Tämä aloitus sitten oli puhdasta mielenkiintoa erilaisia ratkaisuja kohtaan, en tarkoittanut että suhteessa olisi joku vika (mitä nyt ihmettelin tuota lapsihommaa ja senkin tunnustin, että lapsettomana en meinaa ymmärtää). Älkää siis ottako loukkauksena.
Muksu nukkuu minun kanssani ja mies ei enää mahtunut sekaan. Hän nukkuu mieluummin yksin, mikä on ymmärrettävää. Lapsi myllertää unissaan aikalailla :D
Molemmat saadaan nukuttua paremmin omissa huoneissa. Meillä molemmilla on ollut univaikeuksia ja molemmat kuorsataan. Paljon parempi, kun on omat huoneet. On toiminut jo monta vuotta. Seksiä harrastetaan usein muualla kuin makuuhuoneessa tai sitten käväistään kylässä toisen huoneessa.
Puoliso levoton nukkuja. Kuorsaa, heräilee, valvoo jne. Emme voi nukkua samassa huoneessa. Eri makuuhuoneet antaa kummallekin vapauden viettää yönsä pelkäämättä, että aiheuttaa toiselle harmia.
Häntä häiritsee, että hengitän raskaasti, joskus kuorsaan, ihan mikä vaan ääni joka on minusta peräisin.
Minä taas, sikeäunisuudestani huolimatta, kuulen unen läpi kuinka hän kääntyilee, huokailee ähkii ... tai tönii minua, josta seuraa, että alan nukkumaan koiranunta, jotta en häiritsisi häntä. Lopulta minäkään en nuku hyvin. Kaksi väsynyttä ja kiukkuista, siitä ei hyvää seuraa.
Parisuhde kukoistaa kun kumpikin nukumme omissa huoneissamne toisiamme häiritsemättä. Virkeinä seksi maistuu
Meillä on kaikilla perheenjäsenillä oma sänky. Myös 6kk ikäisellä vauvalla. Ei tulisi mitään, jos lapset tulisivat samaan sänkyyn nukkumaan. Saamme kaikki parhaiten nukuttua erillään muista.
Vauva nukkuu vieressäni ainakin niin kauan kun yösyötöt jatkuvat. Puoliso on vähän levoton nukkuja ja pelkää huitaisevansa vauvaa unissaan tai kierähtävänsä sen päälle, joten nukkuu eri sängyssä oman mielenrauhansa tähden.
Kuorsaaminen on mielenkiintoinen juttu. Jos itse nukahdan ensin, en herää siihen että puoliso nukahtaa ja alkaa kuorsata mutta jos hän nukahtaa ensin ja ehtii alkaa kuorsata, en saa sen takia nukuttua.
Kuorsaaminen on mielenkiintoinen juttu. Jos itse nukahdan ensin, en herää siihen että puoliso nukahtaa ja alkaa kuorsata mutta jos hän nukahtaa ensin ja ehtii alkaa kuorsata, en saa sen takia nukuttua.
Eli et ole herkkäuninen, mutta sinun ei ole helppo nukahtaa muuten kuin hiljaisuudessa.
Mä olen maailman huonoin nukkuja, vaikea sietää kenenkään puhinaa siinä vieressä. Nukun 4-5h yössä, puoliso 8-9, haluan katsoa rauhassa telkkaria tms. Kumpikaan ei siis häiriinny ja on pirteämpi.
Mä olen maailman huonoin nukkuja, vaikea sietää kenenkään puhinaa siinä vieressä. Nukun 4-5h yössä, puoliso 8-9, haluan katsoa rauhassa telkkaria tms. Kumpikaan ei siis häiriinny ja on pirteämpi.
Ja vielä lisäksi, tarvitsisin jonkun hiton villaunihaalarin, pikkasen eri käsitykset sopivasta lämpötilasta.
Meillä on erilliset 120cm sängyt samassa huoneessa. Oli aikanaan yhteinen 180cm sänky, mutta en ole ikinä nukkunut niin historiallisen huonosti. Ei pystynyt levittäytymään mihinkään suuntaan, ja jatkuvasti heräsi patjan keinahteluun, kun mies vaihtoi kylkeä. Minulla oli valtaosa tuosta sänystä, mutta silti se tuntui ahtaalta, ja mieskään ei nauttinut, kun ajoin hänet aivan reunalle. Hotellihuoneen varaan nykyään aina kahdella erillisellä huoneella, koska niiden erillissängyt ovat niin kapeat, samoin parisängyt. Jos joudumme nukkumaan tavallisessa parisängyssä, ainoa niksini kestää yön läpi on laittaa oma tyyny ja pää jalkopäähän. Tilaa tuntuu olevan edes vähän enemmän. Toki toimii vain, jos kumpikaan ei ole unissa potkivaa sorttia.
