Samantekevää, mutta ongelma on sama. Jos pyörii jatkuvasti netissä niin, ettei saa nenäänsä irti laitteista silloinkaan, kun pitäisi ja on muita ihmisiä paikalla, niin se on ongelma.

Traagista se on, jos olisi oikeitakin ongelmia, ja niiden ratkaisuja ei saa etenemään, mutta sen sijaan käyttää aikansa suuressa määrin siihen, että pohtii toisten kuvitteellisia ongelmia. Se on muuttamista asumaan pilvilinnaan, kun maanpäälläkin olisi tehtäviä ja todellisia ihmisiä, joilla olisi halua keskustella.

Ikävintä se on, jos on vielä lapsia, jotka kaipaisivat seuraa, mutta äiti lojuu päivät toisensa jälkeen netissä. Siinä jää oikea elämä elämättä.

Elämässä ei ole tärkeää osata ratkaista toisten mielikuvituksellisia suhdesotkuja netin  keskusteluryhmissä, vaan se, että kirjoittaa itse oman elämänsä tarinan ja edistää itse omia unelmiaan toimimalla niiden eteen joka päivä.

Todellisuudentajulla, oikean elämän ongelmanratkaisutaidolla ja kyvyllä tehdä itsensä tyytyväiseksi pienillä asioilla on paljon painoa siinä, miten oma elämä oikeasti sujuu.

Itsensä viihdyttämisellä netissä tekee psyykkeelleen saman kuin ihminen, joka menettää lihaksensa, koska ei liiku. Ajautuu ajelehtimaan ja tuhlaa elämänsä päivät nettikeskustelujen satunnaisotantaan. Ihmiselle on annettu tunne, järki, intuitio, taipumuksia ja lahjakkuuksia ja kyky luoda ihmissuhteita johonkin tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Se on elämän tarkoitus, että käyttäisi niitä johonkin muuhun kuin satunnaiseen ajelehtimiseen.

Mitä tapahtuu, kun ihminen alkaa pääsääntöisesti viihdyttää itseään kaikella mahdollisella vapaa-ajalla ja vähän työajallakin? Ihminen taantuu henkisesti ja käteen ei lopulta jää mitään.

Mitä jää käteen, kun tällä tavalla elää vuosikausia? Mitä oppi nettikeskusteluista? Miten ne rakensivat omaa elämää? Tuliko todellisia ihmissuhteita?

Ja millaisia lapsia kasvattaa tämä nenä kiinni laitteissa sukupolvi? Samanlaisia saamarin sohvaperunoita, joilta uhkaa jäädä toteutumatta se elämä, joka on heille mahdollisuuksineen annettu. Sitä vaan katsellaan laitteista toisten elämää ja kommentoidaan.