Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletko ollut "Toinen nainen"?

Vierailija
19.08.2009 |

ja jos olet, niin onko miehellä ollut pieniä lapsia? Entä sinulla lapsia ylipäätään?

Jos edelleen vastaat kyllä, niin miten äitinä olet kyennyt asian itsellesi selvittämään, ja katsomaan itseäsi peiliin?



Kyselee se emsimmäinen nainen..

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jos olet, niin onko miehellä ollut pieniä lapsia? * ei, kaikki olivat isoja, 25-16-vuotiaita

Entä sinulla lapsia ylipäätään? * Kyllä, 2000 ja 1990 syntyneet.

Jos edelleen vastaat kyllä, niin miten äitinä olet kyennyt asian itsellesi selvittämään, ja katsomaan itseäsi peiliin? * Pitääkö tähän vielä vastata, ei kai?

Kyselee se emsimmäinen nainen..

Vierailija
2/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma suhde ei pysty tarjoamaan asioita joita kaipaisi/tarvitsisi ja löytää kohtalotoverin jostain samanlaisesta ihmisestä. Harvemmin kai mikään suhde alkaa ihan yhtäkkiä kesken onnellisen ja hyvän liiton.



Ja ei. Itsellä ei suhteita varattuihin tai vapaisiin muihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

itseriittoisuus omasta erinoimaisuudestasi ja hyvyydestäsi.



Siitä on yli 10 vuotta. Omassa avioliitossani olen tämän kokemuksen perusteella ymmärtänyt oman vastuuni parisuhteessa.



Kyseinen mies ei koskaan kerjännyt sääliä tai panetellut vaimoaan tai esittänyt hänestä mitään kritiikkiä. Ei siis valehdellut mitään kliseitä siitä ettei muka vaimonsa ymmärrä. Silti oivalsin siinä, että heidän kaltaistaan avioliittoa en ikinä haluaisi itselleni. avioliitto oli rikki heidän yhdessä valitsemiensa suorituspaineiden takia, urat, asunto, sijainti, etäisyydet, lainat, matkat ja se miten olivat ryhtyneet käyttämään yheistä aikaansa.



Omassa avioliitossa olen valinnut toisin, en radikaalisti mutta kuitenkin. en muistele tuota elämänvaihetta ylpeydellä, mutta en myöskään kanna syyllisyyttä muiden valinnoista.

4/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies oli ollut n. 20v naimisissa, ei lapsia.

Minä olin ollut n. 2v naimisissa, 1 lapsi, 1,5v.

Niin vain kävi. Minä olin toinen nainen ja mies oli toinen mies.

Kiinni jäätiin, jatkettiin paneskelua ja nyt olemme kihloissa.

t: rv32

Vierailija
5/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerroilla minusta on tullut se ensimmäinen nainen



ekalla kerralla olimme juuri ja juuri täysi ikäisiä. Mies seurusteli ykkösen kanssa ihan vain kun ei ollut muita. Kunnes minä tulin paikalle.



Toisessa tapauksessa mies oli kihloissa. itse en ajatellut puhelinnumeroiden vaihtamista minään isku yrityksenä. Eli lähdin hommaan ihan täysin kaveripohjalta.



Kummassakaan tilanteessa en koe vieneeni keneltäkään miestä, sillä jotainhan vikaa siinä ekassa on täytynyt olla kun ovat mun kelkkaan hypänneet. Ja se on molemmissa tapauksissa ollut täysin miehen oma valinta. Mä kans olen sitä mieltä, että sinkkuna mulla oli vapaus tapailla ketä halua, jos toinen haluaa pettää puolisoaan niin se ei ole mun ongelma.



Kumpikaan ei siis ole ollut naimisissa eikä lapsia ole ollut missään tilanteessa.

Vierailija
6/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ollut naimisissa, mies oli ja hänellä oli myös lapsia. Mies oli mua 11v vanhempi, itse olin nuori ja kokematon. En puolustele itseäni, tiedän että tein väärin, mutta silti olen sitä mieltä että mies käytti minua hyväksi. Piti hyvänä, sanoi rakastavansa jne. Mulla ei ollut sellasesta kokemusta ennestään joten sehän tuntui vain hirmu hyvältä.



Paskalta tietysti tuntui samaan aikaan kun tiesin että mies on naimisissa. Emmä tiiä. Silloin en kyllä pystynytkään katsomaan peiliin, mielessä pyöri itsemurha-ajatukset ja oma kurjuus ja surkeus. Nyt olen enimmäkseen päässyt siitä jo yli, tapaus on sovittu myös miehen vaimon kanssa.



Olen itsekin nykyään naimisissa onnellisesti. Välillä toki menneet muistuu mieleen ja iskee itseinho, mutta ei jatkuvasti. Välillä myös pelkään että mua tai mun rakkaita kohtaa joku rangaistus sen takia mitä olen tehnyt silloin joskus. :( Olen miettinyt pitäisikö mun mennä johonkin terapiaankin vielä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

alkaessa 6v ja 8v...muistaakseni. Minulla ei ollut lapsia vaan olin sinkku.



En kanna vastuuta muiden tekemisistä. En pettänyt ketäään ja jos joku haluaa pettää ei ole minun vastuullani eikä minun syytä.



Lopetin suhteen kun aloin seurustella oikeasti. Mies veti herneet nenään. Antoi olla vuoden ja yritti lämmitellä, vastaukseni oli ei, en petä. Kun hänelle tuli ero, otti taas yhteyttä. Vastaus edelleen ei, en petä. Suuttui lopullisesti ja teki paskamaisen tempun. Ei hetkauta.



Mikä varatussa "viehätti"? Säännöllinen seksielämä (minä en harrasta yhden yön juttuja), ei sitoutumista vapautta haluavalle sinkulle, ei tilitysvelvollisuutta ja harrastimme ja teimme yhdessä asioita.



Vierailija
8/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

itseriittoisuus omasta erinoimaisuudestasi ja hyvyydestäsi.

Olen viime kuukaudet voinut niin pahoin ja itkenyt monet itkut itseni ja pienten lastemme puolesta juuri mieheni ja lasten isän pikku kesäromanssin takia.

Itsetuntoni on nollasssa ja mieli maassa, päivä kerrallaan edetään.

Parisuhteemme ei ollut kunnossa, mutta se ei kuitenkaan ole syy hypätä toisen naisen pöksyihin. Miestäni syytän ja kiroan, päivä kerrallaan mennään.

Syy kuitenkin aloitukseeni oli se että mitä tosiaan näiden toisten naisten ja varsinkin äitejen päässä liikkuu, kun ei kuitenkaan ole vaan se miehen vaimo, on myös ne lapset joiden loppuelämään se hetkenkin hurma voi kovastikin vaikuttaa, negatiivisesti..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
20.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olemme tapailleet nyt puolisentoista vuotta, molemmilla on parivuotiaat lapset. Itse olen eronnut ja mies on naimisissa lapsensa äidin kanssa, nyt tosin tekevät eroa.

Odotan miehen kanssa lasta ja hän on päättänyt tehdä vihdoin päätöksensä eli erota vaimostaan ja jatkaa suhdetta kanssani. Kyllä toisena naisena oleminen on alusta asti vaivannut minua,välillä enemmän ja välillä vähemmän. Suhteemme alkoi ystävyyssuhteesta eikä ollut tarkoitus kenenkään toisen mieheen sekaantua mutta tunteet ottivat vallan.

Peiliinkatsomista olen kyllä koittanut välttää, sen verran syyllinen olo tästä on vaikka miehen ja hänen vaimonsa suhde olisi jokatapauksessa päättynyt ennemmin tai myöhemmin. väärin tämä joka tapauksessa oli, voikun olisinkin tavannut miehen vasta heidän eronsa jälkeen.

