Onpa aika yllättävää että noin suuri osa äideistä

itse muistan intoilleeni samoin kun poika oli pieni.



Onneksi oma äitini, pasifisti, ilmoitti että sinä siis minä, et päätä meneekö poika armeijaan.



Nyt se on käyty ja kunnon pasifistin sielä kasvattivat.:)

Olen tyytyväinen, jos ei poika mene armeijaan, mutta en estele jos haluaa mennä. Yritän olla tuotamatta omaa mielipidettäni esille. Tehköön itse miten haluaa.

Onhan se nyt kelle vaan hankala ajatella sitä omaa pikkulasta armeijassa. Ja ne omat vaikutusmahdollisuudetkin tuntuu aivan rajattomilta vielä pikkulapsivaiheessa. Myöhemmin tajuavat kyllä, mutta ymmärtää sen ettei se nyt tunnu siltä, että ei joskus voisi määrätä lastaan.

on täysin armeijavastainen. Venäjälläkö ne haluais asua!



No ehkä toi otsikko houkutti nimenomaan ne vastustajat liikkeelle.

usein vanhemmilla on taipumus toivoa lapsilleen parempaa kuin ovat itselleen saaneet. Minä ainakin toivon, ettei tuota väkivaltakoneistoa tarvitsisi kenenkään käydä läpi. Armeija on vanhanaikainen autoritärinen laitos, joka on historian jäänne, eikä vastaa laisinkaan nykyajan vaatimuksia.



Jos armeijaan mennään siksi, että pelätään vihollista, niin eikö asennekasvatus äitien taholta ole paras suoja, minkä lapselleen voi antaa? Tämä sama täytyy tehdä kaikkie rajojen molemmin puolin. Minä en voi aloittaa muusta kuin omista muksuistani.

Samat armeijavastaiset intoilijat voivat kirjoittaa useitakin eri vastauksia.



Niin kauan kun arvaamaton Venäjä on naapurimaamme on olennaisen tärkeää, että maastamme löytyy isänmaallisia ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan tätä maata. Vai haluatteko lahjoittaa kaiken, kotinne ja itsenäisyytenne tuosta vain joillekin venäläisille?



Armeija on muutenkin hyvä paikka nuorille miehille, se opettaa heille kurinalaisuutta, astuuta ja ryhtiä elämään, nämä pitkätukka-sivarit yleensä sitten haahuilevat koko elämänsä.

mokomat kakkiaiset, heistäkään ei ole kuin puolet väitellyt ja tekevät työtä tutkijoina. Tosin myönnettävä on, että kaikki tapaamani sivarit ovat opiskelukavereita yliopistolta.

Armeija on muutenkin hyvä paikka nuorille miehille, se opettaa heille kurinalaisuutta, astuuta ja ryhtiä elämään, nämä pitkätukka-sivarit yleensä sitten haahuilevat koko elämänsä.

Samat armeijavastaiset intoilijat voivat kirjoittaa useitakin eri vastauksia.

Sama pätee myös toisinpäin.

Niin kauan kun arvaamaton Venäjä on naapurimaamme on olennaisen tärkeää, että maastamme löytyy isänmaallisia ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan tätä maata.

Et taida olla ihan kiinni todellisuudessa? Venäjällä on niin paljon enemmän resursseja kuin Suomella, että jos haluavat meidät tuhota, niin se on sitten siinä. On ihan turha jossitella ja siksi pakottaa lapsiaan tuhlaamaan elämäänsä jossain Venäjä-dystopioissaan. Yrittäkää jo siirtyä 2000-luvulle.

kävin aikoinani armeijan. kotiuduin vänrikkinä ja sain vielä erään ansioristinkin(jaetaan yhdelle ikäluokassa prikaatissa). olen täysin samaa mieltä numero kutosen kanssa. sillä mitä armeijassa opetetaan, tai opetettiin 90-luvulla ei ole mitään tekemistä nykypäivän tositilanteen kanssa. suuurin osa ajasta( vähintää 97%)käytetään täysin turhanpäiväiseen.. kouluttajat on suurimmalta osin heikkolahjaisia ja yksinkertaisia kusipäitä joilla ei olisi mitään mahdollisuutta menestyä missään muualla työelämässä. jotenkin siellä edelleenkin valmistaudutaan johonkin talvisodan kaltaiseen tilanteeseen, puheissa täsätä tunnutaan jo päästeen, mutta tositilanne on aivan toinen.



jos todella olisi tarkoitus kouluttaa taistelijoita mahdollisiin tuleviin kriiseihin riittäisi miehistölle korkeintaan kahden kuukauden koulutus. upseereille ehkä neljän. läskejä, motivoitumattomia, sotahulluja tai liian nuoria ei kannattaisi koulutukseen ottaa ollenkaan.



on mielenkiintoista miten alemmilla yhteiskuntaluokilla itsenäisyys ja suomalaisuus tuntuu jotenkin liittyvän yhteen toisen maailmansodan kanssa. ei tule ainakaan nopeasti mieleen mitään toista maata jossa olisi vastaavaa. ruotsissakin vastaava porukka ihannoi kaarle kahdettatoista. hämärää sekin.

