Millainen on perusnaisellinen???

tuon ketjun innoittamana- millainen on mielestäsi perusnaisellinen nainen? Koska itse en koe esim. hellyyden ja hoivan olevan perusnaisen yksiselitteisiä määritteitä? Ja vielä- ulkoinen olemus ja sen ilmentymnät ovat vain pintaa- millainen on perusnainen sen pinnan alta, millainen on se naisellisuuden ydin? Mielenkiintoista:)

Mun mielestä ei ole.

naisellisuutta. Onko hiukan kireä päivä kakkosella, kysymys oli kuitenkin ihan ymmärrettävä ja selkeä ettei tarvii sanoihin takertua.

Nainen ja naisellinen ei ole mielestäni sama.

jonkin asteinen hoivavietti kohdistuipa se sitten vaikka eläimiin

että naisellisuus on sama kuin hoivavietti on ahdistava. Hoivavietti liittyy äitiyteen, mutta se on mielestäni vain yksi naisellisuuden osa. parisuhteessa hoivaviettiä piätisi olla tasavertaisesti, joten se ei tuo suhteeseen naisellisuutta.

Mun mielestä naisellisuuden ydin on jonkinlainen herkkyys niin ihmissuhteissa kuin monissa muissakin asioissa ja kyky nähdä kokonaisuuksia, syitä ja eurauksia. Näiden pohjalta syntyy naisellinen viisaus. Ja sitten erotiikassa kyky heittäytyä, antautua viettien ja vaistojen vietäväksi.

kyky vastata maskuliinisiin signaaleihin niin että syntyy "värähtelyä":)

Eli miten pukeutuu, meikkaako yms.



Naisellisuuteen ei mitenkään liity äitiys, hoivavietti tai empaattisuus.



Samoin kuin miehekkyyskin liittyy mielestäni ulkoisiin ominaisuuksiin eikä siihen että osaako esim. korjata autoa.

Pidän itseäni naisellisena naisena: meikkaan, käytän korkokenkiä, pukeudun mielelläni hameisiin, minulla on pitkät hiukset ja pitkät, lakatut kynnet. Mutta en ole kovin äidillinen (yksi lapsi on, enempää en halua), enkä mikään kodin hengetär, vaan enemmän uranainen. Olen johtavassa asemassa ja palkkani on parempi kuin miehelläni. Mieheni kanssa jaamme kotityöt ja lapsen asiat suht tasa-arvoisesti, enkä missään tapauksessa hyväksy sellaista perinteistä mallia, jossa mies elättää perheen ja nainen hoitaa kodin.

tapauksessasi et hyväksy? koska on ihan onnellisia naisia jotka hoitavat kodin ja mies tienaa. En pystyisi itsekkään siihen, mutta tiedän naisia jotka taas nauttivat perinteisestä asetelmasta.

on sekä sisäistä että ulkoista. Jos olet ulkoisesti naisellinen ja sitten sisäisesti jäykkä etkä pysty vastaamaan miehen maskuliinisuuteen niin silloinhan naisellisuus on pelkkää kuorta. Samoin miehekkyys- en jaksaisi päivääkään kattoa jotain raamikasta miehenkuorta, jos siellä sisällä ei olisi sitä miehekästä miestä myös. Ja olen tavannut monia ei niin ulkoisesti miehekkäitä miehiä jotka osaavat kohdella naisia ihanan maskuliinisesti.

Onko se uusi puolue?

- katsoo sen verran peiliin että näyttää huolitellulta (hiukset eivät hapsota latvoista 15 cm pituudelta, naamassa on kevyt meikki tai jos on luonnonkaunis sileä iho, ei tarvitse meikkiä)

- on ystävällinen ja hymyilevä edes jossain määrin (ei mikään tyly töksäyttelijä)

- on perustyytyväinen ulkonäköönsä ja kantaa itsensä kauniisti (pätee vaikka ois 50 kiloo ylipainoa)

- ei tyrkytä itseään jakorasian lailla mutta ei myöskään ole kireä pihtari - on myönteinen suhtautuminen omaan seksuaalisuuteen

naisellisuus on lähinnä ulkoista. Kurvikkuutta, huoliteltua klassista tyyliä ja ei ainakaan siiliä tai suoraa lyhyttä tukkaa. Jossain määrin myös sosiaalista kyvykkyyttä, tilannetajua sekä kiinnostusta ihmisiin ja suhteisiin. ja jonkinlaista hillittyä käytöstä muutenkin.



Sitten se stereotyyppinen negatiivinen naisellisuus on kanamaisuutta, bimboutta, ylilyövää hoivaviettiä. Tyyliä tukiainen. JOskus myös sitä naislauman juonittelua ja vainoharhaisuutta, asioiden vatvomista negatiivisessa valossa.