KUMMIUS on sitoutumista - älä ala kummiksi, jos pelkäät sitoutua
KUMMIUS on elinikäinen lupaus,
kummiutta ei voi lopettaa...
t. Kummiuden "yks kaks irtisanoneen" lapsen äiti
Kommentit (21)
olen itsekin kieltäytynyt kummiudesta kerran
t. ap
mutta kummi on pakko saada, jos meinaa lapsensa kirkon jäseneksi kastaa.
saavat sitoutua juuri niin vähän tai niin paljon kuin haluavat.
KUMMIUS on elinikäinen lupaus,
kummiutta ei voi lopettaa...t. Kummiuden "yks kaks irtisanoneen" lapsen äiti
ketkä pyytäisin syntymättömän lapsen kummiksi. Se on enemmän taakka nykypäivänä, tai koen sen sellaisena. Mies kuitenkin haluaa lapset ristiä ja liittää kirkkoon.
että oli tosi vaikea löytää kummeja. Mulle riitti se, että saatiin nimi paperihin, mitään lahja-automaattia en kaivannutkaan.
Maailma ei pyöri lapsenne ympärillä. Mun lapsella on kummit, joita hän näkee kerran vuodessa.
ei sitä tarvitse ilmoittaa, jos haluaa olla pasiivinen,
mutta irtisanoutua KUMMIUDESTA ei silti voi-
ottakoon itse KUMMI pappiin yhteyttä, jos haluaa, mutta ei se irtisanoutuminen vaan onnistu...
t. ap
Itse en vaadi lapseni kummeilta mitään, en siis yhtään mitään.
En myöskään jaksa paneutua kummilapsiini. Suurin osa on jäänyt ihan vieraiksi. Eikä "syy" ole pelkästään minussa.
mä taas aattelen et kummius on vaan "nimi paperissa"
Mä en tarvitsis lapselleni ensimmäistäkään kummia!
Itse olen kolmen lapsen kummi. Näen heitä muulloinkin kuin lahjaa antaessa.
Viimeksi eilen näin kummi tyttöni ja maanantaina toisen kummi pojistani. Kolmannen kummilapsen näin kesäkuussa. Mökkeiltiin yhdessä. En näe heitä viikottain. Mutta yleensä spontaanisti, mutta silti usein. Saatan soittaa, että nähdäänkö tänään. Ei tuo ole minulle rasite. He ovat 8, 4 ja 1
On omiakin lapsia.
Minä en ainakaan kehdannut. Syynä oli se, että olin muutenkin persaukinen ja pelkäsin, kuinka paljon kummilapsi tulee maksamaan. Kun kaveri sitten pyysi kummiksi, en todellakaan kehdannut kieltäytyä. Illalla itkin (naurakaa vaan!!) ja laskin, että kummilapseni tulee maksamaan minulle monta kymppiä vuodessa, useita satoja seuraavien vuosien aikana. Se on köyhälle iso raha.
Onneksi tuloni ovat nyt paremmat, eikä kummilapseni saa minua todellakaan vararikkoon:) Olen iloinen, että minua pyydettiin kummiksi ja olenkin paljon tekemisissä kummilapseni kanssa. Hän on aivan ihana, koen suurena kunnia-asiana olla kummi. Eikä niitten lahjojen tarvitse tosiaan olla mitään kalliita.
Olen toki iloinen siitä, että minua pyydetään kummiksi ja mieluusti kohtuudella annakin aikaa ja muistan/tapaan kummilapsiani useita kertoja vuodessa - myös vähän kauempanakin asuvia. Nyt kummilapsia on jo neljä, mikä alkaa tuntua aika paljolta. Tiedän, että miehen puolelta ainakin pari kummipyyntöä on vielä tulossa. Suostun mielelläni, jos kummeille ei aseteta ihan kohtuuttomia vaatimuksia niin kuin olen kuullut joidenkin vanhempien tekevän.
olen kieltäytynyt kolme kertaa. En tosiaan ala "pakko"kummiksi, että lapset saisivat luterilaisen kasteen. Näistä kolmesta vanhemmista 2 ymmärsi, yksi loukkantui. T. kahden kummi (ja he ovat ihania kummilapsia!)
