Anna esimerkkejä curling-vanhemmasta

jotka tunnistatte toimintanne näistä esimerkeistä, mutta ette silti omasta mielestänne ole ollenkaan curling-vanhempia:



Koska viimeksi aiheutit lapsellesi pettymyksen tunteen, harmistuksen tai pahan mielen? Millaisia tunteita se sinussa herätti?



--- MIETI VASTAUKSESI ---



"Oikea" vastaus on tänään. Tahkokallion kasvatusoppien mukaan yleensä joutuu kuusi kertaa kieltämään yhtä myöntymistä kohden.

jotka tunnistatte toimintanne näistä esimerkeistä, mutta ette silti omasta mielestänne ole ollenkaan curling-vanhempia:

Koska viimeksi aiheutit lapsellesi pettymyksen tunteen, harmistuksen tai pahan mielen? Millaisia tunteita se sinussa herätti?

--- MIETI VASTAUKSESI ---

"Oikea" vastaus on tänään. Tahkokallion kasvatusoppien mukaan yleensä joutuu kuusi kertaa kieltämään yhtä myöntymistä kohden.

antaa riisikakkua kaupassa ennen kassaa yksivuotiaalle nälkäiselle; en harrasta lapsen pelottelua, vaan totuttelen ujon ja aran lapsen niin hoitajana kuin äitinä uusiin ja pelottaviin toimintoihin hitaasti ja askele askeleelta, olivat ne sitten arkipäivän tilanteita, kuten suihku tai jotain uutta.

Ja uhmaikäisen kanssa oli tänään 1,5 h pituinen ajanjakso, jolloin ei pettymyksiä tullut, eli päiväuniaika! Ja nykyään meillä kyllä kielletään enemmän kuin se kuusi kertaa yhtä myöntymistä kohden.

Mutta kun curling-äiti saapuu: On hysteerinen, kimittää, että mun Sarah Bettinalle ette aiheuta kipua! Tämä näytteenotto on niiiiiiiiin kauheeta. Lapsikin on jo hysteerinen. Näytteenotto ei onnistu, koskee kahta kauheammin, koska rimpuilee. Äiti on sekaisin. Kaikki itkevät, koska Sarahilla niin kamalaa. Jotkut äidit ovat tullessaan jopa sanoneet, että kohta tuhma täti ottaa näytteen ja tekee sulle kipeää!

vanhempia on...*huokaus*

terv. Yksi "ilkeä ja tuhma" labratäti

antaa lapsen aina voittaa kun pelataan jotain peliä tms.

antaa lapsen aina voittaa kun pelataan jotain peliä tms.

Mä en ensin huomannut tota AINA sanaa, ja meinasin älähtää... Mä annan aina välillä lapsen voittaa ihan tahallaan, tai sitten pelataan ensin oikea voitto, ja sen jälkeen jatketaan tasapeliin/leikin muodossa peliä niin että jää kaikille hyvä mieli.

Muuten pidän itseäni enemmänkin liian ankarana äitinä kuin lepsuna.

vanhemmat maksavat kiireesti toisen lapsensa taloon myös parketin, ettei tämän tarvitsisi kärsiä laminaattilattiasta.

tuommoinen, eikä edes ymmärrä miksi se on niin ärsyttävää.

On esim. ostanut veljelleni ulkomaanmatkoja ettei tälle tulisi paha mieli minun työmatkojeni tähden.

On myös ostanut veljelleni samanlaisia laseja kuin minä olen itsellen ostanut. Enkä nyt puhu mistään tavallisesta Iittalasta vaan vähän erikoisemmasta mallista joka sopii minun sisustukseeni mutta ei ollenkaan veljeni taloon.

Haluaa ostaa veljelleni kaiken mitä minä itselleni hankin vaikka veljelläni on aivan erilainen tyyli kuin minulla eikä hän edes halua niitä tavaroita :(

Mitään omia asioita ei äidille uskalla sanoa, sillä hän vääntää ja kääntää ja etsii vaikeuksia ja ongelmia ihan kaikesta ja ratkoo niitä sitten lastensa puolesta ja jakaa 'hyviä neuvoja' asiasta kuin asiasta. Ongelmia ja vatvottavaa löytää ihan kaikesta, vaikka uudesta hyvästä työpaikasta.

oman tuttavapiirini ehdottomasti ykköscurlingäidistä:

Lapset ovat nyt tuoreita kolmas- ja tokaluokkalaisia.



Lapset eivät halua laittaa telkkaria kiinni, joten äiti hankki pienet tarjoilupöydät, jolle voi tarjoilla ruuat olohuoneeseen telkkarin eteen.



