Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Te, joilla on Facebookissa jotain tyyliin 258 kaveria:

Vierailija
23.08.2009 |

Mistä nämä kaverit oikein tulevat? Tunnetko kaikki pers koht, vai onko siellä sellaisia joiden pyynnön vaan hyväksyt, vaikka et tiedä keitä ne on?

Mulla on siellä vaan kavereita tyyliin entiset koulukaverit, yksi työkaveri jne. Esim työni puitteissa tapaan paljon ihmisiä, mutta ei tulisi mieleenkään pyytää kaveriksi tällaista ihmistä.

Eli joku jolla on vaikkapa jotain 250 kaveria, niin millaisiin ryhmiin nämä kaverit voi jakaa? Kuinka monen tunnet oikeasti?

Mulla on siis vaan jotain 30 kaveria, ja menee niin, että ehkä 6 niistä on oikeaa ystävää, sitten on entisiä koulukavereita kymmenkunta ja sitten joitain muita tuttuja loput. Mutta joka ikisen tunnen oikeasti.

Kommentit (27)

Vierailija
1/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

200-300 "ystävää". Ne on sellaisia jotka laittaa pyynnön jokaiselle hyvänpäiväntutulle ja entisille naapureille ("nähtiin viimeksi hiekkalaatikolla vuonna -79") ja KAIKILLE entisille luokkakavereille ja niille jotka oli samassa liikkaryhmässä tokaluokalla...



Mulla itselläni on 27 kaveria joista kaikki on oikeasti hyviä kavereita :) ja tää riittää mulle. En edes haluaisi,että "kaikki" näkisivät mun kuvat ja päivitykset yms.

Vierailija
2/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työkavereita, kun on 2 työpaikkaa, ehkä 2*30. Sitten on kuorokaverit, 30 lisää. Entisiä ja nykyisiä naapureita muutama kymmenen.



Itselläni ei kylläkään ole noin paljoa kavereita facebookissa vaan n. 90, mutta melko helposti yli 200kin tulee jos on isot työyhteisöt ja paljon harastuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(mulla esim. listoilla omia ala- ja yläastekavereita ja lukiokavereita sekä omalat että läheisiltä rinnakkaisluokilta, sitten vielä yliopistokavreita kolmelta eri laitokselta). Tämän lisäksi työkavereita (monet tekee töitä isossa työyhteisössä), sukulaisia, puolison kavereita, entisiä seurustelu- ja tapailukumppaneita, harratuskavereita ja sitten tietysti omat läheiset ystävät. Minulla on jotain parisataa kaveria facebookissa ja TIETYSTI tunnen heidät kaikki.



Minusta taas on kummallista, jos ei ihminen ole aikuisikään mennessä ehtinyt tutustua kuin muutamaan kymmeneen ihmiseen! - Johan sitä koulutuksen, työn ja harrastusten kautta on useita kymmeniä kontakteja...

Vierailija
4/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asuin koko ikäni pienellä paikkakunnalla jossa "kaikki tuntee kaikki", eli jokainen on semmoinen jonka kanssa moikataan ja vaihdetaan sana jos toinenkin kun vastaan tulee. Yksikään niistä ei ole sellainen jonka kanssa en olisi ollut missään tekemisissä.

Muutin kolme vuotta sitten toiseen kaupunkiin ja on mukava fb:n kautta tietää mitä kotipaikkakuntalaisille kuuluu.

Näiden lisäks on tietenkin opiskelukavereita ja entisiä/nykyisiä työkavereita.

Vierailija
5/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entiset koulukaverit: sellaiset joiden kanssa on jaettuja muistoja eli puuhailtiin koulun ulkopuolellakin yhdessä (peruskoulu, lukio, yliopisto)



Entiset työkaverit: jälleen sellaiset keiden kanssa puuhasteltiin töiden ulkopuolellakin.



Nykyisiä työkavereita.



Omia kavereita ja ystäviä.



Miehen kavereita.



Sukulaisia, omia ja miehen.



Statuspäivitykseni ja valokuvani näkevät sellaiset, joiden puhelinumero minulla on ja joille voin soittaa ;)



Vierailija
6/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä minä olen tekemässä tai minne menossa? eihän kohta ole mitään yksityisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(isot kirjaimet lakkas toimimasta....)



mä en todellakaan tiedä miks pitäis kaveerata jonkun kanssa joka oli samalla luokalla ala-asteella,varsinkaan jos ei olla nähty sen jälkeen jne

tai vieläpä rinnakkaisluokalla?!

eikö tuo ole just sitä kaverilistan pullistelua,haalitaan mukaan kaikki kenen sukunimi muistetaan??



2

Vierailija
8/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä minä olen tekemässä tai minne menossa? eihän kohta ole mitään yksityisyyttä.

No sitten on varmaan parempi kun et liity koko naamakirjaan jos se niin vaikeeta on ymmärtää..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on fb-kavereina lähes kaikki ala-asteen luokkakaverit, mutta tosin oltiinkin yhtenä luokkana peruskoulun loppuun asti ja varsin tiivis ryhmä (musiikkiluokka). Kaikki on sellaisia, että jos tulevat kadulla vastaan, halaan ja olen tosi iloinen tapaamisesta. Ihan kaikkien puhelinnumeroa ei kyllä puhelimen muistista löydy, mutta kun on takan pitkä yhteinen historia, niin he tuntuvat läheisiltä edelleen.

Sama koske esim. entisiä naapureita: kun on monta vuotta istuttu saman hiekkalaatikon äärellä ja puitu maailmaa kotiäitivuosian aikana, tietty toisen ymmärtäminen säilyy edelleen vaikka enää ei kovin usein nähdäkään, paikkakunnalta muuton vuoksi.

(isot kirjaimet lakkas toimimasta....)

mä en todellakaan tiedä miks pitäis kaveerata jonkun kanssa joka oli samalla luokalla ala-asteella,varsinkaan jos ei olla nähty sen jälkeen jne

tai vieläpä rinnakkaisluokalla?!

eikö tuo ole just sitä kaverilistan pullistelua,haalitaan mukaan kaikki kenen sukunimi muistetaan??

2

Vierailija
10/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä minä olen tekemässä tai minne menossa? eihän kohta ole mitään yksityisyyttä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tunnen kaikki, ei oo yhtään tuntematonta henkilöä.



On sukulaisia (laaja suku, itsellänikin 3 sisarusta, isällä ja äidillä yhteensä jotain 15 sisarusta, ja heidän lapsista ne, joiden kanssa oon tekemisissä muutenkin, on fb-kavereita. Myös miehen sukulaisia on muutama. Ja siskojen ja veljen puolisot.



2 aiemmasta työpaikasta on niitä, keiden kanssa tultiin kavereiksi, käytiin kaljalla yhdessä, soiteltiin vapaa-ajalla ym. Varsinkin tuosta tokavikasta duunipaikasta on varmaan 10-15 kaveria, koska oli iso ja hyvin sosiaalista samanhenkistä porukkaa vetävä työpaikka.



Sitten opiskelukavereita, niitäkin on iso joukko, meillä oli tiivis opiskeluporukka. Vaikken asu kaikkien kanssa samalla paikkakunnalla, ja osa asuu eri maassakin. Mukavaa kuitenkin pysyä perillä, mitä kuuluu + se on myös verkosto, josta voi saada duunipaikkavihjeitäkin, jos on tarvis.



Sitten on 3 harrastukseen liittyvää porukkaa, kaikissa pyörii on monia kymmeniä ihmisiä. Näistä en oo huolinut kaikkia, vain ne, jotka tunnen ja joista tykkään. Osan oon tuntenut jo kauan, osan ehkä noin 4-5 v, kun aloitin uuden harrstuksen.



Sitten muutama vanha kaveri jostain matkan varrelta, jotka on jossain vaiheessa kadonneet, mutta aikoinaan oltu tiiviisti yhdessä, ja nyt on uudistettu ystävyyttä.



Sitten on muutama kotiäitivuosista mukaan jäänyt, lasten kavereiden äitejä, joiden kanssa on muutakin yhteistä kuin lapset... näitä on varmaan 5.



Noista ryhmistä on sitten osasta tullut lähimpiä kavereita muutenkin. Eli ystäviä, joita on tullut osa peruskoulusta, lukiosta, muuten vaan nuoruusvuosilta, opiskeluista, työpaikoilta, harrastuksista...

Vierailija
12/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

- Kyllä minä ainakin olen ihan SÄÄNNÖLLISESTI yhteydessä useiden kymmenien ihmisten kanssa.



