Sivut

Kommentit (211)

Periytyykö papiston älykkyys?

Karjalan lennoston sotilaspappi tienaa Kuopion seudulla 4157 euroa kuussa. Tämä on kiistämätön tosiseikka ja merkki papiston älykkyydestä, suoranaisesta neroudesta.

Papisto on periyttänyt asemansa suomalaisen yhteiskunnan arvohierarkiassa älykkäällä aivopesulla jossa Suomen valtion lapset ehdollistetaan Pavlovin koirien tavoin papin psykologisen valta-aseman alaisuuteen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nero on ollut mielenterveysongelmainen. Mikä on älykkyyden yhteys mielen ongelmiin ja riippuvuuksiin?

Älykkäillä on pienempi riski sairastua mielenterveysongelmiin. Vähä-älyisillä on eniten mielenterveysongelmia.

Miksi alapeukut? Se on tilastollinen fakta, että tyhmillä on eniten mielenterveysongelmia ja riippuvuuksia. Tyhmyys altistaa sellaisille ongelmille.


Älykkäillä on ihan yhtä suuri mahdollisuus sairastua mielenterveysongelmiin kuin muillakin.

"Tilastollinen fakta" on höpinää. Tosin, se tarkoittaa sitä että tyhmiä on huomattavasti enemmän kuin supertyhmiä ja älykkäitä. Tietenkin tilastollisesti tyhmien joukossa on sairautta ja riippuvuustapauksia enemmän, koska heitä on jo ihmisinä moninkertaisesti enemmän!

Mutta tyhmyys ei suinkaan altista sellaisille ongelmille, kuten ei jäätelönsyöntikään altista hukkumisille, vaikka ne vahvasti korreloivat keskenään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Tilasto ei kuvaa yksilöitä
JOKELA korostaa, että tukevatkaan tilastolliset totuudet eivät koskaan kerro yksilöstä mitään. Niin älykkäät kuin tyhmät yksilöt voivat menestyä tai olla menestymättä elämässään tuhansista eri syistä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nero on ollut mielenterveysongelmainen. Mikä on älykkyyden yhteys mielen ongelmiin ja riippuvuuksiin?

Älykkäillä on pienempi riski sairastua mielenterveysongelmiin. Vähä-älyisillä on eniten mielenterveysongelmia.

Joo, tästä olen myös lukenut ja jossain podcastissa aihetta myös käsiteltiin.

Vierailija

Geenit ja motivatio selittävät kaiken ja Suomen erinomaisen koulusysteeminkin, jossa ei ole mitään erityistä. Virokin menee ohi ja kaikki tietävät mikä on syy. Löytyy opettajienkin listauksessa ykkösenä. Miksi annetaan tuhota maineikas koululaitos tällä tavoin?

1. Samassa luokassa käytöshäiriöiset, kielitaidottomat, ”nepsyt”...

The significance of these findings is that individual differences in educational achievement at the end of compulsory education are not primarily an index of the quality of teachers or schools: much more of the variance of GCSE scores can be attributed to genetics than to school or family environment. We suggest a model of education that recognizes the important role of genetics.

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0080341

Vierailija

Älykkyys tulee geeneistä. Siitä ei ole epäilystäkään. Yksi älykkyyden ilmentymä on, että lukee artikkelin, ennen kuin alkaa sitä kommentoimaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nero on ollut mielenterveysongelmainen. Mikä on älykkyyden yhteys mielen ongelmiin ja riippuvuuksiin?

Älykkäillä on pienempi riski sairastua mielenterveysongelmiin. Vähä-älyisillä on eniten mielenterveysongelmia.

Joo, tästä olen myös lukenut ja jossain podcastissa aihetta myös käsiteltiin.

En usko tähän. Älykäs osaa kompensoida mielenterveyden ongelmiaan paremmin muilla ominaisuuksillaan ja peitellä niitä paremmin, kehittää selviytymiskeinoja ongelmien ohi. Vähemmän älykäs tulee diagnosoiduksi herkemmin, koska hän ei pärjää mt-ongelman kanssa yksin.