Lapset eivät halua käydä nukkumaan ilman äitiä, joten äiti nukkuu lasten kanssa parisängyssä isän nukkuessa olohuoneen sohvalla (näin on ollut jo vuosia).

Oletko ihan tosissasi kehittänyt jostakin kuvitelman, että lasten kanssa ei voi käydä kaupassa ellei anna heille karkkia ennen kassaa? Mistä ihmeestä olet keksinyt jotakin tuollaista?

Et ole ajatellut ihan opettaa, että kaupassa käyttäydytään hyvin ja kävellään aikuisen mukana (ihan kuin muuallakin) ja kaupan tavaroiden syöminen ilman maksua on varastamista? Oletko ihan dille?

esim leipää tai karjalanpiirakkaa, kun on tyhmyyksissään mennyt kauppaan liian myöhään ja lapset huutavat nälkäänsä. Ei se varastamista ole, minähän maksan syödyt tuotteet kassalla.

Itse olen tehnyt myös niin, että jos olen vaatekaupassa löytänytkin vaikkapa tosi ihanat housut, jotka haluan jättää päälle samantien. Kävelen housut jalassa kassalle, kysyn onnistuuko hintalappujen ja hälytysmerkin poisto, vaikka vaate on päällä, eikä koskaan ole ollut mitään ongelmaan. Maksan vaateen ja vanha vaate menee kassiin. Näin esim silloin, kun on pukeutunut kauppareissulle täysin väärin säähän nähden.

En pidä itseäni curling-äitinä, mutta tuohon nuo esimerkit taisivat loppuakin.

ei halua laittaa housuja jalkaan eikä paitaa päälle, joten hän saa lähteä sukulaisten juhliin (esim. valmistujaisjuhlat tai 50-vuotisjuhlat, kuitenkin jotain välimallin pikku synttäreitä "isompaa") aukollisissa pitkissä kalsareissa ja räikeänsävyisessa maripaidassa. Juhlissa lapsi kieppuu pitkällään keskellä lattiaa ja huutelee alapään asioita. Vanhemmat hädintuskin nuhtelevat lastaan, ei puhettakaan että keskeyttäisivät häiriköinnin. Jälkeenpäin vain aavistuksen noloina hihitellen pyytävät anteeksi, kun tuo lapsi on nyt vaan vähän mahdoton.

Asuvat ulkomailla ja perheen murrosikäiset lapset joutuivat ryöstetyiksi veitsi kurkulla omassa kodissaan. Kotiapulainen raiskattiin lasten silmien alla. Vanhemmat eivät olleet tuolloin kotona.Lapset, eivät ole tästä vielä ihan selvinneet. Ja nukkuvat äitinsä kanssa vaikka ovat teini-iässä. Joskin, heillä hankittiin toinen parisänky, jotta sekä lapset, että isä ja äiti mahtuvat nukkumaan yhdessä.

Lapset eivät halua käydä nukkumaan ilman äitiä, joten äiti nukkuu lasten kanssa parisängyssä isän nukkuessa olohuoneen sohvalla (näin on ollut jo vuosia).

noudattaa sääntöjä. Siksi jotkut voivat niitä rikkoa.

Suomessa kuin on



Minä olen toooosi curling näiden mittapuiden mukaan.



Olemme miehen kanssa antaneet leipää kaupassa ennen kassaa juuri perheen pienimmille(mutta vain niille pienimmille); syöneet joskus tv:n ääressä, kun on tullut kiva ohjelma,jopa lapsen ehdottaessa; emme vieneet yhtä lasta suihkuun, vaan laitoimme kylpyyn ja pesimme pesulapulla, koska pelkäsi suihkua; olemme nukuttaneet osan perhepedissä jopa kouluikään saakka painajaisien vuoksi; tällä hetkellä ei imuroida nuorimman ollessa talossa, koska menee äänestä hysteeriseksi. Listaa voisimme vielä jatkaa.



Ihmettelen, miksi jos olemme edellä mainituista syistä täysin urpoja kasvatuksen alalla, niin lasten kaverien vanhemmat, soitonopettajat, liikuntaharkkojen vetäjät, opettajat koulussa ja päiväkodin henkilökunta on kehunut vuolaasti meidän empaattisia, ystävällisiä ja auttavaisia lapsia, jotka osaavat noudattaa ohjeita ja totella käskyjä. Kuulemma ovat vielä luovia ja yrittävät keksiä kaikkia miellyttäviä tapoja toimia.



Vai ottavatko he toiset huomioon, koska heidän nälkänsä, pelkonsa ja ahdistuksensa on otettu todesta?

ja lapsen tarpeiden kuunteleminen ovat eri asia kuin curling.

