Äiti on kuin lapsiani ei olisikaan
Kerroin olevani raskaana: Vai niin, lapsi on sitten elämänmittainen projekti.
Laitoin viestin laitokselta ja kerroin saaneeni pienen tytön: Kaksi viikkoa sen jälkeen tuli onnittelut siskoni kautta.
Kutsuin nimenantojuhlaan: Ei päässyt, koska oli jonkun ammattiyhdistyksen pikkujoulut laivalla.
Kutsuin yksivuotissynttäreille: Laittoi paketin, jossa oli kirja.
Kävin kylässä, eikä äiti osoittanut mitään kiinnostuksen merkkejä. Minulle hän soittaa noin kerran viikossa, mutta kysyy vain minun, mieheni ja koiran kuulumisia.
Kommentit (4)
luonnehäiriöinen, alkava dementia, masennus?
Itse olisin jo todella vihainen, enkä pitäisi varmaan edes yhteyttä. Onko muilla sisaruksillasi lapsia? Miten heihin suhtautuu jos on? Entä lapsiin yleensä?
Tosin iloitsi, kun kerroin olevani raskaana. Siihen se sitten loppuikin. Lapsi syntyi, pari kertaa jaksoi soitella kuulumisia, sitten soitteli vain enää minun kuulumisiani, lopulta ei soittanut enää ollenkaan.
Oletko kysynyt suoraan missä mättää? Onko hän kohdellut sinua huonosti muuten lapsena tai kun olet ollut nuori?