Vierailija
10/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

toinen nainen.

Nämä miehet ovat olleet tahoillaan naimisissa, ei lapsia kummallakaan.

En tarkoituksella viekotellut varattuja, vaan nämä miehet ihan röyhkeästi valehtelivat olevansa vapaita.

Itse olin sinkku yh-äiti, yhdelle lapselle.



Olin rakastunut noihin miehiin, mutta kun totuus selvisi, tuntui se shokilta.

Shokilta siksikin, että tulin vahingosta raskaaksi tuolle toiselle miehelle, ja siitähä vasta soppa syntyikin =(

Mies poti vaimonsa kanssa lapsettomuutta, ja kun vaimonsa sai tietää meistä ja raskaudestani, oli kuin hyeena kimpussani.

Tein elämäni vaikeimman päätöksen: abortin, ja sen siliän tien päättyi suhde tämän miehenkin kanssa.

Henkisesti helvetilliset vuodet sen jälkeen, niin peen maku jäi koko suhteesta =(

Tämä toinen mies olisi halunnut kanssani suhteeseen (mut ykköseksi), mutta en kyennyt enää luottamaan.

Nämä miehet erosivat tahoillaan näitten syrjähyppyjensä jälkeen.

Mä löysin pian noitten jälkeen nykyisen mieheni, jonka kanssa onnellisesti olen aviossa, ja yhteisiä lapsia on kolme.



Paskaltahan se tuntui, kun tulin tietoiseksi olevani toinen nainen.

En silti ollut vastuussa näitten miesten tekemisistä, joten en syyllistä itseäni mitenkään.

Mähän olin vapaa, ja vapaa tekemään mitä halusin, en siis tilivelvollinen kenellekään.

Tietäen, että toinen on varattu, en luultavasti suhteeseen lähtisi.



t. nyt ykkösnainen, ja toivottavasti myös se viimeinen ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
19.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kenelläkään osapuolella ei ollut lapsia. Silti tuntui saatanan pahalta,kun sai tietää että miehellä oli pitkäaikainen tyttöystävä.

Vierailija
12/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta tietämättäni. Kun asia selvisi, lopetin suhteen. Tosin kostin ensin miehelle menemällä sänkyyn hänen veljensä kanssa.



Ei ollut kenelläkään lapsia.



Itse en pettäisi miestäni koskaan. Tiedän mitä tuskaa se aiheuttaa. Pitää olla kanttia jättää se ensimmäinen ennen kuin ottaa toisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
19.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tapailin joitain kertoja seksinkin merkeissä varattua miestä. Kummallakaan ei ollut pieniä (tai isojakaan) lapsia. Koin, että mies pettää kumppaniaan, mutta vapaana naisena minulla oli oikeus tapailla ketä haluan.

Vierailija
14/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miehellä ei kylläkään ollut pientä lasta, mutta lapsi kumminkin.



Se perhe oli muutenkin niin kieroutunut, että en osannut sääliä ketään osapuolta. Vaimolla oli meneillään monen vuoden suhde toiseen mieheen ja ketään ei näyttänyt kiinnostavan 12-vuotiaan pojan toimet pätkän vertaa. Se istui aamusta iltaan huoneessaan tietokonetta pelaamassa ja välilä äiti vei slle mäkin-hampurilaisen syötäväksi.



Niin, että en nyt laske itseäni edes miksikään toiseksi naiseksi, kun en missään vaiheessa ollut kiinnostunut tuon miehen kanssa mitään suhdetta aloittamaan. Oli vaan tyhmmä erehdys koko yhdessä pyöriminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
19.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuolla miehellä oli kaksi ala-asteikäistä lasta. itse olin vasta teini ja aivan hukassa itseni kanssa, masennus ja itsetunto-ongelma. Inhosin tuota äijää, mutta silti annoin (en tiedä miksi). Mulla oli myös silloin hoitamaton sukupuolitauti ja mies ei huolehtinut edes kondomista. Enkä siis itsekään viitsinyt huolehtia, kun mies oli minusta niin moraaliton (kajosi alaikäiseen, todella iso ikäero ja perheellinen mies).