Sivut
Tämä aloitus sitten oli puhdasta mielenkiintoa erilaisia ratkaisuja kohtaan, en tarkoittanut että suhteessa olisi joku vika (mitä nyt ihmettelin tuota lapsihommaa ja senkin tunnustin, että lapsettomana en meinaa ymmärtää). Älkää siis ottako loukkauksena.
Muksu nukkuu minun kanssani ja mies ei enää mahtunut sekaan. Hän nukkuu mieluummin yksin, mikä on ymmärrettävää. Lapsi myllertää unissaan aikalailla :D
Molemmat saadaan nukuttua paremmin omissa huoneissa. Meillä molemmilla on ollut univaikeuksia ja molemmat kuorsataan. Paljon parempi, kun on omat huoneet. On toiminut jo monta vuotta. Seksiä harrastetaan usein muualla kuin makuuhuoneessa tai sitten käväistään kylässä toisen huoneessa.
Puoliso levoton nukkuja. Kuorsaa, heräilee, valvoo jne. Emme voi nukkua samassa huoneessa. Eri makuuhuoneet antaa kummallekin vapauden viettää yönsä pelkäämättä, että aiheuttaa toiselle harmia.
Puoliso herkkäuninen huonosti nukkuja.
Häntä häiritsee, että hengitän raskaasti, joskus kuorsaan, ihan mikä vaan ääni joka on minusta peräisin.
Minä taas, sikeäunisuudestani huolimatta, kuulen unen läpi kuinka hän kääntyilee, huokailee ähkii ... tai tönii minua, josta seuraa, että alan nukkumaan koiranunta, jotta en häiritsisi häntä. Lopulta minäkään en nuku hyvin. Kaksi väsynyttä ja kiukkuista, siitä ei hyvää seuraa.
Parisuhde kukoistaa kun kumpikin nukumme omissa huoneissamne toisiamme häiritsemättä. Virkeinä seksi maistuu
Meillä on kaikilla perheenjäsenillä oma sänky. Myös 6kk ikäisellä vauvalla. Ei tulisi mitään, jos lapset tulisivat samaan sänkyyn nukkumaan. Saamme kaikki parhaiten nukuttua erillään muista.
Meillä on kuorsausongelma ja neljä makuuhuonetta. Omassa huoneessa on hyvä nukkua. Ollaan kahdestaan.
Vauva nukkuu vieressäni ainakin niin kauan kun yösyötöt jatkuvat. Puoliso on vähän levoton nukkuja ja pelkää huitaisevansa vauvaa unissaan tai kierähtävänsä sen päälle, joten nukkuu eri sängyssä oman mielenrauhansa tähden.
Mulla on työhuoneessa sänky, jossa nukun silloin tällöin. Syynä eri vuorokausirytmit ja välillä miehen pahaksi äityvä kuorsaaminen.
Kuorsaus
Mies ei käy suihkussa. Haisee. En halua häntä lähelleni
Kuorsaaminen on mielenkiintoinen juttu. Jos itse nukahdan ensin, en herää siihen että puoliso nukahtaa ja alkaa kuorsata mutta jos hän nukahtaa ensin ja ehtii alkaa kuorsata, en saa sen takia nukuttua.
Eli et ole herkkäuninen, mutta sinun ei ole helppo nukahtaa muuten kuin hiljaisuudessa.
Hornaaminen.
Erilaiset nukkumiseen liittyvät tarpeet, toinen voi hyvin jättää valot ja radiot päälle ja toinen vaatii hiljaisuutta ja pimeyttä
Sekä se vanha kunnon kuorsaus
Mä olen maailman huonoin nukkuja, vaikea sietää kenenkään puhinaa siinä vieressä. Nukun 4-5h yössä, puoliso 8-9, haluan katsoa rauhassa telkkaria tms. Kumpikaan ei siis häiriinny ja on pirteämpi.
Ja vielä lisäksi, tarvitsisin jonkun hiton villaunihaalarin, pikkasen eri käsitykset sopivasta lämpötilasta.
Meillä on erilliset 120cm sängyt samassa huoneessa. Oli aikanaan yhteinen 180cm sänky, mutta en ole ikinä nukkunut niin historiallisen huonosti. Ei pystynyt levittäytymään mihinkään suuntaan, ja jatkuvasti heräsi patjan keinahteluun, kun mies vaihtoi kylkeä. Minulla oli valtaosa tuosta sänystä, mutta silti se tuntui ahtaalta, ja mieskään ei nauttinut, kun ajoin hänet aivan reunalle. Hotellihuoneen varaan nykyään aina kahdella erillisellä huoneella, koska niiden erillissängyt ovat niin kapeat, samoin parisängyt. Jos joudumme nukkumaan tavallisessa parisängyssä, ainoa niksini kestää yön läpi on laittaa oma tyyny ja pää jalkopäähän. Tilaa tuntuu olevan edes vähän enemmän. Toki toimii vain, jos kumpikaan ei ole unissa potkivaa sorttia.
Sivut