Rakastatko enemmän lastasi vai miestäsi
Itse rakastan lapsiani enemmän vaikka rakastan miestänikin paljon
Kommentit (25)
rakkaus molempiin on todella suuri mutta erilaista.. mieheni ei ole lapseni isä joten jos jompikumpi pitäisi valita niin ehkä lapsi sitten, hän on kuulunut elämääni pidempään. Kummastakaan en silti halua luopua :)
Tosin en tiedä rakastanko meistä enää ollenkaa...
jos olisi pakko valita, luopuisin miehestä ensin.
Ja tiedän, että miehenikin vastaisi näin (rakastaako enemmän minua vai lapsia).
ni olet jo todennut ja toteuttanut etta rakastat lapsiasi enemman.
Ja kysyin mieheltänikin ja samoin hän rakastaa lastamme enemmän.
rakkaus molempiin on todella suuri mutta erilaista.. mieheni ei ole lapseni isä joten jos jompikumpi pitäisi valita niin ehkä lapsi sitten, hän on kuulunut elämääni pidempään. Kummastakaan en silti halua luopua :)
Siis se, että joutuu edes miettimään kumman valitsisi, jos olisi pakko. Mun mielestä on itsestään selvää, että lapsi on aina tärkeämpi kuin mies. Vaikka mies olisi lasten isä, en harkitsisi sekuntiakaan...
Ja jos joku täytyisi pelastaa/suojella, niin aivan varmasti vaaka kallistuisi lasten puolelle, miestä en siinä jaossa edes harkitsisi.
Lapseni ja mieheni roikkuvat jyrkänteen reunalla. Kumman pelastan jos pystyn pelastamaan vain toisen? Lapsen tietenkin.
Mutta kyllä silti miestäni rakastan tuhottomasti. Rakkaudessa lapseen on mukana kuitenkin myös huolehtimista joten se voittaa aina.
Minusta niitä ei voi laittaa oikein samalle viivalle. Koska rakkaus ei ole vain epämääräinen tunneköntti, vaan siinä on paljon vivahteita ja ulottuvuuksia.
Rakastan miestäni valtavasti, samoin kuin lapsiani, kuten myös isääni ja veljeäni. Jokaista heistä paljon, vain eri vivahteilla.
Jyrkänteen reunalta pelastaisin tietysti lapset ensin, koska he ovat pieniä, eivätkä pystyisi selviämään ilman apuani.
Tietenkin ennemmin lapsen hengen pelastaisin kuin miehen. Lasta kohtaan tuntee äärimmäistä suojelunhalua. Lapseen haluaa tuhlata turvaa, hellyyttä ja hyväksyntää.
Miehen kanssa kulkee kumppanina ja rakastaa kumppanina..miestä kohtaan tuntee intohimoa ja miehestä hakee myös itselleen hellyyttä ja turvaa.
En voi rakkauden määrää verrata mitenkään, mutta laatua kyllä. Lapsen etu aina ensimmäisenä siinäkin tapauksessa, että joutuisin eroamaan rakastamastani miehestä päihdeongelmien vuoksi...
yhtä paljon, vaikkakin eri tavalla. Valitseminen on mahdotonta.
Lapsi taas hyvinkin erilainen persoona, vaikka äärettömän rakas tietysti.
Mies on hyvä ystävä, välitän hänestä paljon, mutta lapset menevät kauas edelle.
niin lapsen minäkni pelastaisin. Syy ei ole se että rakastaisn lastani enemmnä vaan että mies ymmärtäisi päätökseni, miehellä olisi paremmat mahdollisuudet yrittää pelastautua itse ja mies on elänyt kauemmin kuin lapsi, ts. ehtinyt kokea elämää.
Lapsi taas hyvinkin erilainen persoona, vaikka äärettömän rakas tietysti.
Komppaan tätä.. Mutta jos joku pitäisi pelastaa, niin varmaan lapsi.. Mutta pelkkä ajatus miehen kuolemasta saa sydämeni särkymään. Ajattelen niin, että rakastan molempia eri tavoilla yhtä paljon. He ovat eri kategorioissa..
Lapsia taas vilpittömän sitoutuvasti
Paska ukko saisi puolestani roikkua siellä jyrkänteen reunalla vaikka maailman tappiin asti...
Minun ihanaa pikkusta tyttölasta, tottakai.
Siitä hetkestä alkaen kun sain ensimmäisen syliini.