Vierailija
16/23 |
19.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli vajaan vuoden suhde miehen kanssa jolla kaksi kouluikäistä lasta. Olin itse myös naimisissa ja minullakin on kaksi kouluikäistä lasta.



Olimme tiiviisti yhteydessä ja näimme välillä viettäen päivän tai kaksi yhdessä. Se oli taivaallisen ihanaa ja minulla on siitä hyvät muistot. Emme puhuneet paljoa puolisoistamme, enemmän yleiseen tyyliin ja ajatuksia siitä minkälaisen haluaisimme suhteemme olevan. Lapsista kyllä juteltiin paljon.



Erosin aika pian sen jälkeen kun aloitimme suhteen. Nyt suhde on ohi ja mies on viimeisimmän tiedon mukaan kovasti paikkaamassa liittoaan. Ei ole kuulemma kertonut vaimolleen meistä. Mitäs sitä kertomaan vaikka on sanonut kakkoselle että rakastaa häntä ja että ollaan sielunkumppanit. Ja että seksi oli upeaa.



Kyllä minä pystyn katsomaan itseäni peiliin. Vedin johtopäätökset ja otin eron. Sitä en tiedä miten tämä mies pystyy katsomaan peiliin. On kusettanut minua ja kusettaa parhaillaan vaimoaan. Enpä lupaa pitkää ikää parisuhteelle joka perustuu tuollaisessa kriisivaiheessakin valheelle.

Vierailija
17/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suhteen kestettyä (liian) kauan erosimme kummatkin tahoillamme. Nyt olemme olleet muutaman vuoden naimisissa, meillä on toinen yhteinen lapsi tulossa ja uusperhekuvio sujuu hyvin.



Mitenkään puolustelemassa haluan painottaa kahta asiaa:

- jokainen vastaa omasta toiminnastaan. Jos mies pettää, se on hänen valintansa, eikä sen toisen naisen vastuulla.

- parisuhde eli ole sama asia kuin vanhemmuus. Ei se, että pettää puolisoaan ja ehkä eroaa hänestä tarkoita, että eroaa lapsistaan

Vierailija
18/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskoin naiiviuttani miestä, joka väitti, että heillä ei ole mitään avioelämää enää vaimon kanssa, ja ovatkin yhdessä enää vain pojan (silloin 4v.) kanssa. Suhteemme päättyi, kun mies palasi 6 kuukauden työkomennukselta kotikaupunkiinsa. Olin samalla kertaa surullinen, mutta myös helpottunut, koska koin tekeväni väärin, vaikka sinkku itse olinkin.



Mutta myöhemmin mies petti myös minua! Kävin hänen kotikaupungissan, tapasimme, päädyimme rakastelemaan. Jos olisin sillä hetkellä tiennyt, että miehellä oli 6 viikkoa vanha tytär kotona, EN olisi mennyt! :-( Kaiken huipuksi kuulin myöhemmin, että miehellä on kolmaskin lapsi, joka on saanut alkunsa meidän suhteen aikana - jolloin ei siis pitänyt olla yhtään sitä avioelämää vaimon kanssa..!



Luulen, että tämä mies on edelleen naimisissa, mutta varmasti harrastaa muita naisia edelleen. Hyvä sängyssä, vaikka pieni kikkeli.Siksi ehkä pitää pönkittää sitä miehisyyttä?

Vierailija
19/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies tosin lopetti suhteen kahden viikon kuluttua tavattuaan minut ja minusta tuli ykkönen. Emme menneet sänkyyn ennen eroa. Olimme sielunkumppanit ja olemme edelleen.

Vierailija
20/23 |
21.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli lapsia mutta olin eronnut

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yhdeksän neljä