Vierailija

Tämä lypsyjakkara oli aikanaan mummolassani vanhanajan ruokakomerossa. Kävimme serkkujeni kanssa tämän avulla rusinavarkaissa mummolta salaa: jakkara oli juuri sopivan korkea, että meistä vanhimmat ylettyivät herkkuhyllylle. Kun mummolani sitten myytiin ja irtaimistoa huutokaupattiin, huusin kilpaa serkkuni kanssa jakkaraa omakseni ja hintaakin kertyi melkoisesti yhdelle tuolille! Voitin lopulta ja nyt jakkara on kunniapaikalla omassa keittiössäni. 1-vuotias tyttäreni harjoittelee kovasti jo sille kiipeämistä. Olen säilyttänyt jakkaran alkuperäisessä maalissa ja se on rakkain muistoni edesmenneestä mummostani.

Anna oma arvosana
0
Ei vielä ääniä

Kommentit (0)