Vierailija

Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Millä perustelet, että ei jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä siitä älystä on, jos sitä ei koskaan pääse käyttämään? Esimerkiksi moni tälle palstalle kirjoittava pitää itseään älykkäänä, mutta silti he ovat yksinäisiä, syrjäytyneitä, työttömiä ja mielialaongelmaisia. He eivät tunnu tajuavan tosiasioita. Se tyhmä lähihoitajakin on tuottavampi ja yhteiskunnan näkökulmasta merkittävämpi toimija, kuin se itseään netissä fiksuksi kehuva yhteiskunnan syöttiläs.

Periaatteessa näin, mutta kuitenkin lähihoitajan raskasta työtä arvostaen sanoisin, että jos pidät älykkyytenä yhteiskunnan käskytettävänä ja nöyränä pikku työmuurahaisena hääräilyä niin keskustelu kanssasi tästä aiheesta on jo käytykin loppuun.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Millä perustelet, että ei jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa?

Hyvä, satunnainen geenikombinaatio puskee esiin ja mahdollistaa menestyksen, vaikka vanhemmat osoittaisivat kaikin puolin keskinkertaista älykkyyttä ja kasvuolosuhteet olisivat vaatimattomat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköiset ihmiset ovat älykkäämpiä kuin rumat

Kävin kerran Otaniemen teknillisen fysiikan laitoksella ja luulin tulleeni Mr. Finland -kilpailuun. Ei ihme, että palomieskalenterit eivät mene enää kaupaksi, kun kaikki haluavat fyysikkokalenterin.

Kun itse olin siellä phuksipallerona syksyllä 1989, niin kauppaopiston sihteeriopiskelijat osoittivat hyvää pelisilmää tuomalla meidän kiltahuoneeseen oman fuksimatrikkelinsa, jossa oli kaikkien kuvat ja esittelyt. Vähän niin kuin "tervetuloa meidän bileisiin, meillä on liian vähän poikia". 

Itse olin riittävän älykäs (Mensan testin mukaan älykkäämpi kuin 97% suomalaisista), että pääsin sinne opiskelemaan. Mutta ikiteekkariksi jäin ja vasta 51-vuotiaana sain ADHD-diagnoosin, joka selitti miksi se lupaava tulevaisuus ei minun kohdalla koskaan realisoitunut. Lapsella tätä ensin epäiltiin ja sitä kautta itsekin havahduin tutustumaan asiaan ja menemään tutkittavaksi. 

Se on oikeasti ihan hiton ärsyttävää, kun on kauhea nälkä mutta silti kestää monta tuntia että saa psyykattua itsensä keittiöön että saa tungettua ruokaa suuhunsa. Sitä älyä on vaikea hyödyntää, kun ihan kivojenkin juttujen tekeminen on kauhean ponnistelun takana. Saati että pystyisi tarttumaan johonkin sellaiseen, mikä nyt ei vaan kiinnosta. Meillä ei todellakaan imuroida joka kuukausi.

Sen verran tästä älystä on ollut iloa, että minusta viehättyi itseäni huomattavasti älykkäämpi mies, joka on pärjännyt työelämässä. Hänelläkin jäi opinnot kesken, mutta on ihan huippuälykäs ja sen avulla pärjännyt työelämässä hyvin. Hänen palkallaan oli varaa maksaa minun ja tyttären neuropsykiatriset testit yksityisellä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Millä perustelet, että ei jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa?

Hyvä, satunnainen geenikombinaatio puskee esiin ja mahdollistaa menestyksen, vaikka vanhemmat osoittaisivat kaikin puolin keskinkertaista älykkyyttä ja kasvuolosuhteet olisivat vaatimattomat.

Vaikka sattuisi älykkyyden kannalta hyvä geenikombinaatio, niin on monta muuttujaa kodin lisäksi jotka voi haitata matkaa menestykseen. Lisäksi kun pohjoismainen yhteiskunta on tasapäistävä, niin on todennäköistä, että sekä keskiverrosta että hieman korkeamman älykkyyden saaneesta tulee suurin piirtein yhtä hyvin pärjäävä, ei menestyvä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Millä perustelet, että ei jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa?

Hyvä, satunnainen geenikombinaatio puskee esiin ja mahdollistaa menestyksen, vaikka vanhemmat osoittaisivat kaikin puolin keskinkertaista älykkyyttä ja kasvuolosuhteet olisivat vaatimattomat.

