Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua huvittaa kun täällä palstalla oli vähän aikaa sitten keskustelu twerkkauksesta. Suurin osa kommentojista oli sitä mieltä, että twerkkaus on noloa, häpeällistä ja alentaa naisen arvoa. Tuollaiset kommentit sai vielä valtavasti tykkäyksiä. Mutta nyt tässä ihan pokkana sanotaan, ettei suomalaisilla ole häveliäisyyttä kulttuurissa? Että naisen keho on luonnollinen, eikä sitä saisi hävetä (=voi paljastella miten huvittaa). Mikä sitten siinä twerkkauksessa on niin noloa valtaväestön mielestä? Siinähän vasta nainen on puhtaasti häpeilemättä kehoaan?! Suurin osa suomalaisista myös paheksuu instamisuja, jotka paljastelee instassa! Suurin osa suomalaisista olisi nolona, jos oma äiti, sisko tai tytär ryhtyisi strippariksi....miksi? Eihän valtaväestön kulttuurissa muka hävetä naisten kehoa?

Rinnastatko romaniväestön häpeäkulttuurin (esim. vessassakäyntijutut, peittävät vaatteet, hamepakko, puhumattomuus tietyistä asioista) siihen, että valtaväestö pitää strippaamista ja itsensäpaljastelua nolona?

Ei varmaan kukaan ole väittänytkään että on pitäisi kulkea alasti pitkin kyliä, mutta se, että kasvatetaan häpeämään omaa "likaista" kehoa ei ole ok! Miten joku voi olla näin yksinkertainen, ettei näe eroa näissä?

Rautalangasta: Normaali, itseään kunnioittava häveliäisyys on täysin eri asia kuin jatkuva häpeäminen.

Häveliäisyys on täysin kulttuurisidonnainen juttu. Se mikä on normaalia häveliäisyyttä yhden mielestä on toisen mielestä liikaa, ja toisinpäin. Eri kulttuureissa on eri normit. Esim. muinaisilla minolaisilla oli erittäin mielenkiintoiset asut muinoin. Naisilla oli pitkät hameet ja kaikki, mutta rinnat oli täysin paljaana ja tyrkyllä. Nykysuomalainen kokisi tuollaisen asun noloksi, mutta minolaisille se oli normaali, eikä siinä nähty mitään vikaa. Sama juttu joillakin afrikkalaisilla heimoilla, naisilla oli vain lehdistä tehty lyhyehkö hame, ei muuta. Jotkut aboriginaalit Papua Uusi Guineassa kulki (kulkee) kalut paljaina. Eli näitten näkökulmasta suomalaisten häveliäisyyskulttuuri on liian tiukka.

Kyllä näin on. Se, että jokin asia kuuluu kulttuuriin ei tee siitä hyväksyttävää. Sinusta varmaan tyttöjen sukuelinten silpominenkin on vain kulttuurisidonnainen juttu? Jossain päin maailmaa sukuelimet silvotaan, jossain ei. Ollaan kaikki niin ihanan erilaisia!

Sinulla tuo juttu lähtee laukalle lyhyessäkin viestissä.

Mikä tässä viestissä meni överiksi? Varmaan tiedät, että sukuelinten silpominen on joissain kulttuureissa hyväksyttävää? 

Haluaisin kuulla järkiperusteluja sille, miksi romanikulttuurissa toimitaan tällä tavalla, vaikka kaikki parempi tieto on nyky-yhteiskunnassa käden ulottuvilla. 

Ihan sivusta totesin, en ole kukaan noista aiemmin kommentoineista tässä alaketjussa. Sinut tunnistaa viestiesi kauhistelevasta sävystä ja huutomerkkien viljelystä sekä siitä, että sotket kaikki maailman asiat keskusteluun, sellaisetkin joilla ei ole mitään tekemistä romanikulttuurin kanssa.

Aikaisempi kommentoija totesi pukeutumisen kulttuurisidonnaisuuden. Ympärileikkaukset ei liity mitenkään siihen.

Turhauttavaa keskustella, kun kysymyksiin vastataan kiertelemällä ja kaartelemalla sanomatta oikeastaan juuri mitään. Varmasti turhautumiseni paistaa läpi, en ihmettele. Suututtaa kun lapsista jätetään huolehtimatta jonkun käsittämättömän kulttuurin varjolla.

Jatkan vielä: Eikö sinua kauhistuta se, että kulttuuri nostetaan tärkeämmäksi asiaksi, kuin lapsen terveys ja hyvinvointi? Eikö prioriteetit ole tällaisessa kulttuurissa hieman hukassa?

T. Se, joka kauhistelee ja viljelee huutomerkkejä

Kysymyksesi sisältää presupposition, joka on itsessään väärä. Voin minäkin kysyä sinulta, oletko jo lakannut puolisosi hakkaamisen. Kyllä vai ei?

Suo anteeksi. Tylsää, että keskustelu tyssää väärinmuotoiltuihin kysymyksiin. Tässä siis avoin kysymys, niin aivot ei mene solmuun sinullakaan:

Mitä mieltä olet siitä, ettei kulttuurissa sallita lapsen puhua kokemastaan seksuaaliväkivallasta omille vanhemmilleen? Koetko, että tämä on oikein? Mikäli kyllä, miksi olet tätä mieltä?

Miten niin ei sallita? Kulttuurissa on sellainen tapa, ettei seksuaalisuudesta puhuta sukupolvien välillä. Jos tämä ohjaa olemaan kertomatta juuri omille vanhemmille väkivallasta, niin se voi olla ikävä asia tai sitten ei. Monesti vaikeista asioista on helpompi puhua muille kuin niille, jotka ovat kaikkein lähimpänä. Tämä pätee muihinkin asioihin kuin hyväksikäyttöön.

Ei ole valkolaistenkaan keskuudessa yleistä tai luontevana pidettyä kertoa vanhalle äitimuorille ns. fetisseistään, seksileluistaan tai mitä viimeksi tapahtui sängyssä kumppanin kanssa. On universaalia, että seksistä ja seksuaalisuudesta keskusteleminen tuntuu vaikealta juuri vanhempien kanssa. Tämä johtuu samasta syystä kuin miksi lähisukulaisia kohtaan ei tunneta seksuaalista himoa.

Sen sijaan, että koko ajan penätään vastauksia kysymyksiin, joihin kukaan yksittäinen kommentoija ei ole velvollinen vastaamaan (Romni ei ole enää paikalla), voi ajatella itsekin ja ottaa selvää.

Jeesus... Kyllä se on yksiselitteisesti ikävä asia, että lapsi ei voi kertoa kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta vanhemmille.

Vaikka unohdettaisiin seksuaalisen väkivallan kaltainen ääri-ilmiö, tekeehän tuo käytäntö aikuiseksi kasvamisesta vaikeaa. Miten tyttö oppii kuukautisista? Kavereiltaan? Saa varmaan todella hyvää ja oikeaa tietoa.

Miten tyttö ilmaisee vanhemmilleen että tarttisi ostaa siteitä ja rintaliivit, jos aiheesta ei voi puhua?

Tai miten pojat ja märät unet? Kavereiltako siitäkin opitaan?

Seksivalistus, ehkäisyvalistus?

- koulun terveystiedon ja biologian tunneilta, kouluterveydenhoitajalta, muutamia vuosia vanhemmilta nuorilta sukulaisnaisilta, joillakin oma äiti neuvoo, vaikka siitä ei koko maailmalle huudella, sitten on netissä todella paljon luotettavaa tietoa aiheesta

- nuoret saavat vanhemmilta rahaa ostoksia varten, isosisko ja vanhempi serkkutyttö tai oma äitivanhinkin voi antaa alussa siteitä

- koulusta ja netistä kuten yllä mainittiin, osaavat kaaleetkin googlettaa, ehkäisy on sallittua, silti osa hankkii lapset ehkä nuorempina kuin valtaväestö keskimäärin, jonkin verran on teiniäitejä, joka on enemmän oma valinta kuin tiedon puutetta, jotkut äidiksi vasta noin 30 v., lapsia on yleensä 2 - 3, suurperheet on suomessa romaneilla nykyään harvinaisuus

Sanoit, että jotkut äidit myös kertovat, vaikka eivät sitä huutele. Oletko itse sitä mieltä, että tavat ovat "vanhentuneita" ja kaipaavat päivitystä?

Onko sinulla itselläsi lapsia? Jos on, miten itse toimit? Ei ole pakko vastata, ellet halua.