Vierailija

Harmittaa.
Olen tavannut miehen, joka vaikutti kaikinpuolin oikein mahtavalta. Hyvin miehinen mies vieläpä, ei mikään kukkasten keräilijä.
Olen tapaillut häntä jonkin aikaa, enkä saanut mitään viitteitä siitä millainen mies kuoren alta paljastuu, ennen kuin menimme sänkyyn. Seksi oli "ihan ookoo" mitä se nyt voi ensimmäisellä kerralla olla. Himoittiin toinen toisiamme ja kivaa oli.
Sen illan jälkeen mies on alkanut laittelemaan viestejä, jossa kutsuu minua kullakseen, miettii millainen seuraava rakastelukertamme on, kynttilöitä ja viiniä ja vähän lisää hellittelysanoja.

Yritin tästä hienotunteisesti sanoa, etten pidä liian siirappisesta strategiasta - kaukana siitä. Hellittelysanat ja nuo ajatukset suorastaan alkoi ällöttämään enkä ole enää edes vastannut viesteihin, kun niissä silti toistuu sana "kulta" jatkuvasti. Sain täysin vastareaktion mitä yleensä naiset ilmeisesti haluavat, mutta minä en.

Haluan ns.normaalia elämää, pidän kyllä kynttilöistä ja tunnelmasta, mutta liika on liikaa. Enkä todellakaan halua puhua mistään rakastumisesta enkä rakastelusta näin lyhyen ajan jälkeen, hyi hele.
Se miehinen mies, jolla on ihanan karheat kädet eikä mikään siloposki osoittautuukin pehmoleluksi ja mulle tuli pakenemisreaktio.

Kohtalotovereita?

  • ylös 30
  • alas 16

Sivut

Kommentit (38)

Vierailija

Romantiikkaa tai ei. Et vaikuta ihastuneelta. Mies voi olla miehinen vaikka keräisi kukkia.

  • ylös 43
  • alas 3
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Romantiikkaa tai ei. Et vaikuta ihastuneelta. Mies voi olla miehinen vaikka keräisi kukkia.

Eikö kysymys ollut, että "onko muita naisia jotka eivät pidä romantiikasta?"

Miten tämäkin kommentti vastaa kysymykseen ja missä vaiheessa ap sanoi olevansa ihastunut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Joo ei. Seksiviestittely on kivaa kun molemmista tuntuu siltä. Rakastelu sanana on vähän niin ja näin. Paneminen ja nussiminen tuntuvat ehkä vähän karskeilta sanavalinnoilta kun suhteessa on kuitenkin jo edetty. Pitäisi olla joku sana siltä väliltä.

Mutta pois kynttiläillallisilla hekumointi mun suhteista. Kynttilät ja viini ja kuutamokävely rannalla ovat kivoja kun ne tapahtuvat spontaanisti. Tosi kiusallista jos toinen yrittää väkisin olla romanttinen. Tosin ihastun vain aitoihin ihmisiin jotka eivät esitä muuta kuin ovat.

  • ylös 25
  • alas 4
Vierailija

Mä en tykkää. Muistan kun oltiin ensimmäistä kertaa miehen kanssa vuokraamassa elokuvaa ja mies törrötti romanttisten komedioiden kohdalla. Ei sille onneksi tarvinnut montaa kertaa vihjaista, että muilta osastoilta löydetään ehkä sellainen mitä kumpikin haluaa katsoa.

Mieskin alkuun yritti kaikenlaista siirappista viritelmää ja aika monta kertaa piti ihan suoraan sanoa etten ylenpalttisesti tykkää. Ilmeisesti pari aikaisempaa naisystävää oli ollut romantiikan nälkäisiä, niin sitten nörtimpi tapaus oli alkuun vähän vaikea. Nyt se jo tietää, että tykkään enemmän muista jutuista kuin niistä stereotyyppisistä. Joskus on ihan kiva, kun mies tuo kukkia tai muuten huomioi.

Sanot vain suoraan ettet tykkää ja että kyseessä ei ole kursailu, vaan ihan oikeasti olet mieluummin muutoin.

  • ylös 25
  • alas 1
Vierailija

Minussa romantiikka on aina aiheuttanut mieletöntä myötähäpeää🙈 Tulee todella kiusaantunut olo jos toinen lepertelee kun elokuvissa. Jotenkin muuttuu säälittäväksi minun silmissä.

  • ylös 27
  • alas 7
Vierailija

En minäkään tykkää. Hävetti joskus ihan hirveesti, kun mun oma mies oli järkännyt ravintolapäivälliselle kynttilät ja kukat, hyvä kun ei vielä jotain viulun vinguttajia. Ei siis sen vertaa vuosienkaan jälkeen tajunnut, että inhoan tullaista siirappisuutta. Nykyään se joskus tuo kukkia, mikä on ihan ok, mutta muunlaista romanttista huomiota en kaipaa.

