Yhyy, yhyy, yhyy ;( Mun piti valita elämäni rakkauden ja oman mieheni ja ehjän perheen välillä.
Ja valitsin oman mieheni ja ehjän perheen. Tämä on todella kamalaa. Aina olen uskonut Jumalaan ja kohtaloon, mutta en voi käsittää, mikä tarkoitus tälläkin oli. Kaikki olisivat säästyneet paljolta kärsimykseltä, jos en tuota elämäni rakkautta ikuna olisi tavannutkaan!
Kyseessä on mies, jota olen jossain syvällä sisimmässäni aina rakastanut. Sielunkumppani yhdistettynä voimakkaalla "sähköllä" välillämme. Aika ei vaan koskaan ole ollut meidän puolellamme, vaikka rakkautta onkin riittänyt. Koskaan siis emme ole seurustelleet, aina on jommalla kummalla ollut jokin este: teininä/nuorena välimatka, sen jälkeen muita elämäntilanteellisia asioita. Ja ei, en jäänyt häntä odottamaan siinä vaiheessa kun meni kihloihin toisen naisen kanssa kun oltiin nuoria. Siinä vaiheessa aloin seurustella nykyiseni kanssa ajatuksella "no voihan tätä kokeilla". Oma mieheni onkin aina ollut todella hyvä mies, melkein täydellinen ja häntä olen vuosien varrella oppinut rakastamaan ja kunnioittamaan todella paljon.
Joten nyt, kun tuo "elämäni rakkaus" ilmestyi uudelleen keväällä elämääni ja sanoi että kaikki maailman naiset on nähty ja hän tahtoo vain minut, niin meni kyllä pasmat sekaisin. Nyt sain kirjoitettua kirjeen (asuu ulkomailla taas), jossa kerroin että kaikki toivo on nyt ohi meidän suhteen ja olen lopullisesti valinnut mieheni. Mitään seksuaalista välillämme ei koskaan ole tapahtunut, eikä edelleenkään tapahtunut (oma mieheni on ainoa jonka kanssa seksiä olen harrastanut), mutta tunteistamme kerroimme kyllä toisillemme tämän "elämäni rakkauden kanssa". Jos minulla ei olisi ollut tätä nykyistä perhettä, niin rehellisesti: olisin valinnut hänet. Melkein mihin tahansa olisin ollut hänen vuokseen valmis, mutta en kuitenkaan rikkomaan perhettäni ja jättämään miestäni, joka vuosikausia on ollut minulle aivan ihana mies ja lapsille loistava isä. Kaiken tämä kesähaihattelunikin hän kesti ja tuki minua ja hoiti lapsia enemmän kun olin henkisesti poissa jne. Kertoi usein rakastavansa ja olevansa minua varten...
Nyt sydän itkee...
Lohduksi päätin mieheni kanssa syventää perhe-elämäämme tekemällä kolmannen lapsen. Tämä on totta (vaikka kuulostaa surkuhupaisalta). Aina olen äitiydestä nauttinut ja lapsista ja perhe-elämä ollut antoisaa. Kohta sitten triplasti...
Kommentit (26)
kuvittelee sun lankeavan jalkojensa juureen vain ilmoittamalla haluavansa sut kun on jo käyny kaikki muut maailman naiset läpi. Varsinkin jos vielä tietää et oot varattu perheenäiti!
tuo ei tiedä hyvää..huonosti olisi tuollaisen lipevän naissankarin kanssa käynyt. Aivan oikean valinnan teit.
mahtaa vituttaa, jos tuo nykyinen kunnollinen perheenisä ja luotettava aviomies jää kiinni esim. pettämisestä viiden vuoden päästä ja unelmien rakkauas on siihen mennessä nainut Monacon prinsessan.
vaikka ei ap:n tapaan mitään suurta rakkautta olekaan. Valitsen mieluiten mieheni ja lapset. Mitä siitä sitten vaikka mies on enemmän lapsi kuin lapset. Toisaaltaan valittavana on huomattavasti itseäni vanhempi mies. Erittäin mukava ja sivistynyt ihminen jolla on pohjaton mieli tutkittavana, mutta fyysisesti ei vetoa mitenkään, oikeastaan päinvastoin. Eipä vetoa miehenikään, mutta...Tämä mies on taas ikäistään 20 vuotta vanhemman näköinenkin ja omaa lähes kaikki ulkoiset piirteet mitä pidän luotaantyöntävänä.
Jos se olisi ollut OIKEASTI se OIKEA mies, niin mitkään välimatkat tms. ei olisi haitanneet nuorena. TOSI rakkaudelle ei ole tuollaisia esteitä. Sori vaan.
sinua jää harmittamaan kun saisit mahtavan elämän elämäsi miehen kanssa joka todella tärisyttää maata jalkojesi alla vai keskinkertaisesti tyydyttävän nykyisen miehesi kanssa.
eikä mitään mahtavaa elämää ole kuin unelmissa
kyllä mä ehkä valitsisin sen intohimon (en usko että PYSTYISIN kuuntelemaan järkeä, vaan perustelisin tunnepuolen jotenkin tosi hyvin ittelleni. vähän korostaisin hyviä puolia...)
