Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Määräilevä 8-vuotias lapsen kaverina:

Vierailija
16.06.2009 |

Puututteko eka-tokaluokkalaisten lasten leikkeihin jos näyttää,

että lapsillla jotain konflikteja tai jotain lasta "sorretaan" jotenkin. Vai saako noinkin isot lapset keskenään setviä omat juttunsa? Tyttöni kaveripiirissä on ongelmana eräs erittäin dominoiva ja määräilevä tyttö, sellainen johtajatyyppi, joka aina määrää roolit leikeissä. Ujommat lapset alistuu. Kannattaako puuttua ja sanoa, että kaikki saavat päättää joskus ainakin omasta roolistaan?

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
16.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit huomautta, mutta tuskin se pitkälle auttaa. Et voi kuitenkaan olla vahtimassa jatkuvasti. Ja jos leikki sujuu mukavasti, niin loppupeleissä sillä ei ole mitään merkitystä, että mikä rooli kenelläkin leikissä on.

Vierailija
2/24 |
16.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kerran tämä pomo oli määrännyt, että yksi lapsi sai kirkonrotassa koko ajan olla se etsijä. Ja tämä lapsi oli yrittänyt sanoa, ettei halua mutta pomo oli määrännyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nostan tätä keskustelua. Meillä on käynnissä vastaava tilanne ekaluokkalaisilla.

Vierailija
4/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kokemusta 7 v. likasta, joka milloin mistäkin syystä pakottaa pari hiljaisempaa poikaa istumaan samassa paikassa koko välitunnin. Kuuluu muka leikkiin, mutta on vain kyykytystä...

Vierailija
5/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuollaiseen esimerkkinä annettuun kirkonrotta kyykyttämiseen voi puuttua, mutta pitää kuitenkin hyväksyä lapsen temperamentti: passiivinen lapsi ei välttämättä edes haluaisi olla se johtaja.



Eli tilanteet vaativat aikuiselta hieman psykologista silmää: selkeään kyykyttämiseen pitää puuttua, lapsen temperamentin mukaisiin rooleihin ei pidä puuttua.

Vierailija
6/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Määräilee kaveripiirissä lähes kaiken. Komentelee, ja jakaa roolit. Tämä alkoi heti koulun alettua, ja selvisi että tyttömme on ensipäivistä alkaen ollut koulussa todella kiusattu:( Nämä kaverit joita määräilee, eivät ole samassa koulussa. Nyt käymmekin psykalla juttelemassa ongelmista.



Kannattaa miettiä onko määräilevä tyttö myös kiusattu ja yrittää näin hakea hyväksyntää ja huomiota. Jokatapauksessa, puutu asiaan. Ei ole kivaa kenenkään kannalta että vain yksi määräilee, oli se kiusattu tai ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun siskontyttö on samanlainen ja mä en voi sietää sitä. kun siskon muksut oli pieniä ja tämä nuorempi määräilevä huusi:äitiii, x tekee niin ja näin. siskoni torui aina isosiskoa, vaikka ei tiennyt mikä asian laita on. saikohan hän myös tästä kimmokkeen määräilyyn sen lisäksi ettei hänen äiti ole enää 4 vuoteen ollut kiinnostunut lapsistaan. määräilevien lasten käytökseen on varmasti monia erilaisia syitä, mutta kyseisellä tytöllä on miljoona muuta häiriökäyttäytymistä. en saisi vihata häntä, koska syynä on vain tytön kasvuympäristö ja olosuhteet. särkynyt lapsi.

Vierailija
8/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kolmosen kanssa aivan erimieltä.



Lapset vasta harjoittelevat elämistä yhdessä. Me aikuiset olemme sitäkin varten, että autamme päällekäyvää kuuntelemaan muita ja arempaa kertomaan mielipiteensä ja pitämään puolensa. Kun arka lapsi voi luottaa siihen, että aikuinen auttaa ja yksin ei tarvitse selvitä sekin lisää itseluottamusta. Erityisesti on tärkeää, että molemmat lapset saavat kokemuksen toisenlaisesta käyttäytymisestä.



