Vierailija

Puhelinkeskuksen hoitaja. Synnyin ihan väärään aikaan.

  • ylös 28
  • alas 1

Kommentit (14)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Niitä johtoja olisi varmaan ollut ihan kiva kytkeä edestakaisin (ja kuunnella halutessaan salaa ihmisten puheluja).

  • ylös 22
  • alas 1
Vierailija

Tuntuisi kivalta hommalta. Itse kun olin ammattikoulussa, oli jokaisella asuntolassa vuorot puheluita yhdistämässä. Tykkäsin :D

  • ylös 16
  • alas 0
Vierailija

- Haloo, keskus, saisinko sisäministeri Ohisalolle, olisi vähän asiaa ...

- Pieni hetki, yhdistän.

  • ylös 22
  • alas 2
Vierailija

Olisi kyllä ollut kiva kuunnella salaa puheluita. En olisi tietoja levitellyt, en. Ihan vain itsekseni ihmetellyt, joo.

  • ylös 13
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
- Haloo, keskus, saisinko sisäministeri Ohisalolle, olisi vähän asiaa ...

- Pieni hetki, yhdistän.

No ministerit ja suuret johtajat eivät koskaan vastaa itse puheluihinsa.

Ne yhdistyvät suoraan sihteerin puhelimeen, joka on oven heidän ovenvartijansa ja päättää kuka pääsee puhelulla läpi.

Sama juttu kirjeissä ja sähköposteissa.

Sihteerit ja avustajat esilukevat kaiken heille tulevan sähköpostin ja karsinta on tosi raju.

Ja lajittelu myös.  Nehän lajitellaan extra-kiireelliseet, kiireelliseet, jne.

  • ylös 13
  • alas 2
Vierailija

Monessa firmassa oon ollu "santrana" aikoinaan. Kaikenlaisia tyyppejä siinäkin vastaan tuli.

Vierailija

Olin sellainen aikaan, jolloin ei enää yhdistetty piuhoista, vaan napista. Se oli välillä ihan ok hommaa, välillä ei. Mulla oli siinä muutakin toimistotyötä samalla. Siinä kyllä sitten on se ensimmäinen, joka kuuntelee kaiken paskan asiakkailta, vaikka ei ole itse asiaan millään tavalla osallinen. Sitten tulee välillä henkilökunta hyppimään silmille, että mitä sinä tuon kusipään tänne yhdistit. Eli välillä sai kyllä olla täysin sylkykuppina. Jossain vaiheessa aikanani tuli suorat numerot, mutta porukka pystyi estämään suorat puhelut ja sitten taas sai kuunnella keskuksessa sitä paskaa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olin sellainen aikaan, jolloin ei enää yhdistetty piuhoista, vaan napista. Se oli välillä ihan ok hommaa, välillä ei. Mulla oli siinä muutakin toimistotyötä samalla. Siinä kyllä sitten on se ensimmäinen, joka kuuntelee kaiken paskan asiakkailta, vaikka ei ole itse asiaan millään tavalla osallinen. Sitten tulee välillä henkilökunta hyppimään silmille, että mitä sinä tuon kusipään tänne yhdistit. Eli välillä sai kyllä olla täysin sylkykuppina. Jossain vaiheessa aikanani tuli suorat numerot, mutta porukka pystyi estämään suorat puhelut ja sitten taas sai kuunnella keskuksessa sitä paskaa. 

Varsinkin siitä sai kuraa niskaan kun tuli nää maksulliset neuvontanumerot joihin piti ohjata asiakas soittamaan. 

Vierailija

Olen syntynyt vuonna 80 Keski-Suomessa. Oliko siis silloin jossain päin Suomea vielä näitä salakuunteluun halutessaan pystyviä sentraali-santroja? Miten homma käytännössä toimi sentraali-santrojen aikaan? Soitettiin johonkin alueelliseen yleisnumeroon ja sanottiin "Virtasen Pirkolle, kiitos"? Entä oliko salakuuntelu kuitenkin laitonta? Oliko tosi harvinaista vai kovin yleistäkin? Miten ihmiset siihen aikaan uskalsivat sanoa mitään arkaluontoisempaa puhelimessa?

Vierailija

Olin puhelinvaihteenhoitaja 70-luvulta 90-luvulle asti erilaisissa yrityksissä. Työ oli kivaa ja toimistotyöt toi siihen vaihtelua. Ei mua koskaan haukuttu, asiakkaat oli kohteliaita ja mukavia. Salakuuntelu ei onnistunut, jos vaihteenhoitaja tuli linjalle, jossa puhuttiin, niin taustalla kuului naksuttava ääni, joka paljasti sen, että kolmas osapuoli on tullut mukaan. Joskus joutui niitä keskeytyksiä tekemään, kun esim. tilattu ulkomaanpuhelu odotti langalla. Siihen aikaan ne olivat kalliita, eikä kaikkiin maihin voinut soittaa suoraan, vaan puhelu piti tilata ja sitten jäädä odottamaan sitä, koska operasttorin keskus sen yhdistää. Hauskoja aikoja ❤

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla