Suosituksia päärynä-, kirsikka- ja luumulajeista otetaan vastaan.
Toiveet:
- tuoremarjakäyttöön sopiva eli mieluusti makea
- itsepölytteinen
- menestyy II(-III) vyöhykkeellä
Lämmin kiitos jo etukäteen lajiviidakossa rämpivältä.
Itse viljelen III ja IV rajamailla ja olen saanut Pepi-päärynän menestymään ja tuottamaan satoa. Satoa alkoi tulla neljäntenä kesänä istutuksesta. On itsepölyttyvä ja hedelmä lämpimän kesän jälkeen makea! Olin yllättynyt, että maistuu niinkin vahvasti päärynältä, koska olin vähän varauksella odottanut jotain "päärynämäistä", mitä olin aiemmin jossain päässyt maistamaan.
Ehkä joku siellä etelämmässä asuva voi antaa vinkkejä muista hedelmäpuista. Siellä kakkosvyöhykkeelle on kuitenkin enemmän valinnanvaraa kuin täällä. :)
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Kumpikaan ei taltu millään helpolla konstilla. Minä pääsin molemmista, kun käänsin sitä aluetta pitkin kesää ja keräsin pienimmätkin juuren kappaleet pois. Siis koko kesän. Vuohenputken juure menee liki metrin syvälle, jos on pidempään paikalla jo ollut.
Tietysti sen kääntämisen avuksi voi käyttää round uppia, mutta siinäkin meneepari kesää ainakin, kun aina vaan niistä juuren paloista uutta kasvua pukkaa.
Vain mekaaninen poisto, eli kääntö/kaivu ja pois kerääminen on auttava keino jollei tosi järeisiin myrkkyihin halua kajota, eikä se silti ole varmaa että kaikki lähtee pois. Aina voi pikku pala juurta jonnekin jäädä.
Juolavehnä on helpommin kitkettävissä, juuret ei niin syvällä ole, mutta yhtään palaa ei sitäkään saa jäädä.
Ja jos on päässeet siementämään, niin uutta kasvua on luvassa, siihen auttaa sitten jo round uppikin, kun ei juuret kovin syvään ole ehtineet.
Mitä vnhempia kasvustot on, sen työläämpää hävitys.
Toden näköisesti sitä on muuaallakin kuin vain tuossa kukkapenkissä, jos nurmikolla lähistöllä kasvaa, niin sinne se takaisin menee, jollei tee täydellistä hävitystä.
Peltokorte on vielä hankalampi hävitettävä jos sen vaikka siirtomullan seassa saa. Siihen ei tehoa myrkytkään.
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Ensin laitat ympärille juuriesteen ja sitten talikko ja möyhennät maata ja keräät juolavehnän pois. Varovasti säilytettävien pensaiden ympäriltä.
Suosituksia päärynä-, kirsikka- ja luumulajeista otetaan vastaan.
Toiveet:
- tuoremarjakäyttöön sopiva eli mieluusti makea
- itsepölytteinen
- menestyy II(-III) vyöhykkeellä
Lämmin kiitos jo etukäteen lajiviidakossa rämpivältä.
Itse viljelen III ja IV rajamailla ja olen saanut Pepi-päärynän menestymään ja tuottamaan satoa. Satoa alkoi tulla neljäntenä kesänä istutuksesta. On itsepölyttyvä ja hedelmä lämpimän kesän jälkeen makea! Olin yllättynyt, että maistuu niinkin vahvasti päärynältä, koska olin vähän varauksella odottanut jotain "päärynämäistä", mitä olin aiemmin jossain päässyt maistamaan.
Ehkä joku siellä etelämmässä asuva voi antaa vinkkejä muista hedelmäpuista. Siellä kakkosvyöhykkeelle on kuitenkin enemmän valinnanvaraa kuin täällä. :)
Laitoin viime keväänä ylikukkineet pikkunarsissit kukkapenkkiin ja sieltähän ne nyt puskevat sankalla joukolla. Ovat kestäneet talven yli vaikka meillä oli viikkokausia -15 astetta pakkasta ja ylikin.
Hyasintti ja amaryllis eivät kestä talvea, ne pitää talvettaa ruukuissa.
Hyasintit olen joulun jälkeen heittänyt menemään, niitä jotkut ovat kyllä saaneet kukkimaan uudelleenkin.
Amaryllis on helppo saada kukkimaan uudellen, kun ottaa sen sisälle syksynä.
Eli siis amarylliksen voi laittaa kukkapenkkiin kesäksi, sipuli kerää siinä voimaa ja kukkii sitten ruukussa talvella.
Hyasintin kanssa en ole kokeillut.
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Sillätavoin pääsee helpolla että laittaa koko alueelle vettä läpäisevää mansikkakangasta, multaa päälle ja kesäkukkataimet täsmäistutuksena muovin läpi.
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Sillätavoin pääsee helpolla että laittaa koko alueelle vettä läpäisevää mansikkakangasta, multaa päälle ja kesäkukkataimet täsmäistutuksena muovin läpi.
Näissä on hyvä muistaa mikromuovin liukeneminen multaan, maahan ja jos on lähde esim. mökillä niin lähdeveteen ja lampeen. Muovi ei ole ihan paras valinta jos ympäristön tila tai luomuilu kiinnostaa. Muovin tilalla voi käyttää kankaita.
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Sillätavoin pääsee helpolla että laittaa koko alueelle vettä läpäisevää mansikkakangasta, multaa päälle ja kesäkukkataimet täsmäistutuksena muovin läpi.
Näissä on hyvä muistaa mikromuovin liukeneminen multaan, maahan ja jos on lähde esim. mökillä niin lähdeveteen ja lampeen. Muovi ei ole ihan paras valinta jos ympäristön tila tai luomuilu kiinnostaa. Muovin tilalla voi käyttää kankaita.
Onhan se noinkin, mutta itse luomuviljelen ja omat mansikat kasvaa mansikkakankaassa hyvällä omalla tunnolla. Itse mietin kumpi on pienempi paha eli onko hyöty parempi kuin haitta.
Sivut
Itse viljelen III ja IV rajamailla ja olen saanut Pepi-päärynän menestymään ja tuottamaan satoa. Satoa alkoi tulla neljäntenä kesänä istutuksesta. On itsepölyttyvä ja hedelmä lämpimän kesän jälkeen makea! Olin yllättynyt, että maistuu niinkin vahvasti päärynältä, koska olin vähän varauksella odottanut jotain "päärynämäistä", mitä olin aiemmin jossain päässyt maistamaan.
Ehkä joku siellä etelämmässä asuva voi antaa vinkkejä muista hedelmäpuista. Siellä kakkosvyöhykkeelle on kuitenkin enemmän valinnanvaraa kuin täällä. :)
Nyt ois kinkkinen juttu. Juolavehnä ja vuohenputki ovat vallanneet yhden isohkon (6x3m) vanhan kukkapenkin. Oli jo muuttaessa ja vuosi vuodelta pahenee kun en tiedä mitä sille tekisi. On kivillä korotettu kohopenkki. Mutta siellä kasvaa myös muutama norjanangervo, juhannusruusu, joku muu kiva puska ja ehkä pesäkuusi, mitkä haluaisin säästää. Pihasuunnittelijan neuvo oli vuokrata kaivuri ja vetää koko penkki matalaksi.
Onko mitään peittokasvia, mikä päihittäisi nämä kaksi tuholaista? Mietin jos heittäisi tänä vuonna vaan multaa päälle ja kesäkukkaseoksen, onnistuisikohan?
Vielä lisäys edelliseen, onnistuisikohan jos yrittäisi istuttaa erilaisia havuja ja peittää lopun kankaalla ja katteella🤔
Kumpikaan ei taltu millään helpolla konstilla. Minä pääsin molemmista, kun käänsin sitä aluetta pitkin kesää ja keräsin pienimmätkin juuren kappaleet pois. Siis koko kesän. Vuohenputken juure menee liki metrin syvälle, jos on pidempään paikalla jo ollut.
Tietysti sen kääntämisen avuksi voi käyttää round uppia, mutta siinäkin meneepari kesää ainakin, kun aina vaan niistä juuren paloista uutta kasvua pukkaa.