Samat armeijavastaiset intoilijat voivat kirjoittaa useitakin eri vastauksia.

Sama pätee myös toisinpäin.

Niin kauan kun arvaamaton Venäjä on naapurimaamme on olennaisen tärkeää, että maastamme löytyy isänmaallisia ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan tätä maata.

Et taida olla ihan kiinni todellisuudessa? Venäjällä on niin paljon enemmän resursseja kuin Suomella, että jos haluavat meidät tuhota, niin se on sitten siinä. On ihan turha jossitella ja siksi pakottaa lapsiaan tuhlaamaan elämäänsä jossain Venäjä-dystopioissaan. Yrittäkää jo siirtyä 2000-luvulle.

Entä jos niin olisi tehty talvisodan aikaan, myös silloin Venäjällä oli monenkertaisesti vahvemmat resurssit kuin Suomella. Sissisota on sitäpaitsi tehokasta sotaa, Venäjällä voi olla mahtavat asearsenaalit, mutta monessa suhteessa Venäjä on melkoinen kehitysmaa ja Neuvostoliton jäljiltä voi isänmaallisuuden laitakin olla vähän niin ja näin toisin kuin suomalaisilla.

Tällaisista kommenteista tulee mieleen, että kirjoittaja ei ole ainakaan Suomen asialla.

on mielenkiintoista miten alemmilla yhteiskuntaluokilla itsenäisyys ja suomalaisuus tuntuu jotenkin liittyvän yhteen toisen maailmansodan kanssa. ei tule ainakaan nopeasti mieleen mitään toista maata jossa olisi vastaavaa. ruotsissakin vastaava porukka ihannoi kaarle kahdettatoista. hämärää sekin.

Varsinainen moukka on se, joka ei tunne Suomen historiaa.

Isänmaallisimpia suomalaisia ovat sitäpaitsi a) ne, jotka ovat kokeneet sodan b) oikeistoa äänestävät.

Jäi ehdottomasti sellainen kuva, että ne mammanmussukat (montako siellä nyt kirjoitteli) eivät oikein ymmärrä elämästä mitään.



Minä olen näin kasvatustieteilijän näkökulmasta ehdottomasti sitä mieltä, että poikieni pitäisi mennä armeijaan. Olen sitä mieltä, että se kasvattaa ketä tahansa, että

- oppii elämään ryhmässä (mikään muu ryhmätilanne ei ole samanlainen. Korkeintaan vankilassa...)

- oppii sietämään erilaisia ihmisiä (missään muualla et törmää niin erilaiseen ihmisten kirjoon kuin siellä. Arjessa seurustelet samanlaisten ihmisten kanssa kuin itse olet)

- opit ottamaan vastaan käskyjä ja olemaan kurinalainen, vaikka ei kiinnostaisi pätkääkään (kurinalaisuus EI ole luovuuden vastakohta, vaikka joku ketjussa niin väittikin)

- itsenäistyy äidin helmoista (moni mies itse sanoo tämän parhaimmaksi opiksi)

- oppii kestämään turhaumia, kun pitää odottaa ja odottaa (elämässä menestymisen yksi tärkeimmistä taidoista)



Jos armeijaa ei Suomessa olisi, niin sitten pojalleni olisi oikein terveellistä etsiä joku toinen foorumi, jossa joutuu näitä taitoja opettelemaan. Puolivuotinen partioleiri..?

tähän on vain PAKKO kommentoida: vuonna 1939 Venäjällä oli niiiiiiin paljon enemmän resursseja kuin meillä. Kymmeniä kertoja enemmän. Never say never.

Samat armeijavastaiset intoilijat voivat kirjoittaa useitakin eri vastauksia.

Sama pätee myös toisinpäin.

Niin kauan kun arvaamaton Venäjä on naapurimaamme on olennaisen tärkeää, että maastamme löytyy isänmaallisia ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan tätä maata.

Et taida olla ihan kiinni todellisuudessa? Venäjällä on niin paljon enemmän resursseja kuin Suomella, että jos haluavat meidät tuhota, niin se on sitten siinä. On ihan turha jossitella ja siksi pakottaa lapsiaan tuhlaamaan elämäänsä jossain Venäjä-dystopioissaan. Yrittäkää jo siirtyä 2000-luvulle.

valitsisivat varmaan poikansa puolisonkin, jos saisivat, tai pitäisivät pojan kotona kaikelta maailman pahalta ja viekoituksilta :-D Hassua, että samat naisihmiset kohtelevat monesti puolisoaan aivan ala-arvoisesti, vaikka hänkin on jonkun poika!

