itkua pidätellen jätin lapseni hoitoon ja menin itse vastaanottamaan toisia lapsia omalle työpaikalleni.



Kyllä se työpäivä valitettavasti vie mehut myös tässä työssä, kuten kaikessa muussakin varmaan. Tuntuu välillä todella riittämättömältä olo, kun ne mehut on vienyt muut kuin omat lapset.



Toisaalta toisten lapsia on ihan eri asia hoitaa kuin omia. Suhde hoitolapsiin on pääasiassa ammatillinen, mutta lämmin. Niitä omia kuitenkin rakastaa sydämen pohjasta ja heidän eteen tekee kaikkensa. Jotkut hoitolapsetkin tulevat läheisiksi kyllä.



Kun tulee kotiin työpäivän jälkeen niin on ihana huomata miten "normaaleja" omat lapset on...