Lue keskustelun säännöt.
Miten voisi olla hyvä isä?
12.07.2009 |
Olen juuri tässä lähdössä armeijaan tosin iloisin ja tosin haikein mielin. Kaikissa armeijaan liittyvissä lapuissa sanotaan, että on kiva mennä vihreisiin, "jos siviili asiat ovat kunnossa". Uskon varmasti tuohon, mutta omalta osaltani ne eivät ole niinkään helpot.
Täytän juuri 20 vuotta ja noin 2 kuukautta sitten eronnut odottavan lapsen äidistä, koska elämämme alkoi menemään yhdessä niin sekaisin, että sellaiseen maailmaan lapsen ei olisi ollut hyvä syntyä. Itse silloin join paljon suruuni omien paskojen tekojeni takia häntä kohtaan ja osaksi siitä, että en olisi halunnut tulla isäksi (lapsemme ei ollut siis suunniteltu).
Tällä hetkellä minun ja lapseni äidistä tuntuu hyvältä, että erosimme, koska kummatkin olemme kasvaneet ihmisinä ja vahvistuneet siitä. Mä olen alkanut pikku hiljaa pääsemään alkoholista eroon ja muutenkin elämä menee parempaan suuntaan sillä osin. Jotenkin tasaisemmin....
Mutta arvoituksellinen pointti mielessäni on se, että voisinko olla silloin hyvä isä, jos emme ole yhdessä kun lapsi syntyy. Emme olisikaan se ydilliperhe jossa olen saanut itse kasvaa. Kuvittelin aina, että voisin tehdä ensin talon hankkia töitä ja rakentaa muutenkin elämän lasta varten, kuten vanhempani. Tiedän sen, että jos suhde olisi jatkunut, niin lapsi olisi joutunut elämään hyvin tasapainotonta elämää, mutta voinko olla siltikään hyvä isä, jos en ole mukana, jokaisen päivän arkiaskareissa? Missä on raja kuinka paljon lastaan nähdään ja kuinka paljon ei? Haluaisin vain antaa lapselleni parasta mitä vain osaan, mutta osaanko sitä eronneena?
Koska se perhe ajatus jotenkin ahdistaa, kun kuitenkin haluaisin vielä katsoa elämää ja samalla olla hyvä isä, mutta voiko näitä kaikkia edes saada? Vaadinko elämältä liikaa?
Pelkään, että joutuisin valitsemaan niin, että joko olet hyvä isä ja elät perheessä taikka sitten paska ja katsot vielä elämääsi, kuten muut nuoret jne... Päässä pyörii niin paljon asioita, joihin en saa tai osaa antaa vastauksia.
Kommentit (8)
että saat elämääsi paljon enemmän sisältöä pienen lapsen kautta, kuin kavereiden kanssa baarissa.
Tutustu vauvaan lomillasi. Päästä äiti yksin kauppaan, kahville, kampaajalle. Käy vaunulenkillä kun äiti ottaa päikkärit tai siivoaa. Näytä että välität!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Periaatteessa joo. Onhan niitä huonompiakin isiä jotka ei nää lastansa koskaan, mutta voi kyllä sanoa että etäisänäkin menettää paljon lapsen elämästä.
Sulla on vaastuu pienestä ihmisestä joka tulee rakastamaan sua yli kaiken. Sä olet vielä nuori ja sulla on vielä aikaa tehdä ja nähdä vaikka mitä. Se lapsi ei tule sulta viemään mitään pois vaan ennemminkin antamaan sulle paljon!
Sä kyllä pystyt olemaan hyvä isä kun vaan päätät niin.
hyvä isä niin kyllä sä pystyt. Elämä on valintoja. Sulle tulee aina eteen tilanteita joissa sun pitää valita. Otatko nyt tuopin kaljaa vai et. Kukaan ei sun puolestasi päätä, että älä ota. Se olet aina sinä itse joka päättää. Kaikkein helpointa sulla tulee elämässäsi olemaan jos teet oikeita valintoja. Teet vain sen mikä on oikein.
Tässä tapauksessa oikea valinta olisi, että otat vastuun siitä lapsesta. Ja kun otat vastuun niin löydät ne tavat joilla olla hyvä isä.
- pyri luomaan hyvä ja rauhallinen, avunantosuhde exääsi - älä jää kiinni hänen miehiinsä tai omaan elämäänsä, vaan ole hänelle kaveri. Hanki rakkaussuhteesi muualta.
