Vierailija kirjoitti:

Minulla ei mitään suurta tunnesidettä miehen lapsiin, vähän pilalle hemmoteltuja prinsessoja, tottuneet saamaan mitä haluavat ja pitävät vanhempiaan varpaillaan kokoajan. Mutta ei ne minua niinkään ärsytä, enemmän ärsyttää niiden äiti joka on kokoajan yhteydessä sopimassa milloin mitäkin ja suunnittelemassa meidänkin puolesta miten asiat hoidetaan. Hänen pillinsä mukaan taiteilu on siis se mikä tässä kuviossa ärsyttää, sekä minua että miestä. Mies ei uskalla kampoihin laittaa, vaan jos exä ilmoittaa että lapset haluaa sitten kalapuikkoja ruuaksi niin niitä tehdään. Parhaimmillaan antaa ohjeenkin miten moiset kuuluu prinsessoille paistaa. Lapsia viedään milloin minnekin terapiaan ja kokoajan joku ongelma käsillä, mistä ilmoittaa meille. No joo, toki ne on hyvä olla tiedossa mutta toisinaan kummastelen miksi pitää jokainen huoneen siivoamatta jättäminen informoida, näitä tämänkaltaisia väliaikatietoja siis tulee päivittäin.

Toivoisin että lapset olisi meillä kun ovat ja exällään kun ovat ja molemmissa elettäisiin omilla tavoillamme. Että exä voisi ottaa vastuun lapsista itselleen silloin kun ne ovat siellä eikä tarvitsisi montaa kertaa päivässä olla yhteydessä. Ei vaan onnistu. Exä nuohoaa kiinni kokoajan ja välillä tuntuu että on miehen ja lasten lisäksi parisuhteessa miehen exänkin kanssa.

En katsois tuollaista touhua päivääkään. Enkä miestä joka ei laita exälle rajoja. Teidän elämä ei hänelle kuulu, eikä hänen kuulu kontrolloida mitään. Vika on miehessä joka ei uskalla erota exästään ihan oikeasti. Mun miehen ex alkoi myös määräilemään. Hänelle tehtiin kyllä heti selväksi ettei hän voi päättää, ohjeistaa ja kontrolloida meidän elämää. Toiveita voi toki esittää. Kun lapset on meillä pidempään, hänellä on lupa soittaa kaks kertaa viikossa. Lapsilla tietysti aina.