Vaikka sattuisi älykkyyden kannalta hyvä geenikombinaatio, niin on monta muuttujaa kodin lisäksi jotka voi haitata matkaa menestykseen. Lisäksi kun pohjoismainen yhteiskunta on tasapäistävä, niin on todennäköistä, että sekä keskiverrosta että hieman korkeamman älykkyyden saaneesta tulee suurin piirtein yhtä hyvin pärjäävä, ei menestyvä.

No, sehän on iso hyppäys, jos lähtökohtana on suuri suku, missä ei kukaan ole käynyt edes lukiota. Toisekseen miten älykkyyden ilmentymistä pitäisi mitata? Ihmisen nettoarvolla? Huippuälykkään oikeastaan pitäisi tavoitella maksimaalista onnellisuuden olotilaa, koska rahalla ja omaisuudella ei tietyn kynnyksen jälkeen tee mitään.

Aihe tuntuu kiehtovan monia ja vielä erilaisista näkökulmista, mutta ehkä on lopulta parempi, ettei ainakaan toistaiseksi älykkyyden ilmentymistä ole mahdollista millään tavalla ennustaa. Lisäksi muut luonteenpiirteet vaikuttavat vähintäänkin yhtä paljon nousevatko lahjat koskaan tietoisuuteen. Lahjakkaita lapsia syntyy satunnaisesti ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikeastaan ei voida kuin yrittää suojella näitä ja kaikkia muitakin lapsia fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Älykkyystesti on todella luotettava mittari. It predicts lifetime success very well indeed. Armeijatkaan tuskin käyttäisivät jos eivät pitäisi validina testina. Alle äo 83 et päse edes tykinruuaksi armeijaan koska katsovat että haitta sinusta on suurempi kuin hyöty.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Älykkyystesti on todella luotettava mittari. It predicts lifetime success very well indeed. Armeijatkaan tuskin käyttäisivät jos eivät pitäisi validina testina. Alle äo 83 et päse edes tykinruuaksi armeijaan koska katsovat että haitta sinusta on suurempi kuin hyöty.

Älykäs ihminen downshiftaa itsensä tyhmemmäksi armeijan älykkyystestissä tai ei mene lainkaan asepalvelukseen. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Älykkyystesti on todella luotettava mittari. It predicts lifetime success very well indeed. Armeijatkaan tuskin käyttäisivät jos eivät pitäisi validina testina. Alle äo 83 et päse edes tykinruuaksi armeijaan koska katsovat että haitta sinusta on suurempi kuin hyöty.

Älykkyystesti ei ole luotettava mittari, koska älykkyyden puutetta voidaan boostata erilaisten resurssien. avulla. Tämä vuoksi yhteiskunta on loppujen lopuksi ylhäältä alas melkoisen monimuotoinen. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aihetta ei pysty analyyttisesti tutkimaan, koska meillä ei ole edes luotettavaa tapaa mitata älykkyyttä. Lahjoiltaan kutakuinkin älykkäimmän kymmenyksen kynttilä ei todennäköisesti kuitenkaan jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa, elleivät vanhemmat systemaattisesti pahoinpitele lasta tai joudu Koskelan poitsun kaltaiseen kidutuskierteeseen. Joten tässä mielessä voi sanoa, ettei älykkyys ainakaan kirjaimellisesti periydy. Omat, kaikin puolin klassiset duunarivanhemmat kyllä lukivat minulle lapsena, mutta tästä huolimatta en usko hetkeäkään se olisi vaikuttanut millaiset asiat myöhemmin koin mielenkiintoisina. Olisin kiinnostunut älyllisistä asioista sosiaalisuuden ja urheilun sijaan ilman heidänkin panostaan. Tätä tukee se, etten ole "perinyt" heiltä mitään muita tapoja. Pikemminkin inhoan useimpia heidän harrastuksistaan. 

Millä perustelet, että ei jää vakan alle pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa?

Hyvä, satunnainen geenikombinaatio puskee esiin ja mahdollistaa menestyksen, vaikka vanhemmat osoittaisivat kaikin puolin keskinkertaista älykkyyttä ja kasvuolosuhteet olisivat vaatimattomat.

Vaikka sattuisi älykkyyden kannalta hyvä geenikombinaatio, niin on monta muuttujaa kodin lisäksi jotka voi haitata matkaa menestykseen. Lisäksi kun pohjoismainen yhteiskunta on tasapäistävä, niin on todennäköistä, että sekä keskiverrosta että hieman korkeamman älykkyyden saaneesta tulee suurin piirtein yhtä hyvin pärjäävä, ei menestyvä.

No, sehän on iso hyppäys, jos lähtökohtana on suuri suku, missä ei kukaan ole käynyt edes lukiota. Toisekseen miten älykkyyden ilmentymistä pitäisi mitata? Ihmisen nettoarvolla? Huippuälykkään oikeastaan pitäisi tavoitella maksimaalista onnellisuuden olotilaa, koska rahalla ja omaisuudella ei tietyn kynnyksen jälkeen tee mitään.

Aihe tuntuu kiehtovan monia ja vielä erilaisista näkökulmista, mutta ehkä on lopulta parempi, ettei ainakaan toistaiseksi älykkyyden ilmentymistä ole mahdollista millään tavalla ennustaa. Lisäksi muut luonteenpiirteet vaikuttavat vähintäänkin yhtä paljon nousevatko lahjat koskaan tietoisuuteen. Lahjakkaita lapsia syntyy satunnaisesti ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta oikeastaan ei voida kuin yrittää suojella näitä ja kaikkia muitakin lapsia fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta. 

Niin, tuli vaikutelma, että koska itse ilmeisesti teit luokkaloikkauksen pohjoismaisessa yhteiskunnassa duunarivanhemmistasi huolimatta, niin luulet että syynä siihen on ensinnäkin älykkyytesi ja toiseksi ympäröivä yhteiskunta? Kuitenkin tilastollisesti luokkaloikkaus ei ole mitenkään usein tapahtuvaa, niin en oikein tiedä, minkä takia päättelisit oikein mitään pelkän oman tilanteesi pohjalta.
Älykkyyden ilmentymistä mitataan älykkyysosamäärän mittaamisella, mutta sitähän ei mitenkään rutiinisti testata ihmisiltä. Elämässä - taloudellisesti, työelämässä ja sosiaalisesti - keskivertoälykkäät sekä hieman keskivertoa älykkäämmät suoriutuvat parhaiten, sillä yhteiskunta tarjoaa heille eniten sopivia rooleja. Tietysti myös muut seikat, kuten terveydentila ja persoonallisuus, mahdollistavat ja vaikeuttavat erilaisille yhteiskunnan tarjoamille paikoille solahtamista.
Onnellisuuden tavoittelu ei älykkyyteen liity mitenkään, vaan siinä mennään filosofian puolelle, että onko etupäässä onnellisen elämän tavoittelu edes mielekäs päämäärä

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko älykkyys pelkästään peritty ominaisuus vai vaikuttaako sen kehittymiseen se millaisessa ympäristössä elää? Esim. millaisia virikkeitä lapselle tarjotaan.

Älykkyydestä 50% muodostuu suoraan perimästä, 20% siitä ajasta kun lapsi on kohdussa, 20% virikkeistä lapsuudessa ja 10% näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta.

Vaikuttaa tuohon muukin. Esim. ravitsemus, varsinkin ensimmäisten kolmen vuoden ajalta, sitten myös onko tapahtunut jotain ikävää kuten altistuminen vaikkapa lyijylle tai liikaa osumaa päähän.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta onko älykkyys pelkästään peritty ominaisuus vai vaikuttaako sen kehittymiseen se millaisessa ympäristössä elää? Esim. millaisia virikkeitä lapselle tarjotaan.

Eikö kaksoistutkimuksissa, joissa tutkittiin siis lapsena erotettuja identtisiä kaksosia, päädytty jotakuinkin siihen päätökseen, että 90% on periytyvää, 10% ympäristöstä kiinni. Googlella löytyy lisää.


Se oli toisin päin.

Olette molemmat väärässä. 40% geeneistä ja loput ympäristöstä.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla