Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten saatte pienten lasten kanssa nollattua, kun saa jatkuvasti komentaa?

Vierailija
07.08.2009 |

Meillä 3 v ja 5 v vilkkaat ja menevät pojat. Isompi totteleekin pääosin ihan hyvin joitakin uhmakohtauksia lukuunottamatta.



Mutta tämä 3 v on sellainen jääräpää että oksat pois! Valehtelematta saan sanoa sille kymmenisen kertaa, että laita vaatteet päälle ja odottaa vieressä - muuten ei tapahdu mitään. Ja muutenkin ei tahdo uskoa. Jäähyjen jälkeen uskoo, mutta tuntuu niin kurjalta laittaa jatkuvasti jäähylle ja uhata jäähyllä. Tällaistako tämä pitää olla?



Ja sitten kun melkein joka asiasta joutuu komentamaan, niin tulee itsellekin ikävät fiilikset.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

...kun tuntuu olevan ihan samanlaista meilläkin. :/ tosi kurja mieli tulee, kun koko aika jotain kärhämää menossa.

Vierailija
2/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meil ihan sama homma. Minula menee hermo jatkuvaan komentamiseen. KArjun ja raivoan.



Kun mies tulee iltapäivällä kotiin, painun yleensä saman tien ovesta ulos ja tulen kotiin muutaman tunnin päästä. Otan siis omaa aikaa, muuten en jaksa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kammottavalta tuntuu kun koko ajan saa olla esikkoa kieltämässä ja jäähylle viemässä. Ennen päiväunia taisteltiin perinteisesti siitä tarvitseeko lelut raivata sekä siitä tarvitseeko käydä pissillä ennen päiväunia. Itsellä on hermot kireällä jatkuvasta käskyttämisestä ja usein iltaisin niin paha mieli, että itken..

Vierailija
4/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

aivan samanikäisten poikien kanssa. Melkein mikään sanominen ei mene perille kuin kovistelemalla, vaikka ihan oikeasti aina sanon monta kertaa ystävällisesti eri tyyleillä, katson vieressä ym. ym.



Ja tuttua on myös tuo, että kun tavallisten rutiinien tekemisestä (käsien pesu, hampaiden pesu, pukeminen, lelujen siivoaminen) joutuu ihan jatkuvasti komentamaan, omat fiilikset ja tunnelma kotona on monesti tylsä.



Olen myös ehkä sata kertaa kokeillut sitä, että kun on hyvä hetki, juttelen asiasta ystävällisesti ja rauhallisesti ja selitän, miksi tietyt asiat pitää vaan tehdä. Mutta ei tunnu sekään auttavan.

Vierailija
5/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä ihmeen kiire on nykyään saada tai tehdä pienokaisista isoja? Pukeminen ei ole niin pienelle helppoa, miksi ihmeessä et voi auttaa? terv. kuuden lapsen äiti.

Mitenkähän itse oppisit asioita jäähyjen kautta, eikö jäähyt oikeasti ole nöyryyttämistä, jos sitä asiaa tarkemmin ajattelee. On tuhanteen kertaan todistettu että vain positiivisesta palautteesta on hyötyä, ei rangaistuksista, miksi se ei mene vanhemmille perille, vai onko nyt kyse 70 lukulaisista joilla on useampikin asia hukassa, kuten lastenkasvatus?

Vierailija
6/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tuntuu, että toisilla vaan kaikki sujuu niin paljon helpommin.



Ja kun tämä meidän 3 v on sellainen syntymäuhmainen, että tämä uhma ei ole mitään hetkellistä... ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai voiko yhtään mitään, miksi tehdä lapsia, jos niiden pitää heti olla valmita pikku aikuisia, huonot evät saa lapsi jonka äiti karjuu ja edellyttää sellaista mihin pienellä ei ole valmiuksia. Mikä ihmisiä nykyään vaivaa, eikö ole mitään talonpoikaisjärkeä mitä voi vaatia ja mitä ei.

Vierailija
8/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä ihmeen kiire on nykyään saada tai tehdä pienokaisista isoja? Pukeminen ei ole niin pienelle helppoa, miksi ihmeessä et voi auttaa? terv. kuuden lapsen äiti. Mitenkähän itse oppisit asioita jäähyjen kautta, eikö jäähyt oikeasti ole nöyryyttämistä, jos sitä asiaa tarkemmin ajattelee. On tuhanteen kertaan todistettu että vain positiivisesta palautteesta on hyötyä, ei rangaistuksista, miksi se ei mene vanhemmille perille, vai onko nyt kyse 70 lukulaisista joilla on useampikin asia hukassa, kuten lastenkasvatus?