Omilla lapsillani oli ihan uskomaton tyllerö kaverina eikä ainakaan heidän taitonsa riittäneet, että olisivat pärjänneet tuolle neidille. Tämä neitokainen ei ole juuri muuttunut, mutta kun jatkuvasti keskustelin omien lasteni kanssa miten erilaisissa tilanteissa voi sanoa ja tehdä he pikkuhiljaa oppivat pärjäämään. Tällä tytöllä on tapana käyttää aika hurjia manipulatiivisia konsteja saadakseen asioita läpi ja alussa itsekin olin mennä lankaan.



Hän saattaa itkeä aivan hillittömästi, kieriskellä maassa, uhkailla, tulla pitämään sadetta koska "avaimet ja kännykkä jäivät kotiin", kertoa pihapiirin lapsille että joku aikuinen on sanonut että lasten tulisi leikkiä tänään parkkipaikalla koska pihalle on suihkutettu jotain näkymätöntä hoitavaa ainetta ja se voi olla vähän myrkyllistä. jne

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jottai vikaa tollasissa kakaroissa on. tommosia sairaita juttuja sepittelee.

Vierailija
10/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

haukutaan, lyödään, tönitään tms. Mutta tuollaiset pikkuriidat ym annan lasten itse setviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos jotakuta selvästi sorretaan/kyykytetään kuten tuosssa kirkonrotta jutussa, silloin puuton.

Vierailija
12/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

"pikkuriita", mitä näkee päivittäin. Lasten kaveriporukassa on lähes aina joku pomo, joka yrittää määräillä. Kyllä se näiden "nössyköiden" on ihan oikeasti hyvä oppia pitämään puolensa, jos eivät tykkää jonkun määräämistä säännöistä niin lähtevät sitten leikistä pois eivätkä alistu tuollaiseen! Kyllä se pomputtaja pian oppii että ei kannata määräillä kun sitten ei ole kavereita. Opettakaa ne lapset pitämään puolensa, ette te voi olla heitä kokoajan elämässä puolustamassa! Erijuttu joidenkin 3-vuotiaiden kohdalla, mutta kouluikäiset on jo eri juttu! Ja samoin näitä pomputtajia pitää neuvoa, että ei saa määräillä, mutta kuten tuo "nössykkyys" niin myös se määräily on aika pitkälti luonteenpiirre. Eli ei se määräilijä aina siinä ole se "bad guy", hän vaan on mitä on. Onneksi noita lasten luonteenpiirteitä voi kuitenkin vähän yrittää muuttaa suuntaan ja toiseen, ujoja reippaammaksi ja pomoja suvaitsevaisemmiksi. Mutta sitä ei pidä tehdä niin että puuttuu johonkin leikkiin ja päättää lasten riidat heidän puolestaan, ellei kyse ole kiusaamisesta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

heidät tulee laittaa ruotuun.

Vierailija
14/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

joka ei ikinä uskaltanut sanoa mitään! Enkä vieläkään uskalla, aikuisenakaan! Ja kärsin siitä tosi paljon! 14

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

näitä määräilijöitä. Minusta on ihan selkeästi kyykyttämistä esim. tuo kirkonrotta juttu. Ei kai tuo "pomo" opi ikinä ottamaan muita huomioon jos aikuiset ei puutu siihe!

Vierailija
16/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

näitä määräilijöitä. Minusta on ihan selkeästi kyykyttämistä esim. tuo kirkonrotta juttu. Ei kai tuo "pomo" opi ikinä ottamaan muita huomioon jos aikuiset ei puutu siihe!

nimenomaan sanoin, että siihen luonteenpiirteeseen pitää puuttua! Mutta se pitää ymmärtää, että se on luonteenpiirre, ei ilkeyttä. Tämän olen tajunnut vasta omien lasten kavereiden myötä. Tottakai aikuisten pitää puuttua tuollaiseen pomottamiseen, mutta lasta kasvattamalla, ei leikkiin puuttumalla. Eli kotona sille määrääjälle puhutaan, miten toisten kanssa toimitaan. Uudestaan ja uudestaan. Lasten on hyvä oppia puolustamaan itseään! Voi kun itsekin olisin oppinut, oikeasti ei ole kivaa olla luonteeltaan sellainen "nyssykkä" joka ei uskalla sanoa vastaan.

Vierailija
17/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaan manipulointia ja valehtelua johon aikuisen tulee puuttua.



Mutta lasten temperamentin mukaisiin rooleihin ei tulisi liikaa puuttua. Ujon lapsen itsetuntoa ei todellakaan kohota se, jos vanhempi tulee leikkiin puuttumaan roolijakoon. Lasta voi - ja pitää - tukea kotona, antaa erilaisia keinoja pärjätä kaveriporukassa, mutta lapsen luonnetta ei voi - eikä saa - muuttaa.

Joillekin vanhemmille tuntuu olevan hirvittävän kova pala se, ettei se oma lapsi olekaan joukon johtaja vaan se, joka on johdettavissa.

Lapsen itsetuntoa kohottaa se, jos hän omin keinoin huomaa pärjäävänsä, hoitovansa tilanteen.



Ja puhun tilanteista, joissa on ns. normaaleja rooleja, en tilanteista joissa yksi tai useampi lapsi manipuloi ja kyykyttää tahallisesti porukkaa. Ihan pieniä lapsia tulee ohjatakin enemmän, mutta he eivät liikukaan vielä yksin kavereiden kanssa.



Varsinkin eskari- ja kouluikäisten kanssa kannattaa sitä liekanarua löysätä ja antaa lapselle keinoja itse selviytyä tilanteista - niitä keinoja lapsi nimenomaan tarvitsee.



Tässä pihapiirissä on muutama pomottaja, joista yksi yrittää myös manipuloida melko rankasti. Lapseni asemaa ei auta se, että äiti menisi ja puuttuisi tilanteisiin (senkin tietenkin tarpeen tulleen teen jos manipulointi on kyykyttävää) vaan lastani on nimenomaan auttanut se, että olemme kotona jutelleet selviytymis- ja toimintakeinoista, miten toimia, mitä tehdä.



Oma lapseni on muutamaan otteeseen lähtenyt leikistä kun kyykyttämistä on ollut liikaa - ja kas kyykyttäjä on lopettanut. Jos vanhempi olisi vain puuttunut asiaan, kyykyttäminen olisi jatkunut nurkan takana. Nyt kyykyttäjä jopa oppi omasta käytöksestään jotain. Ja kyykyttäjä sai aimo annoksen lisää itseluottamusta ja toimintamallia ongelmatilanteisiin.

Vierailija
18/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä kyykyttäjä

Vierailija
19/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

On juuri sellainen asia, mikä pitäisi saada loppumaan koko kylä kasvattaa- periaatteella.



Eihän kukaan ole varma, että tämän kyykyttäjän vanhemmat tietää tyttärensä toimivan sillä tavalla.

Vierailija
20/24 |
17.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

On juuri sellainen asia, mikä pitäisi saada loppumaan koko kylä kasvattaa- periaatteella. Eihän kukaan ole varma, että tämän kyykyttäjän vanhemmat tietää tyttärensä toimivan sillä tavalla.

oma lapsi luonteeltaan on. Aika harva lapsi on sellainen että on kotona tosi ujo ja arka, ja sitten kavereiden kanssa kyykyttää minkä ehtii. Kyllä sitä temperamenttia silloin varmasti kotonakin löytyy... Ja kyllähän sitä vanhemmat varmasti sen verran lastensa kaverisuhteita seuraavat (kyläilyt ym) että näkevät miten se oma lapsi suhtautuu muihin. Luonteenpiirteitä ei tosiaan saa ryhtyä muuttamaan, mutta niitä pahimpia särmiä voi -ja pitää- kyllä hioa. Ja samoin ujoilla sitä itseluottamusta pitäisi saada lisää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kahdeksan