomaisten pakotusta altistaisi isälleen.
EN haluaisi käyttää lasta vankilassa, mutta käytän silti. Lapsi rakastaa isäänsä varauksetta, ja haluaa nähdä tätä. Lapselleen isä ei ole koskaan ollut mitään muuta kuin kiltti ihana isä. Ei lapsi ymmärrä asiaa siltä kannalta, että isi ei hänestä välittänyt kun teki mitä teki. Ymmärtää vain, että isä on edelleen isä, ja on iloinen joka kerran kun tätä näkee.
Itseäni ahdistaa ja vituttaa, ja tuskan takana on jokainen tapaamiskerta, mutta mielestäni minulla ei ole oikeutta evätä lapsen suhdetta isään.. ihan jo ajatellen sitäkin aikaa, kun lapsi on vanhempi. Voisin kuvitella, että itse olisin katkera, jos äitini olisi estänyt minua ylläpitämästä suhdetta isääni. Kun lapsi on vanhempi ja ymmärtää asiasta jotain, hän voi sitten itse päättää haluaako vielä olla tekemisissä moisen isän kanssa vaiko ei. Siihen asti, joudun hyllyttämään oman ahdistukseni ja vastahankani, nimenomaan lasta ajatellen.
Ja kaikille sanoisin vielä.. se mitä vähiten uskot tapahtuvaksi, voi jonain päivänä tapahtua. Jopa sinulle.
Mulla mies istuu pitkää tuomiota väkivaltarikoksesta (murha) Meille syntyy ensimmäinen yhteinen lapsi keväällä. Olemme siis onnelisesti naimisissa ja aion todellakin viedä lasta isäänsä tapaamaan. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, että ihminen olisi pelkästään murhaaja, kyllä hän on ihminen siinä missä muutkin
Pilailetko? Murhaaja ei ole ihminen vaan luonnevikainen Elukka, joka pitäisi lopettaa.
onko sullakin joku persoonallisuushäiriö kun olet kimpassa murhaajan kanssa?
Että äiti istuisi vankilassa, ja lapsi olisi jo sen ikäinen että selviäisi isän kanssa.
Kummassako tapauksessa lapsen on suurempi oikeus tavata vanhempaansa?
Minä sanoisin että riippuu rikoksesta että veisinkö lapsen näytille...
Onneksi ei ole tuollaista ongelmaa mietittävänä.
.. en veisi tapaamaan isää vankilaan. Mutta jos ollut hyvä isä ja aviomies, tietenkin tapaisivat.
Toinen seikka sit onkin se, et onko lapsen hyvä vankilassa käydä. Itse veisin alle 3 vuotiasta tapaamisiin mutta en vanhempaa lasta enää.
Yli 3v tapaamiset sais hoidettua miehen lomillakin. Kirjeitähän pystys kirjotella jne.
Isä ei ole ajatellut lastansa eikä ketään muutakaan läheistään silloin, kun on tekonsa tehnyt.
Minulla on joitakin ehdottomia periaatteita elämässä ja yksi niistä on, että jos mies joutuisi vankilaan, olisi liitto ohi ja lapsia en vankilaan isäänsä veisi tapaamaan. En myöskään itse menisi katsomaan miestä. Oikeastaan meillä varsin epärealistista ajatella, että se isä sinne lusimaan joutuisi, ei ole näkynyt mitään merkkejä tällaisesta. Mutta muistan, kun joskus vuosia sitten katselimme miehen kanssa Goodfellas videolta ja tuli puhetta, että tulisinko katsomaan häntä vankilaan, niin silloin sanoin, että en, enkä ole muuttanut mieltäni.