  • ylös 18
  • alas 6
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minussa romantiikka on aina aiheuttanut mieletöntä myötähäpeää🙈 Tulee todella kiusaantunut olo jos toinen lepertelee kun elokuvissa. Jotenkin muuttuu säälittäväksi minun silmissä.

Tämä.

Juuri samalla tavalla kävi minulle. Arvostin miestä ja realistisia tavoitteita, järkevää puhetta ja pidin häntä sellaisena asiatyyppinä.

Tämä illuusio murentui ja pahoin pelkään, että tästä tulee vielä sellainen nyyhkytarina lopunviimein mikä saa oloni entistä enemmän huonoksi.

En ole luonteeltani kylmä, sanoisin ennemminkin maanläheinen. Ilman ylimääräisiä lässytyksiä. Kyllä minäkin pidän rannalla kävelystä, kukista yms spontaanisti tapahtuneena, mutta tällaiset Hugh Grant-tyyppiset miehet eivät vaan ole mun juttu, ei mitenkään päin. Ennemminkin Jason Statham-tyyppinen mies miellyttäisi. En odottaisi häneltä lepertelyitä ja kullaksi kutsumista, vaan ihan normaalia elämää ja sopivassa suhteessa naisen huomiointia niin puolin kuin toisinkin.

Ap

  • ylös 10
  • alas 4
Vierailija

En minä usko, että kovinkaan moni oikeasti tykkää mistään överiksi vedetystä lepertelystä. Oli sitten nainen tai mies.

  • ylös 16
  • alas 0
Vierailija

Hugh Grant tyyppinen?! Eikö se nyt ole niin veemäisen olonen mies kun olla ja voi. Charmantti kaveri kyllä.

Vierailija

Päälle liimattu romantiikka tuntuu varmasti epäaidolta ja ällöttävältä. Myös liian aikaisin aloitettu seksi pilaa monesti suhteen herkkyyden ja kauneuden.

  • ylös 11
  • alas 4
Vierailija

Minulle kelpaisi ja itse olen romantikko ja huomioija mutta tokihan minun piti rakastua semmoiseen äijään, jonka sinä haluaisit. Ei kukkia, lahjoja, ei mitään muistamista ikinä. IKINÄ! :D Näin jättekivasti se universumi toimii. Mutta jospa rakkaus kuitenkin riittää - ja teillä syttyy.

  • ylös 12
  • alas 2
Vierailija

Tosirakkauden myötä romantiikkakin on läsnä. Näin se vaan on. "Suvaitsevaisuus imelyydellekin" kehittyy ja sitä kaipaakin. Tämän olen huomannut omalta kohdaltani rakkaani kanssa.

M.54

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En minä usko, että kovinkaan moni oikeasti tykkää mistään överiksi vedetystä lepertelystä. Oli sitten nainen tai mies.

En mäkään. Musta tuntuu, että moni mies on alkuun tollanen romanttinen lepertelijä, koska niille on jostain (elokuvat) tullut käsitys, että naiset tykkää sellaisesta. Sitten ne ei vaan huomaa, että lopettavat sen lepertelyn kun suhde arkipäiväistyy ajan saatossa. Pelaavat siis alkuun varman päälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Romantiikkaa tai ei. Et vaikuta ihastuneelta. Mies voi olla miehinen vaikka keräisi kukkia.
Samaa mieltä, mun mielestä ne miehet, jotka ovat romanttisia ja uskaltavat näyttää tunteensa ovat paljon miehekkäämpiä ja haluttavampia kuin semmoiset en-puhu-enkä-pussaa-miehet. Joku runoja kirjoittava ja serenadeja laulava mies veis kyllä jalat alta hetkessä...

  • ylös 11
  • alas 0
Vierailija

Naisille on sitten vaikea olla mieliksi. Teit mitä tahansa huomaavaista ja/ tai romantista, niin aina löytyy nainen, josta se on ällöä ja typerää.. Mutta joo. en silti usko, että huomaavaisuuteni ja romanttisuuteni ovai syyt sille, miksi olen sinkku... En usko, eä olsin yhtään onnekkaampi, jos ryhtyisin toimimaan jotenkin äysin päinvastoin. Yriän pysyä kohtuudessa. Tuntuisi vieraalta käyttää ilmaisu oma kulta tai rakas ja tai käyttää jotain erityistä nimitystä ihmisestä, joa vasta opettelee tuntemaan / tapailee   

Vierailija

Onkohan "romantiikka" sanasta kaikilla eri käsitys, kun mikään siirappi tai epämiellyttävä ei ole romantiikkaa, se on jotain muuta. 

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla