Lue keskustelun säännöt.
Pahoitinko anopin mielen turhaan?
16.06.2009 |
Olen raskaana ja maha on jo melkoisen iso. Olen ollut aina tarkka "omasta tilastani", kroppani yksityisyydestä jne. En esim. tykkää halata spontaanisti muita kuin miestäni, ja muutenkin vain läheisten halailu tuntuu mukavalta. Anoppiakin olen vain kätellyt.
Tänään näin anoppia ja hän sanoikin heti, että voi miten iso maha jo on ja tuli kädet ojossa mahan kimppuun. Liikahdin taaksepäin ja sanoin aika kiihtyneesti, että älä koskke mun mahaan. Anoppi suuttui tästä (?!) ja alkoi mököttää. Sanonpa vielä, että jos henkilö olisi ollut täysin vieras, niin raktioni olisi ollut paljon voimaakkaampi.
Olinko nyt ihan kamala? Anoppi ei ymmärtänyt minua vaikka selitin, miten tarkka olen reviiristäni...
Kommentit (26)
älä vaivaa liiaksi päätä asialla.
Voit sanoa suoraan, että tarkoitus ei ollut olla töykeä, mutta ahdistaa, kun ihmiset koskettelevat.
Mä olin vallan hölmistynyt, kun imetin poikaani ristiäisissä ja äitini tuli puristamaan tissiäni, ettei poikani tukehdu. Sanoin vaan, että zop zop, tässä menee mun raja. Toivoisin pikkasen yksityisyyttä. Hyvässä hengessä jatkettiin.
Ahdisti välillä myös kun kavereiden lapset tuli pällistelemään imetystä, osa vanhemmista kysyi, haittaako, osa ei. Aluksi häiritsi, mutta siihenkin tottuu. Ehkä se on lapsistakin ihmeellistä, miten vauva saa ruokaa.
Eli ymmärrystä ja suorapuheisuutta.
Uskon myös, että anoppi oli lähinnä innoissaan ja hiukan nolostui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä usko, että luonteesi on anopille täysin uusi juttu...
Saas nähdä, millainen tulevan lapsesi läheisyydentarve on... Toiset lapset suorastaan liimautuvat äitiin, kun taas toiset tarvitsevat enemmän etäisyyttä.
Mulla meni siinä, että halusin hoitaa imetyksen yksikseni ilman ulkopuolista seuraa.
en antaisi lääppiä vatsaani. Anopin höyrähdyksen nyt voisi sietää ainakin jos kyseesä on ensimmäinen lapsi. Voithan selitellä tulevalle mummolle vähän reaktiotasi, jos tilanne jäi vaivaamaan.
Tämä kyllä karkoittaa aika hyvin tunkeilijat:
Kerran (oman puoleni) sukulainen täysin yllättäen nosti paitaani ja taputti mahaani "Mitäs tänne kuuluu?". Maha ei ollut iso, sellainen pieni kumpu vasta, mutta minusta oli röyhkeästi tehty. Tein sitten saman tempun tälle sukulaiselle, joka sattui olemaan vatsakkaampi ja helahti aivan punaiseksi. Ehdotin sitten tyynesti että pidetäänkö jokainen huoli omasta mahastamme ja anneta toisten vatsojen olla.
Itse olen joskus taputtanut takaisin mahansilittelijää eikä vastedes ole sama tyyppi taputellut.
jopa viattomasta kosketuksesta? (vieraiden tervehdyksestä tai muista hyvistä tavoista puhumattakaan.)
Keski-Euroopassa asuvana en voi ymmärtää..
Ymmärrän molempia. Oma anoppini ei ole ikinä yrittänyt koskea vatsaani vaikka on muuten oikein kultainen, joten ei ole henk koht kokemusta. Ekassa raskaudessa koskettelu tuntui oudolta, esim työkavereiden ym. Mutta toisessa se ei enää hetkauttanut lainkaan. Nyt itsekkin tosi herkästi meinaa koskea kavereiden vatsoja, kun vaan kaipaa itse sitä ihanaa vatsaa ja vauvaa niin kovasti. Mutta ylensä muista kyllä kysäistä että sopisiko hieman koittaa vatsaa. Mielestäni teille molemmin puolinen ymmärrys olisi paikallaan :)
Naurattaa vieläkin kun ekassa raskaudessa yks nuori työkaverini kysyi että kestikö kauan ennen kuin tulit raskaaksi. Loukkaannuin tuosta jostain syystä aika paljon, ehkä tuntui kuin olisi aika vieraalla kertonut intiimeistä asioista. Mutta toisen kohdalla kaikki tuollainen jo jäi, ja nykyään oma käyttäytyminen vain naurattaa :)