Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mulla on ollut enemmän ja vähemmän koko elämä tota :O

Välillä tulee välähdyksiä jostain menneestä. Jään hetkeksi niitä pohtimaan ja sitten ravistelen itseni irti. Vaihdan väkisin mieleeni jotaki muuta ajateltavaa. Vaihdan television kanavaa, tai jotain

Enkä ole myöskään koskaan saanut terapiaa, ja olen kans tollanen reipas/ työorientoitunut

mutta en usko että nämä koskaan poistuu mielestä. ei ennen kuin olen dementoitunut eikä varmaan sittenkään

Reipas suorittaminen on tyypillistä käyttäytymistä traumatisoituneelle. Suoritetaan, jotta saadaan näennäistä hyvää oloa ja suljetaan traumat poissa mielestä. Itseään ei arvosta ilman suorittamista. Jos päätyy elämäntilanteeseen, jossa ei voi suorittaa, tulee täysi henkinen romahdus.

Paras mittari sille, onko henkisesti terve, on se, voiko olla yksin kotona itsensä kanssa ilman tarvetta tehdä mitään tai pelastaa muita. Siten, että samaan aikaan on hyvä olla.

Toisaalta niitä maailman pelastajia tarvitaan. Muuten paha saa vallan ja sitten on kaikilla meillä traumoja.