MUTTA en koskaan tekis sitä ilman että olis jotain faktaa edes pelissä. ei pelkkä 'aina on tuntenut vetoa' riittäis. sitä olis jollain tapaa kokeiltu jo ennen. tai jotain. kun ei ne kaukorakkaudet tai muut ihastumiset välttämättä osoittaudu hyviksi sit Oikeesti. jos se oliskin mustasukkainen sun lapsille... tai pettäis sua... mistä tietää.
Mitä kukakin sitten pitää elämisen arvoisena. Perhe ja lapset ovat elämä hienoimpia asioita ja niitä kannattaa kyllä vaalia, mutta... Itse en valitsisi turvallista ok suhdetta vaan ihmisen, jonka kanssa voin kukoistaa. No suurin osa ihmisistä kyllä tyytyy siihen järkivalintaan ja ehkä hyvä niin, ainakin lasten kannalta. Mun mielestä säkin haet tunnesisältöä elämääsi uuden lapsen kautta, koska sitä ei ole tarpeeksi parisuhteessanne. Mut tosiaan- ehkä on ok uhrata elämänsä lasten turvallisuuden eteen. tai sit ei.
huara luonne. Valitse mitä teet ja elä sen mukaan. Niin se on muillakin.
kuulostaa siltä, että sinä olet jo elämäsi rakkauden kanssa. Miehen kanssa joka sinua rakastaa ja kunnioittaa, joka on sinuun ja lapsiinne sitoutunut.
Olet rakastunut haavekuvaan ja koska et ikinä saanut suhdetta tähän toiseen mieheen jäät nyt kuvittelemaan, että se olisi ollut jotain eämää suurempaa.
Herätys ap. Päiväunet toki sallittuja mutta elämä on toista ja sinulla on asiat harvinaisen hyvin.
Oma mieheni on samanlainen, kunnollinen perheenisä ja luotettava aviomies. En ole koskaan kenenkään muun kanssa ollut, mutta ei hän kyllä maata järisyttele. Teit viisaan valinnan vaikka se sattuukkin.
Sun kannattais lähettää tää ihqu stoori vaikka SinäMinään.
kun kerroit niin intohimoisesti tästä toisesta miehestä,vaikkette ole koskaan edes seurustelleet/olleet fyysisesti tekemisissä,siis suudelleet/rakastelleet. tulee vain mieleen millaistahan teillä olisi,jos kerta hän on sielunkumppanisi,ja sähkö välillänne riitää..kuulostaa jotenkin romanttiselta. eikö sinua jää harmittamaan kun saisit mahtavan elämän elämäsi miehen kanssa joka todella tärisyttää maata jalkojesi alla vai keskinkertaisesti tyydyttävän nykyisen miehesi kanssa.
Sinähän olet jo nyt elämäsi rakkauden kanssa, pidä kiinni hyvästä miehestä joka rakastaa sinua paljon ja on sitoutunut sinuun ja perheeseenne. Tuollaiset haihattelut kannattaakin unohtaa, ihastus tuskin osoittautuisi sen arvoiseksi että kannattaisi luopua siitä kaikesta ihanasta ja hyvästä mitä sinulla on nyt.
kuvittelee sun lankeavan jalkojensa juureen vain ilmoittamalla haluavansa sut kun on jo käyny kaikki muut maailman naiset läpi. Varsinkin jos vielä tietää et oot varattu perheenäiti!
Aikuisuutta on tunnustaa ja ymmärtää, että elämässä ei voi saada kaikkea.
Tosin hieman epäloogisesti: en todellakaan voi ymmärtää, miksi ihmiset eivät nuoruudessaa toimi ja ota riskejä! Eli teilläkin on varmaan ollut hetki, milloin ei ole ollut lapsia, avioliittooa, taloja yms. Miksi, ette toimineet silloin kuin olitte tahoillanne "vain" seurustelusuhteessa! Eroja kehiin ja yteisen elämän kokeilua. Eipä tarvitsisi jälkikäteen surkutella. Nuoruus on juuri tuota kokeilua varten!
ulkoiset paineet, minäkuva, mitä muut ajattelee.
siinä syyt miksi näin valitsit.
kuvittelee sun lankeavan jalkojensa juureen vain ilmoittamalla haluavansa sut kun on jo käyny kaikki muut maailman naiset läpi. Varsinkin jos vielä tietää et oot varattu perheenäiti!
Kaikkiko nyt on nähty? Yhtä en saa, yksi jää aina puuttumaan... jne.
Mitä kukakin sitten pitää elämisen arvoisena. Perhe ja lapset ovat elämä hienoimpia asioita ja niitä kannattaa kyllä vaalia, mutta... Itse en valitsisi turvallista ok suhdetta vaan ihmisen, jonka kanssa voin kukoistaa. No suurin osa ihmisistä kyllä tyytyy siihen järkivalintaan ja ehkä hyvä niin, ainakin lasten kannalta. Mun mielestä säkin haet tunnesisältöä elämääsi uuden lapsen kautta, koska sitä ei ole tarpeeksi parisuhteessanne. Mut tosiaan- ehkä on ok uhrata elämänsä lasten turvallisuuden eteen. tai sit ei.
ja tosi on, että fanasiat ei ole todellisuudessa mitään niin ihanaa, kuin haaveissa.
Jos mulla olis tuollainen aviomies en jättäis sitä ikinä.