Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lähdit niin yhtäkkiä, ja oliko åäätöksesi pitkän harkinnan jälkeen tehty lopullinen päästös, vai teitko sen äkillisesti. Ei ihme jos tunnet sen jälkeen syyllisyyttä. Syyllisyyden tunne johtuu siitä, että tunnet rakkautta häntä kohtaan. Jos sinulla ei ole aihetta pelätä miestäsi, niin koita saavuttaa jonkunlainen välirauha ja sopu miehesi kanssa. On helpompaa erota sovussa kuin riidassa ja epätietoisuudessa.

Tästä on jo puhuttu pidempään. Olen myös sanonut, että miehen juominen sotkee terapiani, joten jos haluaa juoda, minun on muutettava muualle toipumaan. Tuntisin syyllisyyttä, jos jättäisin kituvan käärmeen tienpenkkaan, vaikka en rakastaisi kys. käärmettä. Mies haistatteli minulle, eli tuskin haluaa mitään rauhaa itse. En rakasta. Pelkään ja säälin.

Ap

Muista sääliä itseäsi enemmän! Nuo ovat parantumattomia. Ei sille voi mitään. Ja jos nyt niin oudosti kävisi, että hän joskus myöhemmin paranisi jonkun toisen kanssa, hyvä heille.