Vain mekaaninen poisto, eli kääntö/kaivu ja pois kerääminen on auttava keino jollei tosi järeisiin myrkkyihin halua kajota, eikä se silti ole varmaa että kaikki lähtee pois. Aina voi pikku pala juurta jonnekin jäädä.
Juolavehnä on helpommin kitkettävissä, juuret ei niin syvällä ole, mutta yhtään palaa ei sitäkään saa jäädä.
Ja jos on päässeet siementämään, niin uutta kasvua on luvassa, siihen auttaa sitten jo round uppikin, kun ei juuret kovin syvään ole ehtineet.
Mitä vnhempia kasvustot on, sen työläämpää hävitys.
Toden näköisesti sitä on muuaallakin kuin vain tuossa kukkapenkissä, jos nurmikolla lähistöllä kasvaa, niin sinne se takaisin menee, jollei tee täydellistä hävitystä.
Peltokorte on vielä hankalampi hävitettävä jos sen vaikka siirtomullan seassa saa. Siihen ei tehoa myrkytkään.
On niin hellyttävää lukea todellisten amatöörien kirjoituksia 😊
Tulee hyvälle mielelle.
Ensin laitat ympärille juuriesteen ja sitten talikko ja möyhennät maata ja keräät juolavehnän pois. Varovasti säilytettävien pensaiden ympäriltä.
✨👑🏆🥇🎉✨
Ole hyvä.
Tuleeko imeliä ja meheviä?
Ja vielä hellyttävämpää, että heikkoitsetuntoiset tulevat painottamaan kuinka ovat bonganneet amatöörejä :)
Millaisia lämmitettäviä kasvihuoneita teillä on? Onko jollain koko vuoden käytössä (harraste)?
Voiko joulusypressin jo laittaa ulos ruukussa?
Mä oon tähän liittyen miettinyt että laittasin sitten kun lumet sulaa hyasintit ja amarylliksen ulos kukkapenkkiin. Narsissit ehkä myös.
Laitoin viime keväänä ylikukkineet pikkunarsissit kukkapenkkiin ja sieltähän ne nyt puskevat sankalla joukolla. Ovat kestäneet talven yli vaikka meillä oli viikkokausia -15 astetta pakkasta ja ylikin.
Hyasintti ja amaryllis eivät kestä talvea, ne pitää talvettaa ruukuissa.
Hyasintit olen joulun jälkeen heittänyt menemään, niitä jotkut ovat kyllä saaneet kukkimaan uudelleenkin.
Amaryllis on helppo saada kukkimaan uudellen, kun ottaa sen sisälle syksynä.
Eli siis amarylliksen voi laittaa kukkapenkkiin kesäksi, sipuli kerää siinä voimaa ja kukkii sitten ruukussa talvella.
Hyasintin kanssa en ole kokeillut.
Ostin juuri äsken Lidlistä ruusuntaimen. En ole ennen istuttanut ruusuja, onko jotain vinkkejä? Paketissa lukee "hybrid tea rose".
Ruusu istutetaan tosi syvälle. Maan pitää olla hyvää, syvää ja muhevaa.
Sillätavoin pääsee helpolla että laittaa koko alueelle vettä läpäisevää mansikkakangasta, multaa päälle ja kesäkukkataimet täsmäistutuksena muovin läpi.
Näissä on hyvä muistaa mikromuovin liukeneminen multaan, maahan ja jos on lähde esim. mökillä niin lähdeveteen ja lampeen. Muovi ei ole ihan paras valinta jos ympäristön tila tai luomuilu kiinnostaa. Muovin tilalla voi käyttää kankaita.
Onhan se noinkin, mutta itse luomuviljelen ja omat mansikat kasvaa mansikkakankaassa hyvällä omalla tunnolla. Itse mietin kumpi on pienempi paha eli onko hyöty parempi kuin haitta.
Tuo koko kasvi on nyt vain noin 20cm, eli upotanko sen kokonaan maan alle niin ettei mitään näy? Muuten ei ole mahdollista laittaa kovin syvälle.
Sivut