Ensinnäkin sukulaiset, sekä omat että miehen, muodostavat jo monen kymmenen ihmisen ryhmän. Opiskelukaverit, siis sellaiset, joiden kanssa on peruskoulussa, lukiossa ja korkea- tai ammattikoulussa ollut enemmänkin tekemisissä, ja joita tapaa tai ainakin soittelee heidän kanssaan vielä opintojen jälkeenkin, muodostavat toisen ison ryhmän. Sitten omat läheiset ystävät, joiden kanssa ollaan yhteyksissä päivittäin ja viikoittain ja vähän vähemmän läheiset kaverit, joita kuitenkin tapaa vuodesta toiseen (siis esim. kerran pari vuodessa). Sitten oman ryhmänsä muodostavat työkaverit. Minulla heitä on pari kymmentä: siis ihmisiä, joiden kanssa olen tekemisissä päivittäin. Sitten on vielä miehen ystävät puolisoineen, joita tavataan säännöllisesti. Ja sitten harrastusten yhteydessä tapaa myös säännöllisesti useita ihmisiä.

Ja tosiaan, näin kolmekymppisenä kaveripiiriä kasvattavat kaikkien tuttujen ja kavereiden puolisot, joiden kanssa siis ollaan myös tekemisissä säännöllisesti, silloin kun näiden tuttujen ja kavereiden kanssa ollaan tekemisissä.



Ei facebookiin kukaan pakota lataamaan valokuviaan ja henkilökohtaisia "lähdössä gynelle"-päivityksiä. Minusta se on helppo tapa olla yhteydessä ihmisiin. Eihän se nyt paljoa eroa sähköpostilistasta...Siellä vain on samassa paketissa ihmisten yhteystiedot, synttäripäivät, viimeisimmät kuulumiset jne. Kyllä minä tosiaan ihan jatkuvasti olen työ-, harrastus-, sukulais-, ystävä-, ja tuttavapiirissä yhteydessä useisiin kymmeniin ihmisiin, yli sataan (itselläni n. 170 kaveria facebookissa) ihmiseen. Ei ole kyse jostain vanhoista ala-aste tutun naapurin serkuista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä ne toiset vaan tuntevat enemmän ihmisiä. Minulla on hiukan vajaa 300 kaveria facebookissa, eikä sinne mahdu ketään ketä en tuntisi.



On luokkakaverit ala ja yläasteelta, lukiosta, ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta, sisarukset puolisoineen, sukulaisia, kavereiden puolisoita, työkavereita, miehen kavereita ja sukulaisia ym. Minä tutustun muutenkin jatkuvasti uusiin ihmisiin, joten kyllähän niitä kavereita sinne kertyy. Ketään en hyväksyisi kaveriksi, jota en moikkaisi kadulla ja juttelisi hänelle!

Vierailija
14/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tädeistä, enoista, sedistä, isovanhemmista ja heidän sisaruksistaan ja sitten omista serkuista tulee jo noin itsellä 80. ja miehellä samaten. Ja todella meillä vanhuksetkin pitävät naamakirjasta, siinä kun näkee mitä lapsenlapset tekevät esim vaihto-oppilaana...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse asiassa suurin osa kavereistani ei edes ole facebookissa, joten jos kaikki olisivat siellä, niin varmaan olis vähintään 300 kaveria.



Noin puolet kavereista on työkavereita, entisiä ja nykyisiä. Työskentelen alalla, jossa vaihdetaan työpaikkaa usein ja liikutaan paikasta toiseen ja työskennellään kymmenien tai jopa satojen ihmisten kanssa jatkuvasti, joten kyllä oikeasti tunnen ne työkaverit, vaikkeivät nyt ehkä mitään parhaita ystäviä olekaan, ollaan kuitenkin puhuttu sekä työasioista, että perheestä ja muista henkilökohtaisuuksista ym.



Toine puoli kavereista on muita ihmisiä:

- sukulaisia

- miehen sukulaisia

- kouluaikaisia kavereita (vain pari)

- kavereita vaihto-oppilasvuodeltani

- opiskeluaikaisia ystäviä

- ystäviä edellisiltä asuinpaikkakunnilta

- ystäviä nykyiseltä asuinpaikkakunnalta

- harrastusten kautta tulleita tuttuja ympäri suomen

- miehen ystäviä, joihin olen tutustunut

- naapureita

- lasten kavereiden vanhempia, joiden kanssa olen jatkuvasti tekemisissä



Kannattaa huomioida, että mitä vanhemmaksi elää, niin sitä useampia ihmisiä tapaa. Varmaan jos on kaksikymppinen ja juuri koulusta päässyt ei voi olla yhtä paljon tuttuja kuin jos on tällainen nelikymppinen lukuisia opiskelupaikkoja, työpaikkoja ja asuinpaikkoja kolunnut monen lapsen äiti jne. Toisaalta kuitenkin se nuorempi polvi näyttää olevan se, joka herkemmin pyytää kaikki mummonkumminkaimatkin kavereiksi ja minun ikäluokkani rajaa paljon tiukemmin kaveripiirinsä.

