Yleensä en ole ensimmäisenä epäilemässä asiantuntijoiden totuutta, mutta yksi tällainen alue on psykiatria osittain ja muu sairaanhoito, jossa määrätään keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Näiden lääkkeiden vaikutusten kohdalla olen taipuvaisempi luottamaan potilaisiin kuin lääkäreihin. Syynä on yksinkertaisesti, että potilailla on ensikäden kokemus lääkkeiden vaikutuksista, mutta lääkäreillä ei. Nämä lääkkeet ovat suurelta osalta olleet olemassa vasta muutaman vuosikymmenen eikä niiden vaikutuksista ihmisillä siten voi vielä olla luotettavaa tutkimustietoa. Yksittäisten potilaiden kokemukset ovat tärkeässä osassa.
Esim. serotoniini ja haloperidoli, jotka muodostavat ison osan rungot psykiatrian alan lääkityksessä, ovat olleet käytössä 1950-luvulta lähtien eli reilut 60 v., tehty isoja tutkimuksia monissa eri maissa. Monet kipulääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, esim. parasetamolilla on tällaisia vaikutuksia. Epilepsialääkkeet vaikuttavat erittäin laajasti keskushermostoon, samoin migreenilääkitys.
Esim. serotoniini ja haloperidoli, jotka muodostavat ison osan rungot psykiatrian alan lääkityksessä, ovat olleet käytössä 1950-luvulta lähtien eli reilut 60 v., tehty isoja tutkimuksia monissa eri maissa. Monet kipulääkkeet vaikuttavat keskushermostoon, esim. parasetamolilla on tällaisia vaikutuksia. Epilepsialääkkeet vaikuttavat erittäin laajasti keskushermostoon, samoin migreenilääkitys.