Ongelmia vihanhallinassa ja itsetunnossa? Tarvitset siis ap toisen henkilön työstämään huonoja hetkiä. Oletko dramakveen? Tuohan on sitä samaa kuin 1. kohta. Oma ongelma muuttuukin miehen syyksi, koska ei ole tarpeeksi empaattinen eikä osallistu ap:n asettamilla säännöillä "huonon hetken" työstämiseen. Miten lapset, pitääkö heidänkin osallistua äidin terapiatuokioihin?

Ei, kyllä avioliitto ja perhe ovat niitä paikkoja joissa tunteiden turvallinen näyttäminen on sallittua. Riitelevät parit eroavat harvemmin, varsinkin jos opettelevat riitelemään rakentavasti. Samat taidot he opettavat lapsilleenkin ja lapset oppivat samalla tärkeää tunneälyä, empaattisuutta sekä sovinnon teon merkitystä. Lapsille on myös tärkeää, jos on ihminen jolle purkaa myös niitä negatiivisia tunteita.

Jos normaalia tunteiden osoittamista ja riitojen selvittelyä pidetään noin pahana asiana (ja puhutaan noin rumaan sävyyn kuin sinä) niin on kyllä terapian paikka. Nimittäin silloin on todellakin ongelmia vihanhallinnassa, vihalla on taipumus ilmetä piilotellusti kaikissa tekemisissä, ellei sitä käsitellä.

Ihmisillä on myös eroja tempperamenttisuudessa ja sekin pitää liitoissa opetella hyväksymään ja löytää yhdessä keskitie.