Suomessa kuin on

Minä olen toooosi curling näiden mittapuiden mukaan.

Olemme miehen kanssa antaneet leipää kaupassa ennen kassaa juuri perheen pienimmille(mutta vain niille pienimmille); syöneet joskus tv:n ääressä, kun on tullut kiva ohjelma,jopa lapsen ehdottaessa; emme vieneet yhtä lasta suihkuun, vaan laitoimme kylpyyn ja pesimme pesulapulla, koska pelkäsi suihkua; olemme nukuttaneet osan perhepedissä jopa kouluikään saakka painajaisien vuoksi; tällä hetkellä ei imuroida nuorimman ollessa talossa, koska menee äänestä hysteeriseksi. Listaa voisimme vielä jatkaa.

Ihmettelen, miksi jos olemme edellä mainituista syistä täysin urpoja kasvatuksen alalla, niin lasten kaverien vanhemmat, soitonopettajat, liikuntaharkkojen vetäjät, opettajat koulussa ja päiväkodin henkilökunta on kehunut vuolaasti meidän empaattisia, ystävällisiä ja auttavaisia lapsia, jotka osaavat noudattaa ohjeita ja totella käskyjä. Kuulemma ovat vielä luovia ja yrittävät keksiä kaikkia miellyttäviä tapoja toimia.

Vai ottavatko he toiset huomioon, koska heidän nälkänsä, pelkonsa ja ahdistuksensa on otettu todesta?

Pilkon 9-vuotiaani ruoan joskus, joskus olen taittanut patongin pään lapselle jo kaupassa (paketteje en availe) ja ymmärrän montaa muutakin esimerkkiä täällä, kuten tuota suihkutusta.

Vaikka joskus teenkin tällaisia asioita, niin minä aiheutan lapsilleni pettymyksiä ainakin kymmenen kertaa päivässä.

Lapsihan elää jatkuvaa pettymystä koko ajan: hänen pitää maistaa pahojakin ruokia, hänen pitää mennä illalla nukkumaan vaikka ei haluaisi, hän ei saa miekkailla olohuoneessa vaikka joka päivä sitä yrittää jne jne.

Jotta lapseni ei tarvitsisi elää PELKKÄÄ pettymystä koko elämänsä, siksi minä toimin lapseni kanssa niin, että aina mietin, onko tämä asia vakavaa? Onko nyt tärkeää, että kiellän lastani? Jos tulen siihen tulokseen, että lapseni ei mene piloille, että pilkon hänen ruokansa lautasella, niin sitten minä pilkon.

TOISEKSI olen myös sitä mieltä, että lapsellekin pitää tehdä välillä myönnytyksiä. Varsinkin, kun lapseni osoittaa huimia neuvottelutaitoja saadakseen minut tekemään jotain älytöntä, niin häntä pitää palkita siitä... Se neuvottelutaito, mitä hän kanssani kehittää, tulee olemaan aikuisuudessa kultaakin kalliimpi.

Mutta minulle on tärkeää, että sitten, kun minä lapseltani jotain kiellän, niin sitten hän myös mukisematta tottelee. Jos sanon, että ei, äiti ei nyt pilko ruokaa lautasellasi, niin lapseni ei ala siitä nostamaan meteliä. SIKSI minä EN pidä itseäni curling-vanhempana. Pidän itseäni vanhempana, jonka tavoittena on kasvattaa nuoria, jotka tulevat uskomaan omaan itseensä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja jotka kykenevät toimimaan ohjeiden mukaan.

jotka tunnistatte toimintanne näistä esimerkeistä, mutta ette silti omasta mielestänne ole ollenkaan curling-vanhempia: Koska viimeksi aiheutit lapsellesi pettymyksen tunteen, harmistuksen tai pahan mielen? Millaisia tunteita se sinussa herätti? --- MIETI VASTAUKSESI --- "Oikea" vastaus on tänään. Tahkokallion kasvatusoppien mukaan yleensä joutuu kuusi kertaa kieltämään yhtä myöntymistä kohden.

että maksat ostoksen ennen kuin annat. Miksi edes lähdet kauppaan, jos lapsi on 8 tuntia! syömättä? Kai teillä sen verran on ruokaa että voit odottaa että lapsi syö. Järkyttävää pitää 1 vuotiasta nälässä 8 tuntia ja viedä sitten kauppaan!

tai riisikakun kaupassa, kun lapselle on tullut nälkä. Pienempänä hänellä heitteli tuo nälän tunne. Onneksi äiti antoi tuon neuvon. Nyt enää kaksivuotiaan, ei tarvitse sitä tehdä. Ja ne paketit tietysti ostimme kotiin. Eli ei ollut varastamista! ei ap

