Eikö keijut vieläkään saaneet jäädä rauhaan!!!? Oon tosi surullinen teidän puolesta. Päivä kerrallaan, suru helpottaa sitten joskus... Ja jaksamista uuteen yritykseen! Jaksamisterveiset myös miehillenne!



Alkaa itsellä jo pelottaa, että meneekö kaikki sittenkään hyvin... Vaikka sydänäänet kuuluikin viime torstaina neuvolassa niin kuuluuko ne enää...? Ja vielä tyhmä kun olen, niin kävin eilen lueskelemassa tuota keskenmeno-palstaa ja aloin lisää miettimään, että jos vauva ei olekaan terve, ei pysty elämään... Ei sais käydä lueskelemassa tollasia, murehtii vaan turhaan. Meidänkään paikkakunnalla ei oo kuin yksi ultra, rakenneultra. Sinne asti siis pitää jaksaa oottaa et pääsee katsomaan onko kaikki kunnossa.



Neitokainen kiukuttelee siihen malliin, että taitaa olla paras lopettaa kirjoittelu. Kaksi hammasta juuri puhkeamassa...



Tervetuloa uusille keijuille!



mamao 10+3