Vierailija
16/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on reilut 200 facebook-kaveria. Suurin osa koostuu ystävistä (tosi läheisistä ja vähän vähemmän läheisistä), työtovereista (entiset & nykyiset), koulukaverit ja muuten vaan tutut.

En pidä fb:tä mitenkään sellaisena paikkana, että siellä erikseen "kaveeraa" kenenkään kanssa. Musta on kiva, että sieltä on löytynyt yhteyksiä ihmisiin, joista ei muutoin välttämättä enää kuulisi, kun koulut ja työpaikat vaihtuvat. Tosiystävien kanssa puolestaan kaveeraan ihan livenä.

En päivitä sinne joka ikistä asiaa, jota olen tekemässä enkä myöskään pistä valokuvia yleiseen jakoon. En myöskään ole pistänyt syntymäaikaani, puhelinnroani jne. JOillekin olen myös laittanut rajoitetun profiilin.

Kun on paljon kontakteja on vähän "hankalaa" alkaa valikoimaan, ketkä ottaa ystäväksi ja keitä ei hyväksy. Esim. yhteistyökumppanit saattavat joskus pyytää kaveriksi ja on mielestäni tökeröä kieltäytyä, koska se voi vaikuttaa kumppanuussuhteisiin.

Olen sitä mieltä, että jokainen tehköön omalla tyylillään. Ei fb-kavereiden määrä määritä ihmisten arvoa.

Vierailija
17/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset


pöh johan toi kerkesi jo karata :)



eli:



-nykyisiä työkavereita

-entisiä työkavereita useista työpaikoista

-nykyisiä opiskelukavereita

-harrastuskavereita

-entisiä opiskelukavereita

-kavereita maasta A (jossa olen asunut)

-kavereita maaasta B (jossa olen myös asunut)

-miehen kavereita

-lapsuuden kavereita joihin jonkunlainen kontakti säilynyt

Vierailija
18/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entiset koulukaverit: sellaiset joiden kanssa on jaettuja muistoja eli puuhailtiin koulun ulkopuolellakin yhdessä (peruskoulu, lukio, yliopisto)

Entiset työkaverit: jälleen sellaiset keiden kanssa puuhasteltiin töiden ulkopuolellakin.

Nykyisiä työkavereita.

Omia kavereita ja ystäviä.

Miehen kavereita.

Sukulaisia, omia ja miehen.

Statuspäivitykseni ja valokuvani näkevät sellaiset, joiden puhelinumero minulla on ja joille voin soittaa ;)

Vierailija
19/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyisessä työpaikassani on lähes 100 työntekijää - olen tehnyt vuoden sijaisuuksia USEITA, joten jos jokaisessa työpaikassa on n. 50 työntekijää, niin aika monta niistäkin jo tulee ;) Tokikaan en kaikkien kanssa ole tekemisissä, mutta noin vinkkinä... :)



Olen ollut ala-asteella eri koulussa kuin yläasteella (täällä PK-seudulla kouluissa on enemmän kuin 20 oppilasta... ;)). Kävin myös 2 ammattikoulua sekä lukion, niissäkin tutustui aika useaan ihmiseen... Olen myös asunut Suomen lisäksi 5 eri maassa ja tutustunut jopa niissäkin ihmisiin...



Olin itseasiassa yllättynyt, ettei kaverilista ole tuon suurempi - toisaalta eihän kaikki ihmiset siellä ole :)



Ja kyllä; listalta löytyy myös sellaisia, jotka olen viimeksi ala-asteella nähnyt. Entäs sitten? On kiva tietää, mitä niille sen aikaisille tärkeille ihmisille nykyään kuuluu. Ja Facebookin jälkeen on tullut tavattuakin niitä kauan kadoksissa olleita... :)

Vierailija
20/27 |
23.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

nyt ehkä kahdesta asiasta. Toiset ovat fb:ssa jakamassa arkeaan, tekemisiään ja lastensa kuvia yms. sukulaisten ja läheisten ystävien kesken.



Toiset taas ovat fb:ssa verkostoitumassa mm. työnsaannin helpottamiseksi tulevaisuudessa ja muutenkin avun saamiseksi työelämässä.



Itse teen kumpaakin. Noin 200 kaveristani osa on puhtaasti ammatillisia kontakteja. Heidät olen rajannut pois läheisten ystävieni joukosta, jonka kanssa jaan arkeni. Eli he eivät näe kuvia ja statuspäivityksiä.



Facebookin hyötykäyttö on helppoa, kun sen osaa :)



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yksi