2-vuotiaalla oli tuo vaihe kun huusi että haluaa kaupassa syödä banaanin,pari kertaa huusi ja sanoin että sitten vasta syödään kun on maksettu.Nyt itse sanoo että kaupassa ei syödä mitään vasta kun on maksettu=)En ymmärrä miksi lapselle pitää opettaa jotain noin turhaa kun kaupassa syöminen.Ymmärrän tietysti esim.tilanteen että lapsella diabetes ja tarvii äkkiä jotain syötävää

meillä on lapset syötetty ennen kauppareissua, jotta kaupassa ei ole tarvinnut alkaa syöttämään. Eikä kukaan nälkään kuole 20min kauppareissun aikana.

kunnes lapsi syö ja sitten vasta kauppaan. Ei vaan tullut mieleen. Ja neuvolassakin puhuin asiasta lääkärin kanssa ja antoi samat ohjeet kuin äitinikin.Että anna syötävää, kun tulee nälkä. Kyllä se siitä tasaantuu. Mutta ihanaa, että täällä av:lla kerrotaan miten minun olisi pitänyt tehdä,ja jättää lääkärin ja th:n neuvot käyttämättä, silloin lapsi oli päälle vuoden ikäinen. Kuten sanottu, nyt ei lapsen ollessa 2v enää ole. Täytyy varmaan ilmoittaa lastensuojeluun, että tuolloin en toiminut kuin keskivertolapsen keskivertoav-mamma. :D

empaattisia ja toiset huomioon ottavia lapsia/aikuisia. Kun heidän tunteensa on huomioitu, hekin osaavat ottaa muut huomioon. Minä olen kai curling-äiti; 8-vuotias nukkuu vieressäni, pilkon ruuat (on kömpelö). Ja opettajien ja päiväkodin palautteen mukaan, lapsi on todella empaattinen ja kauniisti käyttäytyvä!



Suomessa on myös eri mittapuut kuin muissa länsimaissa; täällä on curlimng vanhempi jos ei halua jättä 7-8-vuotiasta yksin kotiin. Monissa maisssa on rikos jättää alle 12-vuotias yksin. Suomessa vallitsee varhaisen itsenäistämisen ja karaistamisen kulttuuri ja se näkyy nuorissa!

Eri temperamantilla varustetuista curling-lapsista tulee erilaisia? Rauhallisella ja vetäytyävällä temperamentilla varustettu on aina nyrpeän näköinen ja mikään ei kelpaa vali vali. Tai ainakin pitäisi saada karkkia, jos suostuu tekemään jotain. Rokealla ja aggressiivisella temperamentilla varustettu terrorisoi ympäristöään ja pyörittää vanhempiaan täysillä.

niin toki silloin tehdään eritavoin kuin ihan tavan terveen muksun kaa. esim.noi syömäjutskat: vanhemmilla on joki välipala/eväs äkkihätään aina mukana, ei todellakaan syödä varastamalla, heh ei ne neuvolan tädit ja lääkärit sitä tarkoita, senhän nyt ymmärtää otsaluullakin. Oli tyttäreni luokalla poika, jonka äiti vaati vanhempainillassa, että koko luokalle annettaisiin matematiikan tukiopetusta (2:lla luokalla), kun meidän nero ei oikein pärjää matematiikassa...opetuksessa varmaan vika???

Silloin tällöin - onneksi harvoin - tällaista tosin näkee! Ei tulis itselle mieleenkään.



Minä pilkon vielä lihapihvin tms tytölle, kohta 8v, hän on erityislapsi, autisminkirjo. Aina ei kaikki ole sitä miltä se ulkopuoliselle näyttää!



Hampaiden pesua valvon todellakin vielä pitkäänkin! Vaan eipä ole lapsillamme ollut reikiäkään...

mieluiten ajaisi, rattaisiin ei saisi mitenkään. Niin kauhee haloo nousisi siitä, ettei saa ITSE tehdä. Kävelee kyllä helposti yli 6km matkoja, toisinaan kyllä pitää ottaa pariksimetriksi syliin ;)



Tunnustan kyllää, että otan öisin viereen nukkumaan. Elimme niin hirveää yöelämää pitkään, etten ole valmis ottamaan uusiksi tuntien raivareita. Helppoa, kun lapsi vaan tulee viereen ja nukahtaa (ennen saatoin yrittää saada nukkumaan reilu 5h/ ilta, toisinaan 3h öisin, jos sattui heräämään - työssäkäyvänä en vaan jaksa).