Armeija ei tee kenestäkään taistelijaa. Kun katselee nytkin näitä kaljamahaisia keski-ikäisiä miehiä... Eh. Siinäkö toivomme?

Vuoden koulutus ja satunnaiset kertaamiset eivät juurikaan auta. Taito se on sekin, kuten mikä tahansa ammatti. Enpä haluaisi leikkuupöydän ääreen kirurgiakaan, joka on harjoittanut työtään viimeksi parikymmentä vuotta sitten...

Maailmaa muuttuu, Eskoseni. Arvostan suunnattomasti sotaveteraaneja (ovat yksi niistä harvoista tahoista, joita tuen rahallisesti), mutta se ei estä minua vähän nostelemasta kulmiani armeijatouhulle.



PS. Talvisodassa ym. ei monikaan siellä ollut käynyt armeijaa. Suomessa oli oma asevelvollisuuslakinsa sisällissodan jälkeen vasta. Sitä ennen kuuluttiin Venäjän armeijaan eikä silloin ollut mitään yleistä asevelvollisuutta. Ei torpparit voineet lähettää yhtä työkykyistä miestä leikkimään sotaa vuodeksi.

Jos historialla ryhdytään armeijaa puolustamaan, niin perehtykää asiaan kunnolla.

asiaan mitenkään fanaattisesti - puolin ja toisin. Osa vain vaivautui hiukan perustelemaan näkökantojaan.



Itselleni siis on ehkä hienoinen pettymys, jos poika haluaa mennä armeijaan. Päätöksensä hän tekee toki itse ja sitä tuetaan kyllä. Ihan kuten muissakin elämän isoissa asioissa (koulutus, puoliso, lasten hankinta jne.).

Armeijan tavoitteena ei olekaan kouluttaa täysoppineita taistelijoita. Armeijan tavoitteena on saada käskyjen noudattaminen takaraivoon: jos ja kun ihminen joutuu taistelutilanteeseen, ainoa tapa selvitä siitä on noudattaa esimiehen käskyjä nopeasti reagoimalla ja vaistonvaraisesti. Siitä ei tulisi yhtään mitään, että jokainen sotamies alkaisi pohtimaan tilannetta siinä vaiheessa.



Ja sitä paitsi - lue uudestaan viestini nro 15. Siinä on mainittu armeijan suurimmat edut.



Totta kai miehellä on oikein jättää armeija käymättä ja valita sivari. Valitettavan usein nämä sivarit ovat muutenkin niitä, joilla on vaikeuksia yhteiskuntaan sopeutumisessa eivätkä siedä auktoriteettejä. Ei aina, mutta valitettavan moni on.



15

Jos on, niin mistä faktaa löytyy?

Mä kun tunnen tyystin toisenlaisia sivareita :)



Ja kyllä käskyjä ym. osaa noudattaa nopeasti ilman tuollaista vuoden inttiäkään. Vai miten niissä vanhoissa sodissa nyt kävikään... ;)

En väitäkään, että kaikki sivarit ovat tuollaisia. Se on kuitenkin huomattu (armeijan lääkärit mm.) että se porukka, joka lopettaa viikon parin jälkeen, on niitä, joilla on vaikeuksia sopeutua yleensäkin yhteiskunnan normeihin.

15

Jos on, niin mistä faktaa löytyy? Mä kun tunnen tyystin toisenlaisia sivareita :) Ja kyllä käskyjä ym. osaa noudattaa nopeasti ilman tuollaista vuoden inttiäkään. Vai miten niissä vanhoissa sodissa nyt kävikään... ;)

sivarit ovat niitä heikoimpia. Oletin tietysti, että puhut ihan jotain faktaa eikä vain omaan kokemukseesi perustuvaa mutua.



Ne sivarit jotka tunnen, ovat joko korkeakouluopiskelijoita tai sitten työelämässä. Tunnen vain yhden sivarimiehen, jolla on mt-ongelmia. Tosin vastaavasti tiedän useamman intin käyneen, jolla on mt-ongelmia.

Tämä ei tietenkään kerro siitä, että intti aiheuttaisi mt-ongelmia, vaan siitä, että koska intin kuitenkin käy suurin osa, niin tottakai sinne joukkoon eksyy kuitenkin erilaisia tapauksia.



Olisko jotain faktaa tuosta armeijan lääkäreiden analyysista? Yhtään keskeyttäjää en tunne, joten ei ole omakohtaista kokemusta aiheesta.