- sovi itsellesi selkeästi mahdollisuus tavata lasta, kerro halustasi exälle ja kerro, että et halua kilpailla vaan osallistua
- anna lapselle aikaa itsesi kanssa; kun lapsi tulee sinulle, ole läsnä, älä pelaa, älä tsättää, puhu puhelimessa, tee askareita, rassaa autoa, vaan tee pikkuasioita, rakenna palikkatornia, lue satua, hengaa, puhele, halaa. Lapsi saa tällaisista ns. mitättömistä asioista eniten perusturvaa ja onnea. Voit hillua miten hillut, kun lapsi ei ole luonasi, mutta pyhitä lapsellesi varattu aika hänelle, niin voit elää muutoin rennosti ja ilman omantunnontuskia. Ei isänkään pyhimys tarvitse olla.
- Älä lupaa, mitä et pysty pitämään. Jos esim. kaverikeikka houkuttaa, kerro se rehellisesti exällesi. Älä valehtele lapselle, älä ole kännissä hänen kanssaan, älä sepitä tarinoita. Lapsi oikeasti hyväksyy sinut sellaisena kuin sinä olet, jos sinuun voi luottaa ja jos osoitat rakastavasi häntä. Mitään muuta ei oikeasti tarvitse.
Liika korkealentoisuus tai sellainen ajattelu, että sinun on muutettava elämässäsi kaikki, on uuvuttavaa eikä johda toimivaan suhteeseen. Väkivalta, alkoholi, huumeet, teinimeininki ei tietenkään sovi lapsen kanssa, mutta jos tapaat lastasi vain rajattuna aikana, voit edelleen kokeilla siipiäsi muina aikoina. Anna itsellesi aikaa, mutta uskalla myös tuntea ja kiintyä lapseen. Jokainen lapsi tarvitsee isän, vaikka vähän epätäydellisenkin ja on minusta hienoa, että jo nyt etukäteen mietit asiaa noin vakavalta kannalta!
Varmasti ihan pientä vauvaa voi tavata vain pienempiä aikoja, mutta miksei sitten myöhemmin voi olla ainakin joka toinen viikonloppu ja arkeakin, jos exäsi kanssa pääsette asiasta sopuun. Luulen, että jos teillä on rennot välit, tapaamiset onnistuvat useamminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähän keskenkasvuiselta kakaralta. Joi koska ei ollut valmis isyyteen. Oiva syy juoda!
varmaan erositkin tyttöystävästä sen takia, kun haluat vielä kokea ja perheidylli nyt ei kuulunut sun suunnitelmiin??
hienoa silti, että ryhdistäytyy jo ennen vauvan syntymää ja ajattelee lastaan ennen itseään.
Monelle parisuhteessa lasta yrittäneellekin miehelle tulee tuo vaihe, sitä kautta on kasvanut monta hyvää isää.
Tässä muutamia pointteja yh-äidiltä.
Ensinnäkin halu toimia lapsen parhaaksi. Nähtävästi tämä edellytys täyttyy, kun pohdit hyvää isyyttä.
Laillisuusasiat toiseksi: Tunnustat isyytesi. Sovit elatusmaksuista, etkä pihistele, sitten kun menet töihin. Vaadit yhteishuoltajuutta, jos koet että äiti voi tehdä epäsuotuisia päätöksiä. Ja et missään tapauksessa hankaloita äidin tekemiä päätöksiä siksi, että sinulla olisi yhteishuoltajuus.
Vietä aikaa lapsen kanssa. Alussa tietenkin hankalampaa, kun on vauva, eikä voi lähteä pois äitinsä luota, mutta jos pulloruokinnalla, niin voit ehdottaa että voisit hoitaa mm. öitä. Muutenkin, tarjoudu moneen kertaan auttamaan lapsen äitiä jo pelkästään kotiin liittyvissä asioissa. Muista, että vauva voi niin hyvin kuin hänen äitinsä voi. Käy kaupassa, imuroi pese vauvan pyykkejä lomillasi. Näitä voit tehdä, vaikket äidin kanssa asuisikaan. Kehu lapsen äitiä hänen äitiydessään.
Laitat isyytesi aina ensimmäiselle sijalle oli kyse armeijan lomista, rahasta tai toisten pilkan kohteena olemisesta. Ja ehdottomasti, lopetat sen alkoholin kanssa lotraamisen jos ei ole vielä kokonaan loppunut.
Talon ym. hankkimiset ovat sivuseikka siinä haluatko ja valitsetko lapsesi isänä olemisen olevan sinulle tärkeimmän roolin. Elämääkin ehdit tutkimaan, ja mikään ei estä sen tutkimista lapsen kanssa.