Vierailija

Perimme ennakkoperintönä vanhemmiltamme tontin minne aiomme mieheni kanssa rakentaa omakotitalon. Veljeni on vielä työtön ja asuu vielä vanhempien luona. Hän on 29. Hänellä on ollut huonoa onnea työmarkkinoilla, on kyllä käynyt kouluja.

Olen vanhempieni kanssa puhunut, että voisimme rakentaa talon niin, että veli muuttaisi meidän mukana. Mieheni ei kuitenkaan nyt näytä tähän suostuvan, vaikka minä sen tontin perin. Meillä ei ole lapsia eikä varmaan enää tule, joten veljellä olisi hyvin tilaa talossa. Miten saan miehen nyt hyväksymään tämän?

  • ylös 2
  • alas 44

Kommentit (14)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hyväksyisitkö sitä että esimerkiksi miehesi sisko muuttaisi samaan talouteen teidän kanssa

  • ylös 23
  • alas 0
Vierailija

Jos velipojalla tilapäisesti joku juttu että tarvii katon päänsäpäälle niin tottakai auttettaisiin mutta ei nyt tietenkään pysyvästi voisi meille muuttaa.

  • ylös 14
  • alas 1
Vierailija

Ota koko sukusi samantien teille asumaan.
Varo vaan ettei miehesi kerää kamansa ja häipyy, miksi sinä veljeäsi perässäsi vedät, onko se joku mammanpoika joka ei aikuistu?

Vierailija

Raukka mies taitaa tulla kuulemaan vielä moneen kertaan (lyhyen) yhteiselonne aikana tuon lauseen ”minä sen tontin perin” jos on yhtään mistään eri mieltä kanssasi. Hänen sijassaan juoksisin lujaa jo nyt.

  • ylös 13
  • alas 0
Vierailija

Ideoita: 1. Veljelle hankitaan oma asunto ja hakee tukia. 2. Veljelle rakennetaan oma pieni talo lähistölle tai kauemmas jollekin tontille, jos siellä liikkuu bussi tai veli saa auton tms.

Vierailija

En ottaisi minäkään miehen veljeä taibsiskoa meidän nurkkiin asumaan, enkä omiani muuten kuin tilapäisesti (max. muutama kk), vaikka rakkaita ovatkin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla