Vierailija kirjoitti:

En käsitä miksi suuri osa kirjoittajista pitää nalkutusta (saman asian toistamista yhä uudlleen) normaalina. Olen nainen ja minusta on selvää, etten minä eikä toinen nalkuta, sillä se kyllä vie kaiken ilon ja onnen arjesta. Kun kumppania olen valinnut, olen tehnyt selväksi että minä en sitten nalkuta, vaan sanon kerran tai kaksi asiasta joka on minulle todella tärkeä( ja kun asiaa miettii, niin sellaisia asioita ei ole todella paljon. Esimerkiksi on naurettavaa tehdä ongelma vaikka siitä astianpesukoneen täyttötavasta tai vessanpytyn kannen asennosta tms.) ja oletan että asian tärkeys silloin ymmärretään. Jos kertyy niitä todella tärkeitä asioita paljon, jotka eivät toimi, se on moro. Jos toisen taso on sitä luokkaa, ettei saa pyykkejään edes pyykkikoriin, jonka osaa lapsikin, niin minkä kumman tyyppien kanssa te oikein elätte? Jos mieheni hoitaa kotitöitä hänen tavallaan, se sopii minulle enkä tosiaan tee ongelmaa jostain sohvatyynyjen väärästä asennosta tai eilaisesta imuroinnista jne. Kyllä aikuisten ihmisten pitää ymmärtää ihmisten väliset erot toimintatavoissa. Jos ei ymmärrä, parempi elää yksin. Jos toinen siivotessaan ei pilkulla viilaa pölyn pyyhintää, ei siihen todellakaan maailma kaadu. Elämä on kompromisseja. Täysin vastakkaisesti toimivat ihmiset eivät taas sovi yhteen ja silloin molemmista tulee onnettomia. Se joka nalkuttaa, oli mies tai nainen ei käsitä sitä että toinen ei ole kuuro, kun samaa asiaa jankuttaa. Vika on muussa,eikä tilanne nalkuttamalla kohene, päinvastoin. Ihminen joka välittää toisesta, tekee omasta halustaan asioita, joilla keventää toisen päivää. Jos jompikumpi osapuoli ei tee tai toinen jatkuvasti jäkättää joka asiasta, on parempi lähteä nostelemaan.

Aivan tutkitustikin kotitöiden tekeminen hiipuu miehillä lasten syntymän jälkeen. Etukäteen on vaikea ennustaa, kuka niistä suhteen alkuaikoina tasa-arvoisesti kotitöitä tehneistä miehistä muuttuu lasten myötä itsekin hyysättäväksi. Kun on lapset, sitä yrittää pitää liiton kasassa ja saada toisen osallistumaan, eikä sano suoraan se on moro.