Eipä taida sulle olla kunnon jääräpäitä siunaantunut. Kyllä täällä ap:kin ystävällisesti yrittää, mutta kun toinen on jääräpää niin toinen on!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai voiko yhtään mitään, miksi tehdä lapsia, jos niiden pitää heti olla valmita pikku aikuisia, huonot evät saa lapsi jonka äiti karjuu ja edellyttää sellaista mihin pienellä ei ole valmiuksia. Mikä ihmisiä nykyään vaivaa, eikö ole mitään talonpoikaisjärkeä mitä voi vaatia ja mitä ei.

Meidän 3 v osaa esim. pukeutua tosi hienosti, jos vaan viitsisi. Hoidossa pukee ja tekee monta muutakin asiaa, mistä kotona niskottelee. ap

Vierailija
10/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kieltäkää niitä lapsianne vähän vähemmän ja keskustelkaa enemmän. Olkaa johdonmukaisia niiden asioiden suhteen jotka olette kieltäneet ja kannustakaa lapsianne tekemään niin kuin neuvotte.

Kahden viikon tehokuuri, ja elämä onkin jo ihan toisenlaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai voiko yhtään mitään, miksi tehdä lapsia, jos niiden pitää heti olla valmita pikku aikuisia, huonot evät saa lapsi jonka äiti karjuu ja edellyttää sellaista mihin pienellä ei ole valmiuksia. Mikä ihmisiä nykyään vaivaa, eikö ole mitään talonpoikaisjärkeä mitä voi vaatia ja mitä ei.

Enkö tosiaan voi vaatia että 3v lapseni laittaa housut jalkaan, kun sen osaa? Ei ole kuin muutama päivä siitä kuin tein aloituksen, että mitä 3 vuotiaalta voi vaatia, kun minua puistossa sanottiin liian vaativaksi äidiksi ja kaikki (ainakin ne mitä ehdin lukea) vastaajat olivat sitä mieltä, etten vaadi liikoja. Kolme vuotias osaa siivota lelunsa pois ja meillä ainakin pukee auttavasti.

T. Se, jolla 3v ja 1v pojat

Vierailija
12/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja keskustelu on hyvä neuvo. 5 v:lle. sen luonne on sellanen.



keskimmäiselle saa puhu ja selittää ja huomata joo mutta mitään se ei kuuntele vaan kysyy heti kohta samaa asiaa. Ei toimi pätkääkään. Käsky ja kehu toimii hällä.



ja pienimmästä en vielä osaa sanoa kun sitä puen, mutta ymmärrän täysin tämän pinon tuntemukset, mä vaan yh niin ei voi lähteä nollaamaan mihinkään. Eilen oli paha ilta ja pinna katkes (onneks niin käy harvoin) ja kun ite menin jäähylle parvekkeelle niin tämä jengi tuli siihen ovelle itkemään ja vollottamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

harjoitella ihan peilin edessä ilmettä, joka kertoo että TODELLA tarkoitat sitä mitä sanot? Samoin äänenpainoa, sävyä, asentoa. Ihan aluksi pitää itse uskoa siihen mitä sanoo. Jos sanoo lapselle että "laita nyt ne vaatteet päälle jooko" tai jopa "nyt ne vaatteet päälle ja heti" niin viesti ei mene perille ellei itsekään oikeastaan usko, että se tulee tapahtumaan. Tiedät kyllä omasta äänenpainostakin, minkälainen se on kun pinnasi alkaa paukkua ja alat ihan aikuisten oikeasti olla sitä mieltä että joku on tehtävä :-b Juju on se, ettei tarvitse suuttua, kun saa viestin ensimmäisellä kerralla perille.



Tämä voi kuulostaa idioottimaiselta, mutta se tosissaan auttaa, ellei kyse ole ihan diagnosoitavasta käytöshäiriöstä tms. Musta tähän liittyy se, että kieltojen määrä pidetään minimissä, eli kielletään vain se, mikä on todella todella kiellettyä. ETtä lapselle ei jää mielikuvaa, että kaikki on häneltä kiellettyä ja elämä yhtä eitä. ja käsketään vain silloin, kun on oikeasti saatava asia tapahtumaan.



Itse mä tein lasten ollessa tuossa iässä myös niin, että sanoin esim että "nyt lähdetään ulos, tulkaas pukemaan" (olin tietysti puhunut tästä jo etukäteen, ettei tule yllätyksenä). Aloin samalla itse touhuta uloslähtöä, pukea omia vaatteita jne. En juossut hakemassa lapsia ja karjumassa ohjeita, vaan oletin että seuraavat kyllä perässä. Jos ei liikettä tapahtunut, korotin ääntä sen verran että kaikki kuuli ja sanoin asiani PAINOKKAASTI uudestaan. En käskenyt vaan ilmoitin että asia on näin, jos vaikka eivät olleet ymmärtäneet/kuulleet. (siis itse tiesin tietysti jos eivät vain halunneet reagoida, mutta annoin heidän ymmärtää että luotin heidän yhteistyöhaluunsa)



3-vuotiaan saattaisin hakea lopulta vähäeleisesti ja alkaa pukea vaatteita päälle. Sanoisin ehkä että onpa harmi kun menee näin kauan, nyt ei ehditä olla pitkää aikaa puistossa / joudutaan kiirehtimään kaupassa / mitä nyt milloinkin. Eli en reagoisi "kiukutteluun" tai tottelemattomuuteen, vaan yrittäisin kääntää asian niin, että kaikki haluavat ripeästi homman alta pois.



Toisin sanoen: kunnioittavaa auktoriteettia!



Kun kysyt että "tätäkö tämä kuuluu olla?" niin vastaan että ei missään tapauksessa! Kotona kaikilla on oikeus olla mukavaa. Ja tuollainen kierre pitäisi saada katkaistua mahdollisimman pian, sillä negatiivinen ruokkii negatiivista ja päinvastoin. Viime kädessä tilanne nollautuu sinun hermoromahduksellasi, jota voi ehkä vähän teeskennelläkin, ellei muuten mene perille. Mutta sen on oltava viimeinen hätäkeino.



Toivotan teille hyviä hetkiä lasten kanssa! Tuo ikä on haastavaa, mutta myös hirveän mielenkiintoista, kun yhteys saadaan toimimaan.



Vierailija
14/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

yksin ja itse. Haluaako kukaan oppia tai tehdä tällä logiikalla yhtään mitään.

Kävele kerran kauppaan esim 5 km. niin ettet käytä autoa ja se tarkoittaisi sitä että sulla on valmiudet siihen, ja se on vielä terveellistä!, eli otetaankin sulta autonkäyttöoikeus pois. Jos lapsi istuukin sylissä pukemisen ajan, eipäs enää olekaan syliä, vaan pitääkin pukea itse, niin mistähän uhmaaminen johtuu, siitäkö, että koetaan asia epäoikeudenmukaisena ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on todella itsepäinen neljävuotias, jota saa myös pyytää/käskeä tekemään asioita vaikka 100 kertaa ja mitään ei tarpahdu, jos ei haluta. Olenkin luopunut osasta vaatimuksia. Mm. puen kiukkupussin tarhaan aamulla, jos homma ei etene, kerään lelut tai ainakin autan, jos lasta ei yhtään huvita jne.



Jäähyä käytän vain, kun lapsi on ihan mahdoton, esim. läpsii vanhempiaan, heittää ruokaa pöydässä, repii leluja muiden käsistä tms. (Nykyään tosi harvoin.)



Miksi pitäisi riidellä koko ajan? Ymmärrän hyvin, että 4-vuotiaan näkökulmasta iso osa ajasta menee turhaan ja ikävään aikuisten vaatimaan ohjelmaan. Toisaalta olen tosi tarkka lapsen teveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa, miten liikenteessä liikutaan ja veneessä käyttäydytään ja esim. lääkkeet on meillä aina ollut ihan pakko ottaa.

Vierailija
16/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(jos nyt ylipäänsä niitä lapsia on kuusi muuta kuin pätemisyrityksessä täällä) taitaa olla vähän erilaiset lapset kuin mulla... Jos mun pojat kieltäytyy pukemisesta ja sen sijaan puen ne itse, siitä ei ole mitään muuta seurausta kuin huutoraivari ja vaatteiden repiminen pois päältä. Haluavat tehdä itse, omassa tahdissaan, omalla aikataulullaan. Mutta se ei monesti ole mahdollista, esim. aamuisin, kun töihinkin pitää ehtiä enkä oikeasti ala siihen, että herättäisiin ennen kuutta, että aamutoimet saisi tehtyä siihen tahtiin kuin herroille sopii.

Vierailija
17/17 |
07.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai pikku kakkosta

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kahdeksan