Tosiaan, ehkä tosiaan pitäisi kummius lopettaa jumalattomien lapsilta. Tai miten olisi seurakunnan "virkakummi", luotas järjestelmä, jossa virkakummi muistaa pyhäkoulut, rippijuhlat ja pitää vaikka kerran vuodessa joukkotapaamisen kaikkien kummilastensa kanssa, saisivat lapset edes joskus kuulla jumalan sanaa.
MUISTAKAA ETTÄ KASTE ON ERÄS SUURISTA KRISTILLISISTÄ JUHLISTA YKSITTÄISEN HENKILÖN ELÄMÄSSÄ. Seuraava on rippi ja viimeinen on kuolema.
Kummi lupautuu papin ja läsnäolevien edessä kasvattamaan lasta kristillisten arvojen mukaan ja kertomaan hänelle jumalan rakkaudesta.
Minullakin on samantyyppinen ongelma, eli olen useamman lapsen kummi ja koska itse uskon vapahtajaan, haluan kertoa tästä myös kummilapsilleni. Yleensä kaikki menee hyvin ja vanhemmat ovat kiitollisia, että joku kertoo asioista lapselle.
Eräät vanhemmat kuitenkin kielsivät minua kertomasta "höpöhöpö-valheita" lapselleen. Minä kyllä pahoitin mieleni, nämäkö olivat se mukava pariskunta, jotka tiesivät uskostani ja pyysivät minua lapselleen kummiksi. Ja tietävät kyllä mitä kristillisessä mielessä kummin tulee tehdä.
Joku tavalliselle ihmiselle avautumaton riitti tuo kummius on, ei kai kukaan nykyään odotakaan kummin tekevän mitään. minä suutun ainakin, jos kummi tulee jumalasta höpöttämään.
Minä en ainakaan kehdannut. Syynä oli se, että olin muutenkin persaukinen ja pelkäsin, kuinka paljon kummilapsi tulee maksamaan. Kun kaveri sitten pyysi kummiksi, en todellakaan kehdannut kieltäytyä. Illalla itkin (naurakaa vaan!!) ja laskin, että kummilapseni tulee maksamaan minulle monta kymppiä vuodessa, useita satoja seuraavien vuosien aikana. Se on köyhälle iso raha. Onneksi tuloni ovat nyt paremmat, eikä kummilapseni saa minua todellakaan vararikkoon:) Olen iloinen, että minua pyydettiin kummiksi ja olenkin paljon tekemisissä kummilapseni kanssa. Hän on aivan ihana, koen suurena kunnia-asiana olla kummi. Eikä niitten lahjojen tarvitse tosiaan olla mitään kalliita.
Ei lahjat ole "se juttu" kummiudessa. Itse näen, että kummi on aikuinen ystävä lapselle. ja jos lahjoja haluaa antaa, niin pienelle lapselle saa paljon kivaa muutamalla eurolla. Isommalle voi antaa lahjaksi yhteistä aikaa, tyyliin vien sut piknikille, Korkeasaareen... tai järjestetään kotona yhdessä lettukestit tai mistä ikinä nyt itten lapsi tykkääkään. Ihanaa, että olet löytänyt kummiuden positiiviset puolet!
Tosiaan, ehkä tosiaan pitäisi kummius lopettaa jumalattomien lapsilta. Tai miten olisi seurakunnan "virkakummi", luotas järjestelmä, jossa virkakummi muistaa pyhäkoulut, rippijuhlat ja pitää vaikka kerran vuodessa joukkotapaamisen kaikkien kummilastensa kanssa, saisivat lapset edes joskus kuulla jumalan sanaa. MUISTAKAA ETTÄ KASTE ON ERÄS SUURISTA KRISTILLISISTÄ JUHLISTA YKSITTÄISEN HENKILÖN ELÄMÄSSÄ. Seuraava on rippi ja viimeinen on kuolema. Kummi lupautuu papin ja läsnäolevien edessä kasvattamaan lasta kristillisten arvojen mukaan ja kertomaan hänelle jumalan rakkaudesta.
Kristillinen kasvatus on sitä, että opettaa sanomaan anteeksi, kiitos ja hyvää päivää. Ja elää itse esimerkkinä lapselle.
Löytyykö tästä Raamatusta jotain perusteluja, että lasta ei edes oteta kirkon jäseneksi ilman jotain kummia??