Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan sama, pitääkö joku minua oikein miesten miehenä vai nössönä. Jos ei seura kelpaa, siinä ei ole mikään pakko olla. M25

Vaikutat tämän viestin perusteella vähemmän nössöltä kuin nuo muut kommentoijat.

Omilla jaloillaan seisova, muiden mielipiteistä huolimatta itseään arvostava mieshän nimenomaan on vahva ja hänellä on hyvä itsetunto. Mutta kun kaikki miehet eivät ole vahvoja - osa on kasvanut monien naisten tavoin perheessä, jossa hänelle ei ole muodostunut hyvää kuvaa itsestään eikä hän ole koskaan oppinut käsittelemään ongelmiaan rakentavasti. Kuitenkin jokainen haluaisi tulla hyväksytyksi omana itsenään. Naiselle ulkonäköpaineet ovat kovempia, mutta lapsuudessa/nuoruudessa maahan poljettu itsetunto on miehelle kovempi paikka, koska yhteiskunnan rooliodotukset ovat sellaiset, että nössö mies (huono itsetunto) on hylkiö, ja toisaalta ongelmansa myöntävä mies on heikko. Moni mies ajautuu pakenemaan näitä ongelmia pulloon. 

Jostain syystä vedän puoleeni juuri kuvailemasi kaltaisia miehiä. Suhteet kuitenkin kariutuvat, koska huomaan aina lopulta olevani miehelle terapeutti ja äiti. Juu, olen ammatiltani sairaanhoitaja ja ehkä siksi minulle on helppo puhua ja avautua, mutta romantiikka ja kipinä suhteesta katoaa hyvin nopeasti, jos suhde muuttuu parisuhteen sijasta  ammatilliseksi.