Lue keskustelun säännöt.
Miten uudet puolisot vaikuttavat lapseen???!!!
05.09.2009 |
Onko kellään tietoa,muuta kuin mututuntumaa siitä, miten avioeron jälkeen vanhempien uudet mies/naisystävät vaikuttavat lapsen kehitykseen?
Meillä on 1,8-vuotias poika ja olen yrittänyt moneen otteeseen keskustella ex-mieheni kanssa siitä,että uusia kumppaneita ei sekoitettas lapsen maailmaan, ennen kuin suhde on vakavalla pohjalla, mutta hän toistamiseen raahaa lastamme uusien "kokeilujen" luo jo parin viikon tapailun jälkeen.
Hän on tapaillut useita naisia eromme jälkeen ja vienyt lapsemme minulta salaa heidän luo tai naisia hänen luo silloin kun lapsi on hänellä.
Jostain syystä hän ajattelee, ettei lapsen mieltä vahingoita mitenkään se, että hän esittelee pojalle uudet kaverit tai se, että poika on yötä näiden luona. Minun mielestäni se on jo enemmän kuin tarpeeksi, että hän joutuu seilaamaan kahden kodin väliä ja hän on vielä niin pienikin:(.
Ex on pojan kanssa kuitenkin vain joka toinen viikonloppu ja keskiviikko illat/yöt, joten hänellä on paljon muutenkin vapaailtoja naisilleen.
Itsekin olen uudessa parisuhteessa, ollut jo vuoden verran ja sekin pelottaa, että poika on kiintynyt tähän uuteen mieheeni, enkä ole ollenkaan varma, jatkuuko suhde pitkään...
Olen kuitenkin päättänyt, että jos suhde kariutuu, olen hyvin tarkka siitä, että kenet esittelen hänelle jatkossa ja missä vaiheessa.
Kertokaahan mielipiteitänne/faktoja asiasta!
Kommentit (6)
ymmärrä hölkäsen pöläystäkään siitä, että se on nyt isän uusi naisystävä. Tuon ikäinen näkee ne ihan samalla tavalla kuin sinun luona käyvät ystäväsi ja tuttavasi, olivat he sitten miehiä tai naisia.
Se on sitten eri asia, onko lasta fiksua viedä joka viikonloppu eri paikkaan yöksi. Enemmin olisi kotonaan, jotta siitä tulisi pojalle tuttu ja turvallinen paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemusperäisen tiedon nojalla sanon sinulle, että rentoudu! Et voi yhtään mitään sille, mitä ex-miehesi tekee lapsensa kanssa niinä vähäisinä aikoina, mitkä hän saa lapsensa kanssa viettää. Sinulla ei ole mitään oikeutta puuttua siihen ja aiheutat vain pahaa mieltä itsellesi ja exällesi, jos kuvittelet muuta.
Kuten omastakin perheestäsi tiedät, lapset suhtautuvat luontevasti elämänsä uusiin aikuisiin. Onhan se lapsen kannalta aina parempi, mitä enemmän rakastavia ja huolta pitäviä ihmisiä hänellä on ympärillään. Etkä voi tietää, kuka exäsi uusista on hänen todellinen elämänsä nainen, jonka kanssa hän jakaa loppuelämänsä. Anna asian olla.
Tulee mieleen se hyvä vanha ajatus, että anna minulle kyky erottaa ne asiat, joille voin jotain ja ne joille en, ja kyky hyväksyä ne, joille en mitään voi.
että noin pieni ei vielä tuosta "pilaannu".
Paljo karmeampaa on se mitä eräs tuttavani teki. Alkoi isäksi lapselle, joka oli noin 2v. Meni äidin kanssa naimisiin, adoptoi lapsen ja sukunimikin lapselta vaihdettiin uuden isän nimeksi. Naimisissa olivat reilun vuoden ja sitten isä otti ja häipyi!
En tiedä, mutta minusta se oli vielä pahempi tikki kuin biologisen lapsensa jättäminen.
Toivottavasti tämän kirjoittaja ei oikeasti ajattele kuten kirjoittaa :
Kokemusperäisen tiedon nojalla sanon sinulle, että rentoudu! Et voi yhtään mitään sille, mitä ex-miehesi tekee lapsensa kanssa niinä vähäisinä aikoina, mitkä hän saa lapsensa kanssa viettää. Sinulla ei ole mitään oikeutta puuttua siihen ja aiheutat vain pahaa mieltä itsellesi ja exällesi, jos kuvittelet muuta.
Kuten omastakin perheestäsi tiedät, lapset suhtautuvat luontevasti elämänsä uusiin aikuisiin. Onhan se lapsen kannalta aina parempi, mitä enemmän rakastavia ja huolta pitäviä ihmisiä hänellä on ympärillään. Etkä voi tietää, kuka exäsi uusista on hänen todellinen elämänsä nainen, jonka kanssa hän jakaa loppuelämänsä. Anna asian olla.
Tulee mieleen se hyvä vanha ajatus, että anna minulle kyky erottaa ne asiat, joille voin jotain ja ne joille en, ja kyky hyväksyä ne, joille en mitään voi.
On niin helppoa kaunistella asioita, jos niistä ei ole omakohtaista kokemusta. Jos ei tarvitse itse seurata sivusta omien lasten hämmennystä siitä, kun taas oltiin siellä ja täällä yötä - vaikka vanhempien erosta ei ole kauaa kulunut.
Meillä meni asiat vuosia sitten juuri kuten ap:llakin. Sillä pienellä erotuksella että exä aloitti tuon rallin välittömästi eromme jälkeen; jo ekoilla tapaamisilla piti lapset raahata mukana, mitä ilmeisimmin siksi, että naiset heti vaikuttuisivat tämän sankarin mahtavista isän kyvyistä...
Mitäänhän tuollaisella ilmiölle ei tosiaan voi, ja se on todella säälin. Tapaamisia ei voi estää, jos ei aukottomasti voida todentaa että etävanhemman toimet aiheuttavat lapselle haittaa. Mistähän sellaisen lääkärin löytäisi, joka kirjoittaisi lausunnossa näistä asioista?
Minä sain ohjeeksi puhua lasten kanssa noista vaihtuvista isän naisystävistä vähän siihen malliin, että heihin ei kannata kiintyä, koska menevät kuitenkin vaihtoon (vaikka ehkä joku juttu joskus kestääkin vähän kauemmin). Että isä nyt vaan on tuollainen, hänellä ei ole nyt pysyviä ihmissuhteita mutta että se ei ole lapsen vika.
Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos ei pysty suhdeasioitaan hoitamaan lapsivapaalla ajalla ja siten lasten etua ajattelemaan, pitäisi vanhemmuus ottaa pois tai ainakin tapaamisia pitäisi voida rajoittaa. Soisin, että viranomaisilla olisi oikeasti mahdollista puuttua lapsistaan piittaamattomien vanhempien toimiin, niin tässä kuin monissa muissakin asioissa.
karpelalta. ois ihan muutakin kuin mutu-tuntumaa.
miehet on just tollasia samoin omani ja tyttö 6v on sekaisin kun naiset vaihtuu koko ajan.2 viikon tai 4 kk välein.